Selkien koulun lukuvuosisuunnitelma 2026-2027: Opetussuunnitelmaosuus 2/2
5. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki
Oppimisen ja koulunkäynnin tuki koulun tasolla
Oppimisen ja koulunkäynnin tuki tarkoittaa erilaisia keinoja, toimenpiteitä, menetelmiä ja järjestelyjä, joilla autetaan oppilasta osallistumaan opetukseen, saavuttamaan opetussuunnitelman tavoitteet ja suorittamaan perusopetuksen oppimäärä.
Avoin lähikoulu -periaate
Selkien koulussa toteutetaan avoimen lähikoulun periaatetta.
Inkluusiolla viitataan ajattelutapaan, jossa korostetaan kaikkien - myös oppilaskohtaista tukea tarvitsevien - henkilöiden oikeutta kuulua kouluyhteisöön sen sijaan, että heidät sijoitettaisiin omiin erillisiin palvelujärjestelmiinsä. Periaatteen mukaan oppilailla, joilla on erityisiä tarpeita oppimisessa, on oikeus päästä opetuksen piiriin tavallisissa koululuokissa. Näin ollen erityisluokkasijoitusten tulisi periaatteen mukaan olla vain harvinainen poikkeus.
"Inkluusio tarkoittaa sitä, että
- kaikki oppilaat käyvät koulua yhdessä
- yhteinen opetus on järjestetty oppilaiden yksilöllisten edellytysten mukaisesti
- jokainen - niin oppilas kuin henkilökunnan jäsenkin – tuntee olevansa hyväksytty ja arvostettu kouluyhteisössä. Inkluusio ei ole tietty saavutettu tila, vaan se on jatkuvaa oppimisen ja osallistumisen esteiden purkamista koulussa ja koko yhteiskunnassa." (lähde edu.fi)
Yhteistyö huoltajien ja muiden toimijoiden kanssa
Oppilaan koulupolun tukeminen on kodin ja koulun yhteinen asia. Huoltajan kanssa tehdään yhteistyötä kaikissa oppilaan tukemiseen liittyvissä asioissa matalalla kynnyksellä. Eri asiantuntija- tai tukitahojen (kasvatus- ja perheneuvola, kouluterveydenhoitaja, koulupsykologi, koulukuraattori ym.) kanssa ollaan yhteistyössä tapauskohtaisesti ja tarpeen mukaan. Tällöinkin huoltaja ja oppilas ovat mukana yhteistyön tekemisessä.
Lehmon koulu tarjoaa tukipalveluja muille alakouluille mm. oppimateriaalien lainaustoimintana.
Oppimisen tuki
Vuonna 2025 voimaan tullut oppimisen tuen uudistus toi muutoksia oppimisen ja koulunkäynnin tuen järjestämiseen. Tavoitteena oli selkeyttää tuen tasoja, vahvistaa varhaista tukea ja sujuvoittaa yhteistyötä kodin ja koulun välillä. Oppilaalle annettava tuki jakautuu ryhmäkohtaisiin ja oppilaskohtaisiin tukitoimiin. Ensisijaiset tukimuodot ovat ryhmäkohtaisia ja kaikilla oppilailla on oikeus niihin.
Lukuvuonna 2026-2027 laaja-alainen erityisopettaja Jenni Kahelin työskentelee Selkien koululla torstaisin (5 h) ja joka neljäs viikko perjantaisin (4 h).
Selkien koululla tuki suunnitellaan yhteistyössä luokanopettajien, koulunkäynninohjaajien, erityisopettajan ja huoltajien kanssa. Opetusta eriytetään ja muokataan oppilaan tuen tarpeiden mukaan. Tuki pyritään järjestämään varhaisessa vaiheessa ja oikea-aikaisesti. Tarvittaessa yhteistyötä tehdään koulupsykologin, kuraattorin tai terveydenhoitajan kanssa. Tukea seurataan ja arvioidaan säännöllisesti ja sitä muokataan tarpeen mukaan.
