3 taso

Korpi

Korpi on suotyyppi, jonka maaperä on hapokasta ja maan pinnalla on ohut turvekerros.
Korvet ovat hyviä kasvupaikkoja puille ja ne sijaitsevat yleensä kangasmetsien ja soiden läheisillä alueilla. Korvet, jotka ovat märkiä eivät ole hyviä paikkoja puun ,tuotannolle. Korvet, joissa kasvaa heinää ovet yleensä ottaen keskiravinteisia. 



Kuva 1.




Kuva 2.


Neva

Nevoilla ei kasva puita, koska neva on puuton avosuo. Nevoilla veden määrä vaihtelee paikka paikoin.
Nevan pohja kerroksen muodostaa rahkasammal. Nevoilla kasvaa esim. lakkaa ja puolukoita sekä rahkasammalta ja saroja.
Nevan maaperä on vähäravinteista.

Nevatyypit

Suursaraneva on neva, joka on täysin puuton ja kostea alue, mutta suursaranevalla ei ole vettä.

Kalvakkaneva eroaa suursaranevasta siten, että kalvakkanevalla kasvaa vähemmän ruohoa ja hallitsevana kasvina on kalvakkarahkasammal.

Lyhytkorsineva on neva, jolla kasvaa vähän saroja. Rahkasammal peittää yleensä suonpinnan.

Rimpinevat ovat nevoja, jotka ovat normaaliin nevaan verrattu paljon kosteampia ja vetisempiä. Niiden pinnasta yli puolet ovat rimpiä.

Rahkaneva on neva, joka on kuivin kaikista nevoista. Nevan peittää ruskorahkasammal.

Ruohoneva on neva, joka on suurimmaksi osaksi pelkkää heinää.




Kuva 3.



Kuva 4.




Räme 

Rämeen maaperässä on vain vähän ravinteita. Rämeen kuivissa kohdissa kasvaa marjoja esim. juolukkaa, lakkaa ja karpaloita.
Rämeella kasvaa kitukasvuisia mäntyjä, jotka ovatkin rämeiden yleisimpiä puita. Rämeellä kasvaa myös muita puita ja sen
maaperä on melko kuiva. 





Kuva 5.


Rämeitäkin on monen tyyppisiä esim.

Kangasräme on melko ohutturpeinen. Siellä kasvaa usein mustikoita ja puolukkaa. Kangasrämeen turvekerros on yleensä 50 cm:n paksuinen. Kangasräme tuottaa paljon puuta ja se onkin metsäveroluokkan perusteella tasolla IV. Mänty on yleisin puu kangasrämeellä. Kangasrämeellä ei yleensä kasva ruohoa vaan pallosaraa.

Isovarpuinenräme on yleensä tavallisin räme, mitä Suomesta löytyy. Isovarpuisellarämeellä kasvaa paljon puita. Isovarpuinenräme on melko vähä- ravinteinen. Isovarpuisellarämeellä on yleensä paksu turvekerros.

Rahkaräme on karuin räme kaikista rämeistä. Paksu rahkaturvekerros estää pohjaveden nousemisen ja kasvit eivät silloin kasva. Koivut ja kuusetkin
ovat samasta syystä niukkakasvuisia ja jos mäntyä kasvaa rahkarämeellä se on kitukasvuista. 


Edellä on kerrottu kolmesta eri rämetyyppistä, niitä on vielä muutamia muita tyyppejä ja lisätietoa saat seuraavasta linkistä https://fi.wikipedia.org/wiki/Räme




Kuva.6


Soiden monikäyttö 

Suot ovat hyviä paikkoja metsästämiseen, marjastukseen, retkeilyyn ja lintubongailuun. Soista otetaan turvetta energiakäyttöön. Edellä mainitut asiat ovat esimerkkejä kaikilta soilta tavoitelluista hyödyistä. Soilla kasvaa paljon puuta ja turvetta, joita taas käytetään esim. asuntojen lämmitämiseen. Nevat eivät tuota puuta, koska neva on puuton avosuo. Suomessa on noin 10 miljoonaa suohehtaaria, joista yli puolet ovat metsätalouskäytössä.
Kun soista kaivetaan turvetta se pilaa lähivesistöjä. Turvesoista irtoava turve, humus ja ravintoaineet pääsevät kaivettaessa vettä pitkin suuremmille vesistöille. Ne tauhmeuttavat esim. ranta-alueet sekä aiheuttavat happikatoa ja muita haittoja. Turpeen polttaminen on yksi kasvihuonekaasun lähde. Turvetuotannossa on myös hyviä puolia, se koska turvaa kotimaista enirgiatuotantoa ja työllistää köyhiä ja työttömiä. 




Kuva 7.

Suot ovat tärkeä paikka osalle suomalaisista ihmisistä. Suomalaiset käyvät metsästämässä ja marjastamassa soilla ja osa ihmisistä taas tykkää käydä patikoimassa suoalueilla. Meidän pitäisi pysäyttää soiden tuhoaminen ja olemme koko ajan yrittämässä tehdä sitä, mutta se ei ole muutaman tunnin homma. Osa kansalaisista valitta "miksi suot tuhotaan", mutta emme voi tehdä asialle muuta kuin lopettaa itse niiden tuhoamisen. 







