Tehtävät
Eläimen nimi
K11.1 Kysymyksiä
K11.2 Lempieläimesi
T11.3 Ryhmätyö Euroopan eläimistä
Valitse eläin ja tee siitä ryhmätyö. Vaihtoehtoja työn tekemiseen: juliste, suullinen esitys (diaesitys), pienimuotoinen tutkielma. Kirjoittamista varten alla on ryhmämuistiot.Kerro eläimestä:
- tuntomerkit
- koko
- elinalue Euroopassa
- ravinto
- miten ja missä voisi lajin nähdä?
Tundra
Tundra
1. Jääkarhu
2. Tunturisopuli
3. Naali
Havumetsä
3. Naali
Havumetsä
4. Ahma
5. Susi
6. Pikkukäpylintu
7. Hirvi
Lehtimetsä
7. Hirvi
Lehtimetsä
8. Närhi
9. Isokauris eli saksanhirvi
10. Villisika
Aro
10. Villisika
Aro
11. Aromurmeli
12. Saiga-antilooppi
Välimeren kasvillisuus
Välimeren kasvillisuus
13. Mufloni
14. Ritariperhonen
Alpit
Alpit
15. Gemssi
16. Alppikauris
17. Alppimurmeli
17. Alppimurmeli
1. Jääkarhu
Ravinto
Jääkarhut syövät ravinnokseen enimmäkseen hylkeitä ja joskus jopa itseänsä suurempia eläimiä esim. mursuja ja jopa maitovalaita.
Pituus
Jääkarhut voivat olla pituudeltaan jopa kahdesta metristä 2,8 metriin.
Elinympäristö
Jääkarhut elävät pojoisella pallonpuoliskolla arktisilla alueilla.
Jääkarhu on pohjoisen iso kuningas ja arktisen luonnon symboli, joka on sopeutunut täydellisesti elämään lumen ja jään keskellä. Ilmastonmuutos on jääkarhun suurin uhka.
Jääkarhut syövät ravinnokseen enimmäkseen hylkeitä ja joskus jopa itseänsä suurempia eläimiä esim. mursuja ja jopa maitovalaita.
Pituus
Jääkarhut voivat olla pituudeltaan jopa kahdesta metristä 2,8 metriin.
Elinympäristö
Jääkarhut elävät pojoisella pallonpuoliskolla arktisilla alueilla.
Jääkarhu on pohjoisen iso kuningas ja arktisen luonnon symboli, joka on sopeutunut täydellisesti elämään lumen ja jään keskellä. Ilmastonmuutos on jääkarhun suurin uhka.
2. Tunturisopuli
Tunturisopulin ulkonäkö
-Vartalon pituus on noin ruumis 10–15 cm.
-Hännän pituus on noin 1-2cm.
-Tunturisopuli painaa noin 20-130g.
-Tunturisopulin pää ja etu on molemmat mustan värisiä
-Korvien vieressä ovat yleensä oranssit täplät.
-Tunturisopulin muut osat ovat kuitenkin Esim. Oranssia, Mustaa ja valkoista.
-Tunturisopulit ovat pyöreitä suunnilleen, Tunturisopulilla on lyhyet jalat.
Levinneisyys
Tunturisopuleita asuu Suomen Naapurimailla esim.
Norjassa ja Ruotsissa. (Tunturisopuleita asuu kyllä Suomessakin)
Ravinto
-Tunturisopuli on kasvissyöjä.
-Se syö saroja, heiniä, varpuja,
-Talvella erityisesti sammalta.
äänet
Tunturisopulilta tulee vinkuvia ja viheltäviä ääniä.
Lisääntyminen
Tunturisopuli synnyttää noin, 5-7 poikasta vuodessa, myös talvella.
Naaraat tulee sukukypsiksi noin 20 päivässä.
Lahko: Jyrsijät
Heimo: Myyrät
Miten ja missä voisi lajin nähdä?
-Esim täällä suomessa,
Tunturisopulit hengailevat Rovaniemellä.
-Vartalon pituus on noin ruumis 10–15 cm.
-Hännän pituus on noin 1-2cm.
