Muoto: reflektioessee tai (jos mahdollista) keskusteluessee, joka tehdään yhdessä parin kanssa

Tavoite ja aihe:

• Tavoitteena on pohtia vapaan sivistystyön roolia yhteiskunnallisena toimintana ja omaa yhteiskunnallista toimijuutta vapaan sivistystyön toteuttajana: onko vapaassa sivistystyössä yleensä ja omassa työssä erityisesti kriittisen, tiedostavan ja kantaaottavan toiminnan mahdollisuuksia ja tarvetta.
• Esseessä tarkastellaan esimerkiksi
  • millä tavoin ja missä määrin vapaa sivistystyö on yhteiskunnallista ja kantaaottavaa 
  • miten omassa työssä on mahdollista tukea ihmisten yhteiskunnallista toimijuutta pedagogisesti
  • miten omassa oppilaitoksessa voi luoda toimintakulttuuria, joka edistää kriittistä toimijuutta
  • millaisia yhteiskunnallisen vaikuttamisen tarpeita ja mahdollisuuksia omassa työssä on
  • voisiko tutkiva työote avata omaan työhön uusia yhteiskunnallisen vaikuttamisen näkökulmia
  • voisiko sosiokulttuurinen innostaminen tarjota uusia välineitä yhteiskunnalliseen toimintaan vapaassa sivistystyössä

• Keskusteluesseen perusajatus on samankaltainen kuin keskustelukirjoissa, joita ovat esimerkiksi Eskola & Kurki: Miehestä mittaa (2004) ja Freire & Horton: We Make the Road by Walking (1990).
• Keskusteluesseen työstäminen alkaa siitä, että kukin pari tutustuu reflektiotehtävän materiaaleihin ja sopii, kumpi aloittaa keskustelun. Keskustelu käydään kirjallisesti esimerkiksi sähköpostiviesteillä - ei siis keskustella puhuen ja pidetä siitä kirjaa. Tarkoituksena kirjallisessa keskustelussa on, että omaa puheenvuoroa työstetään ensin itse rauhassa, perehdytään tarvittaviin lähteisiin ja muotoillaan ja perustellaan omia argumentteja, ja vasta tällainen valmisteltu puheenvuoro esitetään toiselle. Ei siis ensisijaisesti vain heitellä omia mielipiteitä, vaan niille etsitään yleisempiä perusteluja, joita käytetään omien näkökulmien tukena.
• Käytännössä keskusteluessee aloitetaan siten, että toinen parista kirjoittaa alkupuheenvuoron (n. 1 sivu), jossa esittelee esseen teeman ja esittää siihen jonkin näkökulman (lähdemateriaaliin pohjautuvan ja mahdollisesti omia kokemuksia/havaintoja hyödyntävän argumentin). Tämän jälkeen toinen jatkaa: ottaa kantaa kirjoitettuun, on samaa tai eri mieltä, perustelee kantaansa (lähteisiin nojaten), tuo esiin siihen liittyviä näkökulmia ja vie puolestaan ajatusta eteenpäin, esittää ehkä myös jonkun kysymyksen keskustelukumppanille (n. 1 sivu), toinen jatkaa vastaamalla jne. Lopuksi kaikki nämä keskustelun puheenvuorot kootaan yhteen keskusteluesseeksi. Tässä vaiheessa tekstiä voi halutessaan viimeistellä kielellisesti ja ulkoasultaan yhtenäiseksi.
• Esseestä kirjoitetaan sellainen, että siinä oikeasti näkyy sen keskusteluluonne: kummankin keskustelijan puheenvuorot ovat selvästi toisistaan erillisiä, ne osoitetaan toiselle keskustelijalle jne. Esseen voi aloittaa esimerkiksi puhuttelemalla kirjoittajakumppaniaan suoraan. Keskustelukirjassaan ”Miehestä mittaa” Leena Kurki ja Antti Eskola puhuttelevat toisiaan esimerkiksi näin:
  • "Antti, on jännittävää lähteä näin keskustelemaan kanssasi. (...)"
  • "Aloituksesi on, Leena, todella haastava. (...)"
• Keskustelun jatkuessa ajatuksena on – kuten keskustelussa ylipäätään – kommentoida toisen ajatuksia, vastata itselle esitettyihin kysymyksiin tai haasteisiin, pohtia näkökantojen yhteneväisyyksiä ja eroavaisuuksia ja perustella niitä.
• Tekstin kokonaispituus on noin 8 - 10 sivua tai niin paljon kuin asiaa luontevasti riittää. Tavoitteena on, että molemmat esittävät keskusteluun ainakin neljä puheenvuoroa.
• Lähdekirjallisuutena käytetään ohessa olevia materiaaleja, mutta lisäksi voi käyttää myös muualta löytyviä materiaaleja, jotka tarjoavat tukea omille ajatuksille tai avaavat jotain uutta ymmärrystä aiheeseen.