vko 13, Vuoristoalueet
EUROOPAN VUORISTOJA
- Etelä-Saksan ja Pohjois-Italian välissä kohoaa mahtavana vuristona Alpit.
- Alpit ulottuu seitsemän valtion alueelle.
- Alppien korkein huippu on Mont Blanc (4807m).
- Varsinaisia alppimiata ovat Sveitsi, Itävälta ja Liechtenstein.
- Alppimaat houkuttelevat sekä talvisin että kesäisin miljoonia turisteja.
- Muita Euroopan vuoristoja ovat mm. Skandit, Ural, Pyreneet.
- Lue oppikirjasta s. 73-76 sekä etsi netistä tietoa.
Tehtäviä
1. a) Miten poimuvuoristot ovat syntyneet? Kun maankuori on hajonnut erikokoisiksi laatoiksi ajan saatossa ja ne törmäävät, muodostuu poimuvuoristoja
b) Mihin kahteen ryhmään poimuvuoristot jaetaan? Kuvaile näitä vuoristoja.
Nuoret poimuvuoristot ja vanhat poimuvuoristot. Nuoret poimuvuoristot ovat alkaneet muodostua jo kymmeniä miljoonia vuosia ja vuorten kohoaminen jatkuu edelleen. Nuorten poimuvuoristojen alueella on tulivuoria ja maanjäristyksiä. Vanhat poimuvuoristot ovat taas kohonneet jo satoja miljoonia vuosia sitten. Ne ovat lopettaneet kohoamisen jo kauan sitten ja ovat sen vuoksi matalia, kaiken lumen, jään ja tuulen kulutuksen takia.
2. Millaisia vaikutuksia metsien hakkuilla on vuoristoalueille?
Kun vuoristolla sataa, niin siellä ei enää kasvillisuutta pidättämässä sadevesiä, niin alhaalla jokilaaksoissa voi syntyä tulvia.
3. Kuinka ilmastonmuutos vaikuttaa vuoristoaluiden elämään?
Kaikki lumet ja vuoristojäätiköt sulavat ja joissakin vuoristojen rinteillä levissa maissa, sulava lumi on tärkeää juomavettä ja kasvillisuuden kasteluvedestäkin olisi silloin pula.
4. Millä eri tavoilla ihmiset liikkuvat vuoristoalueilla? Vuoristoalueilla on hankala liikkua ja siksi normaalin tien rakentaminen on joko erittäin vaikeaa ja kallista tai mahdotonta. Siksi tiet yritetään yleensä rakentamaan laaksoja tai solia pitkin. Myös serpintiinitiet ovat yleisiä vuoristoissa, kuten myös erilaiset maasillat ja tunnelit.
Kerro valtioiden sijainti, ilmasto, kasvillisuus, väentiheys ja elinkeinot.
Itävalta
Itävalta sijaitsee Keski-Euroopassa Saksan eteläpuolella. Suurten korkeuserojen takia sää ja ilmasto voivat muuttua rajusti pienelläkin matkalla. Talvet ovat kylmiä kaikkialla. Suurimmat sademäärät saadaan kesäkuukausina, mutta sateinen sää ei kestä kauan. Talvisaikaan ylhäällä Alpeilla sää on keskimäärin aurinkoisempaa kuin laaksoissa, joissa on useammin pilvistä ja sumuista. Kesällä taas laaksoissa on useammin aurinkoista, silloinkin kun vuorenhuiput jäävät pilvien sisään. Alppien keskiosassa esiintyy ajoittain lämmin ja kuiva föhntuuli.
Suurten korkeuserojen takia kasvillisuus on monimuotoista. Itävalta on Euroopan metsäisimpiä maita. Tyypillisiä ovat lehtimetsät ja sekametsät ja korkeammalla myös havumetsät. Alppiniittyjen kasvillisuus on erityisen värikästä ja vaihtelevaa.
Itävallan talous on pitkälle kehittynyt markkinatalous, joka on vahvasti kytköksissä EU-maiden ja erityisesti Saksan talouteen. Itävallassa on vahva ammattiyhdistysliike, jolla on suuri vaikutus työllisyyspolitiikkaan. Teollisuuden ohella turismi on tärkeä osa Itävallan taloutta. Itävallan väestötiheys on 107/km²
Nepal
Nepal sijaitsee Etelä-Aasiassa Intian pohjoispuolella. Nepalissa on viisi ilmastovyöhykettä, jotka vaihtelevat korkeuden mukaan subtrooppisesta viileään. Monsuunisateet tuovat 60–80 prosenttia sademäärästä. Monsuunisateet tulevat kesäkuussa ja loppuvat syyskuussa.