-Tunturisopuli painaa noin 20-130g.
-Tunturisopulin pää ja etu on molemmat mustan värisiä
-Korvien vieressä ovat yleensä oranssit täplät.
-Tunturisopulin muut osat ovat kuitenkin Esim. Oranssia, Mustaa ja valkoista.
-Tunturisopulit ovat pyöreitä suunnilleen, Tunturisopulilla on lyhyet jalat.
Levinneisyys
Tunturisopuleita asuu Suomen Naapurimailla esim.
Norjassa ja Ruotsissa. (Tunturisopuleita asuu kyllä Suomessakin)
Ravinto
-Tunturisopuli on kasvissyöjä.
-Se syö saroja, heiniä, varpuja,
-Talvella erityisesti sammalta.
äänet
Tunturisopulilta tulee vinkuvia ja viheltäviä ääniä.
Lisääntyminen
Tunturisopuli synnyttää noin, 5-7 poikasta vuodessa, myös talvella.
Naaraat tulee sukukypsiksi noin 20 päivässä.
Lahko: Jyrsijät
Heimo: Myyrät
Miten ja missä voisi lajin nähdä?
-Esim täällä suomessa,
Tunturisopulit hengailevat Rovaniemellä.
3. Naali
Naali eli (napakettu) naalin tietellinen nimi on Alopex lagopus.
Naalin ruumiin koko 55-65cm eli noin normaalin koiran kokoinen. Hännän pituus on noin 30-35cm ja paino on 2,5-8kg. Ja yleensä koiraat ovat naaraita suurempia.
Naalin kesä puvussa selkä puoli ja raajat harmaan ruskeat ja vatsa puoli valkeahko. Talvella se onkin viti valkoinen. Naali on eritäin pehmeä ja pörröinen,korvat pehmeän pyöreät mutta lyhyet, häntä pitkä ja tuuhea ja raajat keski kokoiset.
Naali asuu kylmissä ja pohjoisissa paikoissa. Kuten Kanadassa, Alaskassa, Venäjällä, grönlantissa ja pohjoismaissa. Mutta naalit ovat nykyään harvinaisia.
Naaleilla parittelu alkaa maaliskuussa ja jatkuu huhtikuuhun. Poikasia tulee noin 2-10. Syntyvät sokeina ja kuuroina. Paino on noin 60g. Silmät avautuvat 14-16 päivässä.
Naalin ravintoon kuuluu pieniä nisäkkäitä etenkin myyriä,sopuleta,linnunmunia,erinlaisia selkä rangattomia. Syö myös raatoja ja marjoja.
Naalin on levinnyt sirkumpolaarisesti pohjoiselle tundralle, puurajojen ylä puolelle. Suomessa tavataan vuosittain vain harvoja yksilöitä.
Viimeinen pesintä on varmistettu Suomessa vuonna 1996 (Utsijoe Paistunturilla). Naali liikuu ympäri vuorokauden. Elää parettain tai pienissä laumoissa/ryhmissä. Naali voi vaaeltaa talvella etelään 100km etäisyydellä.
Naalin ruumiin koko 55-65cm eli noin normaalin koiran kokoinen. Hännän pituus on noin 30-35cm ja paino on 2,5-8kg. Ja yleensä koiraat ovat naaraita suurempia.
Naalin kesä puvussa selkä puoli ja raajat harmaan ruskeat ja vatsa puoli valkeahko. Talvella se onkin viti valkoinen. Naali on eritäin pehmeä ja pörröinen,korvat pehmeän pyöreät mutta lyhyet, häntä pitkä ja tuuhea ja raajat keski kokoiset.
Naali asuu kylmissä ja pohjoisissa paikoissa. Kuten Kanadassa, Alaskassa, Venäjällä, grönlantissa ja pohjoismaissa. Mutta naalit ovat nykyään harvinaisia.
Naaleilla parittelu alkaa maaliskuussa ja jatkuu huhtikuuhun. Poikasia tulee noin 2-10. Syntyvät sokeina ja kuuroina. Paino on noin 60g. Silmät avautuvat 14-16 päivässä.