Lähteet:



Kuva 1. 
https://www.google.com/url?sa=i&rct=j&q=&esrc=s&source=images&cd=&cad=rja&uact=8&ved=2ahUKEwiKoYqY76LkAhXso4sKHS6LATQQjRx6BAgBEAQ&url=http%3A%2F%2Fvirtuoosi.pkky.fi%2Fmetsaverkko%2Fmetsaekologia%2FSuotyypit%2Fkorpi.htm&psig=AOvVaw2dek6O7ZI9nd3_gO6MHrjS&ust=1566988915863807


Kuva 2.

https://www.google.com/url?sa=i&source=images&cd=&ved=2ahUKEwjomqKXmKjkAhWdAxAIHXZBCeAQjRx6BAgBEAQ&url=http%3A%2F%2Fvirtuoosi.pkky.fi%2Fmetsaverkko%2Fmetsaekologia%2FSuotyypit%2Fkorpi.htm&psig=AOvVaw1aq0sCIgozodPQ8iTk6QCP&ust=1567171805942568



Kuva 3.

https://www.google.com/url?sa=i&source=images&cd=&ved=2ahUKEwjl8e3JmKjkAhVli8MKHf2WAP0QjRx6BAgBEAQ&url=https%3A%2F%2Fwww.epliitto.fi%2Fimages%2FEtela-Pohjanmaan_suoselvityshanke_2013.pdf&psig=AOvVaw3ZVtXUuMiYXriQ50Mvjzy1&ust=1567171909928068



Kuva 4.

https://www.google.com/imgres?imgurl=https%3A%2F%2Fupload.wikimedia.org%2Fwikipedia%2Fcommons%2F6%2F6b%2FOpen_bog_in_Yli-Ii.JPG&imgrefurl=https%3A%2F%2Ffi.wikipedia.org%2Fwiki%2FNeva_(suotyyppi)&docid=7pYtuKwQFs948M&tbnid=XM35uVgDGUPlNM%3A&vet=10ahUKEwitiqn0v6XkAhWIxIsKHUb_CMkQMwgvKAAwAA..i&w=2272&h=1704&bih=969&biw=1920&q=neva%20suotyyppi&ved=0ahUKEwitiqn0v6XkAhWIxIsKHUb_CMkQMwgvKAAwAA&iact=mrc&uact=8

Kuva 5.

https://www.google.com/url?sa=i&source=images&cd=&ved=2ahUKEwjHgre9majkAhXCk4sKHe_pB28QjRx6BAgBEAQ&url=https%3A%2F%2Fpeda.net%2Fid%2Ff04a7c3c865&psig=AOvVaw0nqo9S2LVBHNjp4aDuR9mz&ust=1567172058571820

Kuva 6.

https://www.google.com/imgres?imgurl=https%3A%2F%2Fupload.wikimedia.org%2Fwikipedia%2Fcommons%2Fthumb%2F5%2F59%2FR%25C3%25A4me_1.jpg%2F250px-R%25C3%25A4me_1.jpg&imgrefurl=https%3A%2F%2Ffi.wikipedia.org%2Fwiki%2FR%25C3%25A4me&docid=l9iONizSXklqdM&tbnid=UAd4Pl6HtPXDSM%3A&vet=10ahUKEwi3oOSvwaXkAhVtkosKHcA_BPQQMwgvKAAwAA..i&w=250&h=188&bih=969&biw=1920&q=r%C3%A4me%20suotyyppi&ved=0ahUKEwi3oOSvwaXkAhVtkosKHcA_BPQQMwgvKAAwAA&iact=mrc&uact=8

Kuva 7.

https://www.google.com/url?sa=i&source=images&cd=&ved=2ahUKEwidmL6Z7KzkAhVw-SoKHbGCCPAQjRx6BAgBEAQ&url=https%3A%2F%2Fraingrande.com%2Fhashtag%2Fsuolla&psig=AOvVaw3ZYcmrdfDhMYyrJaoWWsMg&ust=1567331809342184

Kuva 8.

https://www.google.com/url?sa=i&source=images&cd=&ved=2ahUKEwiS0KnJ7KzkAhXKAhAIHZRZCcQQjRx6BAgBEAQ&url=https%3A%2F%2Fwww.youtube.com%2Fwatch%3Fv%3DcXHYuKKVY3A&psig=AOvVaw1ed3C066t9iXtaTOOqz4yK&ust=1567331912606890


Tiedot on kerätty alla olevista lähteistä:

https://www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/metsa/metsien-monikaytto/soiden-monikaytto/

https://fi.wikipedia.org/wiki/R%C3%A4me

https://fi.wikipedia.org/wiki/Korpi

https://fi.wikipedia.org/wiki/Neva_(suotyyppi)

http://www.opinaika.fi/opinaika/so.cfm?s=aihioselaus&va=71723&oasy=0