Katja Sutela, Näkyväksi tekemisen taito - Pedagoginen kohtaaminen opetuksessa / Venla Määttä 

 

Luin Katja Sutelan (2022) kirjoittaman “Näkyväksi tekemisen taito - Pedagoginen kohtaamien opetuksessa” -kirjan. Sutela on itse koulutukseltaan musiikinaineenopettaja, joka on työskennellyt uransa aikana muun muassa erityiskoulussa ja kirjankirjoitushetkellä hän työskenteli yliopistolla musiikinaineenopettajien kouluttajana. Kirjassa Sutela kertoo paljolti omien kokemuksiensa pohjalta, millaista opettajien pedagoginen kohtaaminen tänä päivä tulisi olla. Mielestäni kirjan sanoma ja tilanteet ovat kuitenkin moneen muuhunkin instituutioon kuin kouluihin sovellettavissa. Esimerkiksi lähes missä vaan työyhteisössä kirja ydinviestistä varmasti syntyisi hedelmällistä keskustelua.  

Kirja oli koottu viidestä pääluvussa, jossa kussakin käsiteltiin yhtä pedagogisen kohtaamisen keskeisimpiä elementtejä. Nämä viisi keskeisintä elementtiä ovat kehollisuuden tiedostaminen, oppilaan huomioiminen, tunteiden tunnistaminen ja tunnustaminen, moninaisuuden ymmärtäminen ja välittäminen. Nyt esittelen kunkin luvun pääkohtia ja mieleen painuneita ajatuksia ja oivalluksia.  

 

Kehollisuuden tiedostaminen 

• Kehollisuus on läsnä opettajan ammatissa vahvasti 

• Myös keho on opettajan työväline esim. (mallin näyttäminen vaikkapa liikunnassa) 

• Erityisesti esimerkiksi liikunnassa ja musiikissa kehollisuus on poikkeuksellisella tavalla läsnä, mutta myös niistä opettaminen on luontevaa 

• Kehon olotilat vaikuttavat niin opettajan kuin oppilaan olemiseen ja oppimiseen 

• Oppilaiden kehollisuuden tiedostaminen vaatii opettajalta erityistä sensitiivisyyttä ja herkkyyttä  

• Oppilaiden kehoista voi paljon lukea heidän olemisestaan ja olemuksestaan, esimerkiksi oppilaiden tunteet näkyvät monesti selkeästi kehosta (ilmeet, olemus) 

Oppilaan huomioiminen 

• Huomioiduksi tulemisen tarve on hyvin luonnollinen 

• Opettajilla ei kuitenkaan aina tunnu olevan aikaa oppilaan kokonaisvaltaiselle huomioimiselle ja kohtaamiselle 

• Pienelläkin huomioimisella ja kohtaamisella päivittäin voi olla iso vaikutus oppilaan olemukseen ja kouluun kiinnittymiseen (hyväksyvä katse, kosketus, kehu) 

• Oppilaat ilmaisevat omaa tarvettaan tulla huomioiduksi eri tavalla, osa melko sensitiivisesti ja toiset taas hyvinkin näkyvästi (kiukuttelu, huonokäytöksisyys, opettajassa roikkuminen, kiinnostumattomuus) 

• Opetuksessa oppilaan kohtaamista tulisikin aina lähestyä hyvän ja positiivisen kautta, oppilaat tarvitsevat kehuja 

• Oppilaat voivat harjoitella toistensa huomioimista esimerkiksi keskustelukävelyn avulla 

Tunteiden tunnistaminen ja tunnustaminen 

• Tunteet ovat joka päivä ja joka hetki näkyvissä kouluarjessa 

• Sekä opettajan ja oppilaan tunteilla on vaikutusta oppimishetkeen ja oppilaiden ja opettajien olemukseen 

• Esimerkiksi isot surut ja ilot heijastelevat paljon, opettajan tuleekin olla tarkkana ja osata oikealla tavalla tukea oppilaita niiden käsittelyssä 

• Opettajan on hyvä tehdä omien tunteiden hallinnan, tunnistamisen ja tunnustamisen kanssa töitä, jotta osaa ottaa vastaan ja auttaa oppilaita heidän tunteiden kanssaan 

• Tunteiden kanssa työskentelyyn on olemassa paljon hyviä “leikkejä” ja muita tapoja kuten kirjallisuuden avulla tunteista keskustelu ja tunnistaminen 

• Myös opettajan on hyvä sanoittaa tunteitaan oppilaille, jotta eivät he ota opettajan tunne-elämää harteilleen 

Moninaisuuden ymmärtäminen 

• Oppilaita on yhä moninaisemmista lähtökohdista, opettajan onkin hyvä muistaa tänä päivänä, että kaikki olemme erilaisia 

• Oppimista ajatellen on hyvä tiedostaa erilaiset vahvuudet ja kehityksen kohteet sekä oppilaiden luonteenpiirteet (esimerkiksi opetustilanteissa ja millaisia mahdollisuuksia oppilaalla on tuoda oma osaamisensa esiin) 

• Opettajan kannattaa olla tietoinen toiseuttamisesta ja tarkastella omaa toimintaa sen näkökulmasta, jotta voi omasta toiminnastaan kitkeä sitä mahdollisimman paljon pois 

• Myös oppilaille on hyvä opettaa, mitä tarkoittaa toiseuttaminen ja mitä he voivat tehdä edistääkseen toisettamattomuutta 

• Opettajan tulee tiedostaa oma valta-asemansa 

• Toisinaan opettajan on hyvä yrittää asetta oppilaan asemaan  

• Tärkeintä on pitää kiinni ajatuksesta, että jokaisella on oikeus olla oman itsensä myös koulussa 

Välittäminen 

• Oppilaasta välittäminen kuuluu opettajan työhön 

• Opettaja monesti välittää oppilaistaan, mutta oppilaat eivät aina ole suostuvaisia vastaan ottamaan opettajan välittämistä 

• Välittäminen on siis kahden välinen suhde, minä välitän sinusta ja sinä minusta (aitoa välittämistä) 

• Välittämisen etiikka = itsestä ja toisista välittäminen 

• Opettajan on hyvä osta välittää itsestään, jotta kykenee välittämään oppilaista parhaimmalla mahdollisella tavalla 

• Ympäristöstä välittämisessä on paljon samaa kuin toisten ihmisen välittämisessä, oppilaille on siis hyvä opettaa myös ympäristöstä välittämistä 

• Välittäminen opettaa empatiaa/lempeyttä ja armollisuutta