Naalin ravintoon kuuluu pieniä nisäkkäitä etenkin myyriä,sopuleta,linnunmunia,erinlaisia selkä rangattomia. Syö myös raatoja ja marjoja.
Naalin on levinnyt sirkumpolaarisesti pohjoiselle tundralle, puurajojen ylä puolelle. Suomessa tavataan vuosittain vain harvoja yksilöitä.
Viimeinen pesintä on varmistettu Suomessa vuonna 1996 (Utsijoe Paistunturilla). Naali liikuu ympäri vuorokauden. Elää parettain tai pienissä laumoissa/ryhmissä. Naali voi vaaeltaa talvella etelään 100km etäisyydellä.
4. Ahma
5. Susi
Susi, Tieteellinen nimi: Canis lupus.
Harvoin mitään eläintä on vihattu kuin sutta. Koira peri susivanhemmiltansa kaikki samat ominaisuudet mitkä tekee siitä sen rakkaan kotieläimen jota rakastamme tosi paljon.
Elinikä:6-8 vuotta luonnossa.
Paino: Uros: 30-80 kg (täysikasvuinen) , Naaras: 23-55 kg (täysikasvuinen)
Nopeus: 50-60 km/h (juokseva)
Uhanalaisuus: Elinvoimainen (vakaa)
Susia eli aikoinaan melkein koko pohjoisella pallonpuoliskolla, ja lajin levinneisyys oli laajempi kuin yhdelläkään toisella maalla elävällä nisäkkäällä. Susia on kuitenkin vihattu ja vainottu kautta aikojen: esimerkiksi Keski- ja Pohjois-Euroopasta ne hävitettiin lähes sukupuuttoon 1800-luvulla.
Suden elinalue: Sutta esiintyi aikoinaan melkein koko pohjoisella pallonpuoliskolla ja lajin levinneisyys oli paljon laajempi kuin millään muulla maalla elelevällä nisäkkäällä.
Susi on suurin elävä koiraeläin. Yleensä uros on isompi kuin naaras.
Naaraksen leveys on 90- 140cm ja naaraksen paino 20-50kg.
uroksen leveys on 90-140cm
Susia tavataan etenkin Itä- ja Länsi-Suomessa.
Suden voi tavata eläintarhassa tai havumetsissä
Suden turkki on karvainen kullankeltainen tai hopeanharmaa
Susi on lihansyöjä.
Suomen petoeläimet vetävät vertoja ulkomaalaisiin hurjiin petoihin.
Suden saaliseläimiä ovat myyrät, sopulit, jänikset, linnut, peurat, poro ja hirvi.
Susi saalistaa eniten sorkkaeläimiä.
Susiasioiden hoitaminen on monen tahon yhteistyötä, jossa kullakin toimijalla on omat vastuualueensa (klikkaamalla alla olevaa kuvaa saat sen suurempana
luonnonvarakeskus tuottaa vuosissa arvioita susien määrästä. Kanta-arvio perustuu tieteelliseen menetelmään. ja se julkaistaan kesäkuun alussa. Luonnon varakeskuksessa tehdään myös monipuolisempia ja monitieteellisimpiä susitutkimuksia: selvitetään susien ikä- ja sukupuoli rakennetta, geenistä rakennetta, elintapoja ja suden sekä ihmisen rinnakkais eloa ja suhdetta.
Suden kantoaika on 60-63 vrk. Susi saa keväällä tai aikaisemmin alkukesällä touko- tai kesäkuun alussa - pentueen jossa on yleensä 3 tai 6 pentua. Pentuja voi olla enemmänkin vaikkapa kymmenen
Lähteet: kerranelamassa.fi, suurpedot.fi, wikipedia, WWF.fi, google ja eläimiä suomen luonnossa ilkka koivisto / hannu lukkarinen WSOY kirja 1991
Harvoin mitään eläintä on vihattu kuin sutta. Koira peri susivanhemmiltansa kaikki samat ominaisuudet mitkä tekee siitä sen rakkaan kotieläimen jota rakastamme tosi paljon.
Elinikä:6-8 vuotta luonnossa.