Eräs luokittelu jakaa Nepalin eliöstön neljään kasvillisuusvyöhykkeeseen: Trooppinen monsuunivyöhykkeen lehtimetsä, jota kasvaa Terai-tasangoilla ja laakeissa laaksoissa kukkuloiden välissä. Alueen pääasiallinen puulaji on intianmerantipuu. Niityt, joilla ennen kasvoi kaksimetristä elefanttiheinää, on muutettu suurelta osin pelloiksi ja laitumiksi. Subtrooppinen ikivihreä lehtimetsä, jota kasvaa jokilaaksoissa ja Himalajan rinteillä 2 400 metriin asti. Alueelle tyypilliset puulajit ovat Castanopsis indica ja Schima wallichii, joiden joukossa kasvaa myös vaahteroita, leppiä, alppiruusuja ja tammia. Lauhkea ikivihreä metsä, jota kasvaa 2 400 metrin yläpuolella. Vyöhykkeen alaosassa pääasiallisia puulajeja ovat tammi ja havupuut, ylempänä hallitsevat kuusi, jalokuusi, lehtikuusi. Vuoristokasvillisuus, jota kasvaa puurajan yläpuolella. Alppiruusua, katajaa ja muita matalia ikivihreitä puuvartisia kasveja tavataan noin 4 200 metriin asti. Ruohot ja sammaleet jatkavat lumirajaan eli noin 5 100 metriin asti.
Nepalin väestöntiheys on 184 / km². Nepal on yksi maailman köyhimmistä ja vähiten kehittyneistä valtioista. Neljännes sen asukkaista elää köyhyysrajan alapuolella. Nepal on yksi Etelä-Aasian avoimmista talouksista, ja se on erittäin vahvasti riippuvainen kaupasta ja maataloudesta.
- Etelä-Saksan ja Pohjois-Italian välissä kohoaa mahtavana vuristona Alpit.
- Alpit ulottuu seitsemän valtion alueelle.
- Alppien korkein huippu on Mont Blanc (4807m).
- Varsinaisia alppimiata ovat Sveitsi, Itävälta ja Liechtenstein.
- Alppimaat houkuttelevat sekä talvisin että kesäisin miljoonia turisteja.
- Muita Euroopan vuoristoja ovat mm. Skandit, Ural, Pyreneet.
- Lue oppikirjasta s. 73-76 sekä etsi netistä tietoa.
Tehtäviä
1. a) Miten poimuvuoristot ovat syntyneet? Kun maankuori on hajonnut erikokoisiksi laatoiksi ajan saatossa ja ne törmäävät, muodostuu poimuvuoristoja
b) Mihin kahteen ryhmään poimuvuoristot jaetaan? Kuvaile näitä vuoristoja.
Nuoret poimuvuoristot ja vanhat poimuvuoristot. Nuoret poimuvuoristot ovat alkaneet muodostua jo kymmeniä miljoonia vuosia ja vuorten kohoaminen jatkuu edelleen. Nuorten poimuvuoristojen alueella on tulivuoria ja maanjäristyksiä. Vanhat poimuvuoristot ovat taas kohonneet jo satoja miljoonia vuosia sitten. Ne ovat lopettaneet kohoamisen jo kauan sitten ja ovat sen vuoksi matalia, kaiken lumen, jään ja tuulen kulutuksen takia.
2. Millaisia vaikutuksia metsien hakkuilla on vuoristoalueille?
Kun vuoristolla sataa, niin siellä ei enää kasvillisuutta pidättämässä sadevesiä, niin alhaalla jokilaaksoissa voi syntyä tulvia.
3. Kuinka ilmastonmuutos vaikuttaa vuoristoaluiden elämään?
Kaikki lumet ja vuoristojäätiköt sulavat ja joissakin vuoristojen rinteillä levissa maissa, sulava lumi on tärkeää juomavettä ja kasvillisuuden kasteluvedestäkin olisi silloin pula.
