4.2 Eduskunta

Eduskuntaan valitaan 200 kansanedustajaa neljän vuoden välein.
Eduskunnan tärkein tehtävä on lakien säätäminen. Eduskunnalla on lainsäädäntövalta. Eduskunta päättää myös Suomen valtion rahojen käytöstä (budjetti). Eduskunta valvoo hallituksen toimintaa.

Kansanedustajat tekevät töitä täysistunnoissa ja valiokunnissa. Täysistunnoissa esitetään puheenvuoroja ja äänestetään esim. uusista laeista. Yleisö voi seurata täysistuntoja ja ne näytetään televisiossa. Valiokunnissa työskentelee 15-20 kansanedustajaa. Siellä kuullaan asiantuntijoita ja valmistellaan lakiehdotukset. Valiokuntien kokoukset eivät ole avoimia yleisölle.

4.3 Hallitus ja oppositio

Eduskunta on jakaantunut kahteen ryhmään: hallituspuolueiden kansanedustajiin ja opposition kansanedustajiin. Oppositio arvostelee hallituksen politiikkaa. Opposition kansanedustajat voivat tehdä hallitukselle ns. välikysymyksen. Sen jälkeen äänestetään hallituksen luottamuksesta. Parlamentarismin periatteen mukaan hallituksen pitää nauttia eduskunnan luottamusta (= yli 100 kansanedustaa äänestää hallituksen luottamuksen puolesta).

Hallitusneuvottelut aloitetaan eduskuntavaalien jälkeen. Vaalit voittanut puolue alkaa muodostaa uutta hallitusta pääministeriehdokkaansa johdolla. Se esittelee muille puolueille hallitusohjelmansa. Kun hallituspuolueet on valittu, ne jakavat keskenään hallituksen ministerinpaikat. Tämän jälkeen jokainen puolue valitsee omat ministerinsä. Pääministerin valitsee eduskunta äänestämällä.

Hallituksella on toimeenpanovalta. Ministerit johtavat omaa ministeriötään. Ministeriöt huolehtivat siitä, että eduskunnan säätämiä lakeja noudatetaan.

4.4 Presidentti

Presidentti valitaan Suomessa kuuden vuoden välein. Presidentti voidaan valita kahdeksi kaudeksi eli 12 vuodeksi.
Presidentin tärkein tehtävä on johtaa ulkopolitiikkaa yhdessä hallituksen kanssa.
Muita presidentin todellisia valtaoikeuksia ovat esim. sodasta ja rauhasta päättäminen (yhdessä eduskunnan kanssa) ja armeijan ylipäällikkyys.

Presidentin muodollisia valtaoikeuksia ovat esim. hallituksen nimittäminen ja lakien allekirjoittaminen. Presidentti ei voi estää lain voimaantuloa vaan siitä päättää eduskunta.

Presidentillä on myös seremoniallisia eli juhliin liittyviä valtaoikeuksia. Presidentti järjestää joka vuosi itsenäisyyspäivän vastaanoton presidentinlinnassa.