Paino: Uros: 30-80 kg (täysikasvuinen) , Naaras: 23-55 kg (täysikasvuinen)
Nopeus: 50-60 km/h (juokseva)
Uhanalaisuus: Elinvoimainen (vakaa)
Susia eli aikoinaan melkein koko pohjoisella pallonpuoliskolla, ja lajin levinneisyys oli laajempi kuin yhdelläkään toisella maalla elävällä nisäkkäällä. Susia on kuitenkin vihattu ja vainottu kautta aikojen: esimerkiksi Keski- ja Pohjois-Euroopasta ne hävitettiin lähes sukupuuttoon 1800-luvulla.
Suden elinalue: Sutta esiintyi aikoinaan melkein koko pohjoisella pallonpuoliskolla ja lajin levinneisyys oli paljon laajempi kuin millään muulla maalla elelevällä nisäkkäällä.
Susi on suurin elävä koiraeläin. Yleensä uros on isompi kuin naaras.
Naaraksen leveys on 90- 140cm ja naaraksen paino 20-50kg.
uroksen leveys on 90-140cm
Susia tavataan etenkin Itä- ja Länsi-Suomessa.
Suden voi tavata eläintarhassa tai havumetsissä
Suden turkki on karvainen kullankeltainen tai hopeanharmaa
Susi on lihansyöjä.
Suomen petoeläimet vetävät vertoja ulkomaalaisiin hurjiin petoihin.
Suden saaliseläimiä ovat myyrät, sopulit, jänikset, linnut, peurat, poro ja hirvi.
Susi saalistaa eniten sorkkaeläimiä.
Susiasioiden hoitaminen on monen tahon yhteistyötä, jossa kullakin toimijalla on omat vastuualueensa (klikkaamalla alla olevaa kuvaa saat sen suurempana
luonnonvarakeskus tuottaa vuosissa arvioita susien määrästä. Kanta-arvio perustuu tieteelliseen menetelmään. ja se julkaistaan kesäkuun alussa. Luonnon varakeskuksessa tehdään myös monipuolisempia ja monitieteellisimpiä susitutkimuksia: selvitetään susien ikä- ja sukupuoli rakennetta, geenistä rakennetta, elintapoja ja suden sekä ihmisen rinnakkais eloa ja suhdetta.
Suden kantoaika on 60-63 vrk. Susi saa keväällä tai aikaisemmin alkukesällä touko- tai kesäkuun alussa - pentueen jossa on yleensä 3 tai 6 pentua. Pentuja voi olla enemmänkin vaikkapa kymmenen
Lähteet: kerranelamassa.fi, suurpedot.fi, wikipedia, WWF.fi, google ja eläimiä suomen luonnossa ilkka koivisto / hannu lukkarinen WSOY kirja 1991
6. Pikkukäpylintu
7. Hirvi
Tuntomerkit:Maailman suurin hirvieläin,ruumiin pituus noin 300cm,600kg elopaino. Naaras 200-400kg,
koko: Säkäkorkeus 170-210cm
Kantoaika noin 8 kuukautta Nuori lehmä synnyttää aluksi yhden vasan
Esiintyminen: koko maassa suunnilleen.
Elinalue-euroopassa: Elää pohjoisella havumetsävyöhykkeellä myös läntisessä aasiassa
Ravinto: Vaihtelee vouden ajan mukaan, varvut,kasvit,puiden oksat,pensaan oksat.
Missä lajia voi tavata: Euroopan laajiusesti.
koko: Säkäkorkeus 170-210cm
Kantoaika noin 8 kuukautta Nuori lehmä synnyttää aluksi yhden vasan
Esiintyminen: koko maassa suunnilleen.
Elinalue-euroopassa: Elää pohjoisella havumetsävyöhykkeellä myös läntisessä aasiassa
Ravinto: Vaihtelee vouden ajan mukaan, varvut,kasvit,puiden oksat,pensaan oksat.
Missä lajia voi tavata: Euroopan laajiusesti.
