Taso 3.



Miten eläimiä luokitellaan

Kaikkien lajien yksilöt ovat normaalisti aikalailla samannäköisiä. Niillä on yleensä samanlainen rakenne ja väritys. Muun muassa nokkosperhoset on helposti tunnistatettavissa nokkosperhosiksi. Samaan lajiin kuuluvat eläimet tunnistavat toisensa todella helposti. Näin he voivat myös esimerkiksi pariutua ja näin myös tuottamaan uusia yksilöitä. Yhteen eläinrymään kuuluu aina monia lajeja. Tähän hyvänä esimerkkinä toimii muun muuassa se, että suomessakin on monia satoja eri lajeja perhosia ja silti ne kaikki kuuluvat samaan eläinryhmään. Kuitenkin eri eläinryhmiä voi yhdistää jonkun muun ryhmän kanssa yhdeksi isoksi ryhmäksi. Esimerkiksi kovakuoriaiset, perhoset ja sundenkorrennot jne. Jokainen eläinlaji kuuluu johonkin isoon ryhmään esimerkiksi sitruunaperhonen. Sitruunaperhonen kuuluu seuraaviin lajeijin: Eläin, selkärängatton eläin, niveljalkainen, hyönteinen, perhonen ja Nokkosperhonen joka on sen laji. 

Kuva 1.


Miten selkärangatton eläin pystyy elämään. 

Millään selkärangattomalla eläimelllä ei ole sisäistä tuki rankaa taikka minkään lasita selkärankaa. Selkärangattomilla eläimillä kuten ravulla tai simpukalla voi silti olla todella kova ulkokuori. Mikää vedessä elävä selkäranggaton ei tarvitse tukirakenteita taikka mitään muuta. Tämä johtuu siitä, että vesi kannattelee niitä. Yleensä selkärangattomilla eläimillä ei ole mitkään kummoiset aistit. Lisäksi niiden verenkierto- ja hengityselimistö ovat aikalailla huonosti kehittyneitä. Esimerkiksi korvameduusa on selkäranggaton ja tässä videossa sen näkee aika hyvin. Korvameduusa

Kuva 2.



Madot


Tiedätte varmasti, että madot ovat selkärangattomia eläimiä. Niitä kutsutaan yleisesti alkellisiksi eläimiksi. Madot eivät myöskään omista lainkaan päätä. Kehittyneillä eläimillä kuten ihmisellä taikka hyönteisillä on aivot ja ainakin jonkin laiset silmät. Madoilla on pehmäa ruumis ja se johtuu siitä ettei niillä ole minkään laisia jalkoja vaan ne mönkivät maassa. Tämä jotaa muun muassa siihen, että linnut voivat helposti napsia matoja päivä ruoakseen. Tämän takia madot elävät maan alla. Madot kuuluvat moneen eri pää jaksoon. Nivelmatoihin kuuluva kasteliero elää normaalisti maan alla siellä syöden erilaisia kuolleiden kasvien jäännöksiä. Toisaalta taas todella monet laakamatoihin kuuluvat madot elävät loisina toisessa eläimessä esim kaloissa kissoissa ja no miksei vaikka lehmissäkin. Elämä kosteassa maastossa on todella monelle madolle tyypillinen tapa elää. 

Kuva 3.



Nilviäiset

Nilviäiset ovat matoja, mutta huomattavasti kehittyneempiä. Niillä on esimerkiksi silmät ja vahva suojaava kuori mitä taas madoilla ei ole. Ne syövät kasveja ihan niin kuin madotkin. Etanat, kotilot ja simpukat ovat kaikki nilviäisiä. Simpukoita tavataan myös Suomen rannikko vesistöissä ja sitä pidetään myös suurena herkkuna. Monissa merissä elää suuriä nilviäisiä kuten esimerkiksi mustekalat. 

Kuva 4.




Hämähäkit ja kaikki hyönteis ryhmät 

Hämähäkkejä ja hyönteisiä yhdistää se, että molemmilla osapuolilla on nivelikkäät jalat. Tähän samaan ryhmään kuulu hämähäkkien ja hyönteisten lisäksi muun muassa ayriäiset kuten esimerkiksi ravut. Hyönteisistä hämähäkin eroittaa kuitenkin se, että sillä on kahdeksan jalkaa ja muilla hyönteisillä taas 6. Hämähäkit ovat petoja ja siksi monella saattaa olla esimerkiksi hämähäkkifobia elä hämähäkkikammo. Hämähäkki saalistaa saaliinsa juoksemalla sen kiinni ja sen jälkeen sitomalla sen seittiinsä. Hämähäkkiä ei kannata ottaa käteen sillä ne osaavat kyllä. On olemassa myös myrkky hämiksiä, mutta niitä ei elä lainkaan suomessa.

Hyönteiset

Hyönteiset ovat maailman suurin eläinryhmä sillä niitä on lähes jokapuolella maapalloa. eniten niitä on kuitenkin sademetsissä kuten Amazonissa. Ne viihtyvät sadesmetsissä kosteuden ja lämmön takia. 


Kaikki hyönteis ryhmät