4. Millä eri tavoilla ihmiset liikkuvat vuoristoalueilla? Vuoristoalueilla on hankala liikkua ja siksi normaalin tien rakentaminen on joko erittäin vaikeaa ja kallista tai mahdotonta. Siksi tiet yritetään yleensä rakentamaan laaksoja tai solia pitkin. Myös serpintiinitiet ovat yleisiä vuoristoissa, kuten myös erilaiset maasillat ja tunnelit.
5.a) Kuinka vuoristoalueiden ihmiset ovat sopeutuneet ohueen ilmaan?
Heillä on enemmän punasoluja veressä
b) Millaisia oireita vuoristotauti aiheuttaa?
Päänsärkyä, pahoinvointia ja väsymystä
Kerro valtioiden sijainti, ilmasto, kasvillisuus, väentiheys ja elinkeinot.
Itävalta
Itävalta sijaitsee Keski-Euroopassa Saksan eteläpuolella. Suurten korkeuserojen takia sää ja ilmasto voivat muuttua rajusti pienelläkin matkalla. Talvet ovat kylmiä kaikkialla. Suurimmat sademäärät saadaan kesäkuukausina, mutta sateinen sää ei kestä kauan. Talvisaikaan ylhäällä Alpeilla sää on keskimäärin aurinkoisempaa kuin laaksoissa, joissa on useammin pilvistä ja sumuista. Kesällä taas laaksoissa on useammin aurinkoista, silloinkin kun vuorenhuiput jäävät pilvien sisään. Alppien keskiosassa esiintyy ajoittain lämmin ja kuiva föhntuuli.
Suurten korkeuserojen takia kasvillisuus on monimuotoista. Itävalta on Euroopan metsäisimpiä maita. Tyypillisiä ovat lehtimetsät ja sekametsät ja korkeammalla myös havumetsät. Alppiniittyjen kasvillisuus on erityisen värikästä ja vaihtelevaa.
Itävallan talous on pitkälle kehittynyt markkinatalous, joka on vahvasti kytköksissä EU-maiden ja erityisesti Saksan talouteen. Itävallassa on vahva ammattiyhdistysliike, jolla on suuri vaikutus työllisyyspolitiikkaan. Teollisuuden ohella turismi on tärkeä osa Itävallan taloutta. Itävallan väestötiheys on 107/km²
Nepal
Nepal sijaitsee Etelä-Aasiassa Intian pohjoispuolella. Nepalissa on viisi ilmastovyöhykettä, jotka vaihtelevat korkeuden mukaan subtrooppisesta viileään. Monsuunisateet tuovat 60–80 prosenttia sademäärästä. Monsuunisateet tulevat kesäkuussa ja loppuvat syyskuussa.
Eräs luokittelu jakaa Nepalin eliöstön neljään kasvillisuusvyöhykkeeseen: Trooppinen monsuunivyöhykkeen lehtimetsä, jota kasvaa Terai-tasangoilla ja laakeissa laaksoissa kukkuloiden välissä. Alueen pääasiallinen puulaji on intianmerantipuu. Niityt, joilla ennen kasvoi kaksimetristä elefanttiheinää, on muutettu suurelta osin pelloiksi ja laitumiksi. Subtrooppinen ikivihreä lehtimetsä, jota kasvaa jokilaaksoissa ja Himalajan rinteillä 2 400 metriin asti. Alueelle tyypilliset puulajit ovat Castanopsis indica ja Schima wallichii, joiden joukossa kasvaa myös vaahteroita, leppiä, alppiruusuja ja tammia. Lauhkea ikivihreä metsä, jota kasvaa 2 400 metrin yläpuolella. Vyöhykkeen alaosassa pääasiallisia puulajeja ovat tammi ja havupuut, ylempänä hallitsevat kuusi, jalokuusi, lehtikuusi. Vuoristokasvillisuus, jota kasvaa puurajan yläpuolella. Alppiruusua, katajaa ja muita matalia ikivihreitä puuvartisia kasveja tavataan noin 4 200 metriin asti. Ruohot ja sammaleet jatkavat lumirajaan eli noin 5 100 metriin asti.
Nepalin väestöntiheys on 184 / km². Nepal on yksi maailman köyhimmistä ja vähiten kehittyneistä valtioista. Neljännes sen asukkaista elää köyhyysrajan alapuolella. Nepal on yksi Etelä-Aasian avoimmista talouksista, ja se on erittäin vahvasti riippuvainen kaupasta ja maataloudesta.