8. Närhi
9. Isokauris eli saksanhirvi
10. Villisika
Tuntomerkit: Paino karjuilla 50–200 kg, emakoilla 35–150 kg. ruumis vahva, Karjuilla kulmahampaat kasvavat läpi elämän ne käyristyvät ylössuuntautuviksi torahampaiksi. VillisianKarvapeite vahvaa ja tummaa, sillä on paljon pitkiä harjaksia.
Villisialla on iso pää ja isot jalat, se on melko korkea
Ravinto: kaikkiruokainen
Muuta: Villisian metsästysaika muuttui 1.3.2016. Nykyisin porsaatonta villisikaa saa metsästää ympäri vuoden, mutta villisikanaaras, jota saman vuoden jälkeläinen seuraa, on rauhoitettu
Maaliskuun alusta heinäkuun loppuun.
Levinneisyys
Suomessa, tammikuussa 2020 alussa on arvioitu että niitä olisi n. 1400
Porsaita syntyy yleensä 6–10. Kantoaika: 4kk. Villisian kiimaaika on alkutalvesta
Lähde: Suomenriistakeskus
Villisialla on iso pää ja isot jalat, se on melko korkea
Ravinto: kaikkiruokainen
Muuta: Villisian metsästysaika muuttui 1.3.2016. Nykyisin porsaatonta villisikaa saa metsästää ympäri vuoden, mutta villisikanaaras, jota saman vuoden jälkeläinen seuraa, on rauhoitettu
Maaliskuun alusta heinäkuun loppuun.
Levinneisyys
Suomessa, tammikuussa 2020 alussa on arvioitu että niitä olisi n. 1400
Porsaita syntyy yleensä 6–10. Kantoaika: 4kk. Villisian kiimaaika on alkutalvesta
Lähde: Suomenriistakeskus
11. Aromurmeli
12. Saiga-antilooppi
13. Mufloni
14. Ritariperhonen
Ritariperhosen siipienväli on noin 66-95mm.
Siipien väri: keltainen, etusiiven etulaidassa on mustia laikkuja ja takasiipien reunoissa rivi sinisiä ja punainen piste.
Ritariperhosen ala ja ylä pinta siivistä on samanlaiset.
Elinympäristö: se elää aroilla, niityillä, puutarhoissa, soilla ja tienreunilla.
Lentoaika: se lentää suunnilleen toukokuun lopusta heinäkuun alkuun, loppu kesällä toinen sukupolvi mahdollinen.
Heimo: ritariperhoset - papilionidae.
Toukan ravintokasvit: karhunputki, väinönputki, suoputki ja Sarjakukkaiskasvi.
talvehtii: kotelo muodossa.
Ritariperhonen on enemmikseen Etelä-Suomessa eli Pohjois-Euroopassa.
Tyypillisimmät asuinpaikat: kosteikot, kukkaniityt, metsänreunat ja suot.
(LÄHTEET: Luontoportti, Wikipedia)
Siipien väri: keltainen, etusiiven etulaidassa on mustia laikkuja ja takasiipien reunoissa rivi sinisiä ja punainen piste.
Ritariperhosen ala ja ylä pinta siivistä on samanlaiset.
Elinympäristö: se elää aroilla, niityillä, puutarhoissa, soilla ja tienreunilla.
Lentoaika: se lentää suunnilleen toukokuun lopusta heinäkuun alkuun, loppu kesällä toinen sukupolvi mahdollinen.
Heimo: ritariperhoset - papilionidae.
Toukan ravintokasvit: karhunputki, väinönputki, suoputki ja Sarjakukkaiskasvi.
talvehtii: kotelo muodossa.
Ritariperhonen on enemmikseen Etelä-Suomessa eli Pohjois-Euroopassa.
Tyypillisimmät asuinpaikat: kosteikot, kukkaniityt, metsänreunat ja suot.
(LÄHTEET: Luontoportti, Wikipedia)
15. Gemssi
Gemssi (Rupicarpa rupicarpa) on vuohieläinten sukuun kuuluva jotenkin kai vuohen tapainen eläin. Gemssin ruumiin korkeus on n.75cm ja sen ruumiin pituus on 110-136 cm
Gemssin paino on suunnilleen 30-50 kg. Gemssin elinikä on 15-25 vuotta.
Gemssit syövät kesällä kukkia ja heiniä. Talvella Gemssit syövät jäkälää, silmuja, sammalta ja vuorimäntyjen neulasia.
Gemssi asuu euroopassa ja länsi-aasiassa. Sitä tavataan myös Etelä-, keski ja itä-euroopassa
Gemssit viettävät kesän alppivyöhykkeen niittyalueilla. Gemssit osaavat kiipeillä hyvin, ne voivat myös hyppiä pitkiä loikkia. Gemssien lauman johtaja on vanha naaras, vanhat urokset ovat yksinäisiä. Gemssien kiima-aika on loka- joulukuussa. Urokset taistelevat siitä kuka saa paritella naaraiden kanssa, gemssien poikaset syntyvät kesäaikaan. Gemssin kantoaika on 168-170 päivää.
Gemssin liha on myös herkullista, gemssin mokkanahasta saadaan säämiskää, säämiskällä kiillotetaan nykyään mm. autoja.
Lähteet:https://fi.wikipedia.org/wiki/Gemssi
Gemssin paino on suunnilleen 30-50 kg. Gemssin elinikä on 15-25 vuotta.
Gemssit syövät kesällä kukkia ja heiniä. Talvella Gemssit syövät jäkälää, silmuja, sammalta ja vuorimäntyjen neulasia.
Gemssi asuu euroopassa ja länsi-aasiassa. Sitä tavataan myös Etelä-, keski ja itä-euroopassa
Gemssit viettävät kesän alppivyöhykkeen niittyalueilla. Gemssit osaavat kiipeillä hyvin, ne voivat myös hyppiä pitkiä loikkia. Gemssien lauman johtaja on vanha naaras, vanhat urokset ovat yksinäisiä. Gemssien kiima-aika on loka- joulukuussa. Urokset taistelevat siitä kuka saa paritella naaraiden kanssa, gemssien poikaset syntyvät kesäaikaan. Gemssin kantoaika on 168-170 päivää.
Gemssin liha on myös herkullista, gemssin mokkanahasta saadaan säämiskää, säämiskällä kiillotetaan nykyään mm. autoja.
Lähteet:https://fi.wikipedia.org/wiki/Gemssi
16. Alppikauris
17. Alppimurmeli
Tuntomerkit: Alppimurmeleilla on paksu turkki. Turkki voi olla todella tumma, vaaleanharmaa tai ruskea. Alppimurmelin häntä on lyhyt ja karvainen, häntä on 13-20 cm pitkä,
Koko: Alppimurmeli on 30-60 cm pitkä ja se painaa 3-7 kg.
Elinalue Euroopassa: Alppimurmeleita on Alpeilla, Karpaateilla ja Tatra-vuoristossa. Niitä on myös vähän Pyreneiltä sekä Saksassa.
Ravinto: Alppimurmeleiden ravintoon kuluu kasvit. Kun on kuuma alppimurmelit pysyttelevät mielellään maanalaisissa koloissaan.
Miten ja missä voisi lajin nähdä: Alpeilla tai vuoristossa.
Muuta tietoa: Se voi elää jopa 18v. Alppimurmelit eivät ole uhanalaisia. Alppimurmeli on Eutoopan kolmanneksi isoin jyrsijä. Alppimurmeleita on myös korkeasaaressa.
Koko: Alppimurmeli on 30-60 cm pitkä ja se painaa 3-7 kg.
Elinalue Euroopassa: Alppimurmeleita on Alpeilla, Karpaateilla ja Tatra-vuoristossa. Niitä on myös vähän Pyreneiltä sekä Saksassa.
Ravinto: Alppimurmeleiden ravintoon kuluu kasvit. Kun on kuuma alppimurmelit pysyttelevät mielellään maanalaisissa koloissaan.
Miten ja missä voisi lajin nähdä: Alpeilla tai vuoristossa.
Muuta tietoa: Se voi elää jopa 18v. Alppimurmelit eivät ole uhanalaisia. Alppimurmeli on Eutoopan kolmanneksi isoin jyrsijä. Alppimurmeleita on myös korkeasaaressa.
Ryhmäpalautuskansio
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.