Oppimisen edellytyksiä tukevat opetusjärjestelyt koskevat kaikkea perusopetuksen toimintaa. Opetus tulee järjestää siten, että se huomioi oppilaiden erilaiset tarpeet ja edellytykset. Käytännössä tämä näkyy esimerkiksi opetuksen eriyttämisenä, kielitietoisuuden huomioimisena, opetusryhmien tarkoituksenmukaisena muodostamisena sekä kaikkia oppilaita tukevina pedagogisina ratkaisuina. Opettajat ja koulunkäynninohjaajat ovat mukana tuen tarpeiden huomioimisessa ja oppilaiden tukemisessa.
Yhteisopettajuus
Yhteisopettajuus ja joustava ryhmittely ovat keskeisiä oppimisen edellytyksiä tukevia opetusjärjestelyjä ja ryhmäkohtaisia tukimuotoja. Yhteisopettajuus on kahden tai useamman opettajan tasa-arvoista yhteistyötä, jossa he vastaavat yhdessä opetusryhmän opetuksen suunnittelusta ja toteutuksesta. Selkien koulussa yhteisopettajuutta hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan. Luokanopettajat ja erityisopettaja suunnittelevat yhdessä oppitunteja, kehittävät tarvittaessa eriyttävää materiaalia ja arvioivat yhdessä tuen tarpeita. Yhteisopettajuus mahdollistaa monipuolisen ryhmien jaon, jossa voidaan ottaa huomioon tuen tarpeet.
Ohjaajat
Koulunkäynninohjaajia hyödynnetään oppilaiden koulunkäynnin ja opetukseen osallistumisen tukena. Selkien koululla työskentelee kaksi ohjaajaa lukuvuonna 2026-2027. Ohjaajat tukevat oppilaiden oppimista oppitunneilla. Ohjaajat työskentelevät tiiviissä yhteistyössä luokanopettajien ja erityisopettajan kanssa luokissa ja pienemmissä opetusryhmissä. Ohjaajat voivat tarvittaessa pitää tukituokioita.
Pedagogiset ratkaisut
Pedagogisilla ratkaisuilla tuetaan eri tahtiin eteneviä oppilaita. Niillä tuetaan tukea tarvitsevien oppilaiden lisäksi myös tavoitekokonaisuuksittain eteneviä oppilaita. Selkien koulussa opetusta ja tehtäviä eriytetään tarvittaessa. Käsitteitä ja opittavan asian kieltä selitetään eri oppiaineissa. Opetuksessa hyödynnetään joustavia ja monipuolisia opetustapoja, jotka huomioivat jokaisen oppilaan erilaiset tavat oppia ja tuen tarpeet. Oppimisympäristöt suunnitellaan tarkoituksenmukaisiksi. Selkien koululla hyödynnetään opetuksessa struktuuria ja rutiineja, taululla näkyvää päiväjärjestystä, joustavaa ryhmittelyä sekä ryhmien jakamista.
Opetusryhmät
Oppitunnin aikana luokka voidaan jakaa erilaisiin pienempiin opetusryhmiin tuen tarpeiden tai luokkatason mukaan sekä hyödyntää erityisopettajan tai koulunkäynninohjaajan resurssia. Luokanopettaja, koulunkäynninohjaaja ja erityisopettaja suunnittelevat yhteistyössä ryhmien jakamisen perustuen esimerkiksi luokkatasoon ja tuen tarpeisiin. Säännöllinen yhteistyö on tärkeää, jotta opettajat voivat huomioida riittävästi kunkin oppilaan tuen tarpeet ja vahvuudet. Erityisopettaja voi toimia luokassa myös samanaikaisopettajana, jolloin hän voi tukea kaikkia opetusryhmän oppilaita.
Opetustilat
Opetusryhmiä voidaan jakaa eri opetustiloihin. Selkien koululla on käytettävissä luokkahuoneiden lisäksi muita tiloja, joissa pienemmät ryhmät voivat työskennellä. Myös käytävältä löytyy pöytäpaikkoja, joita voidaan hyödyntää joustavasti. Opetustilojen hyödyntäminen mahdollistaa oppilaiden jakamisen erilaisiin ryhmiin.
Lukujärjestykset
Selkien koulussa oppilaiden ja ohjaajien lukujärjestykset suunnitellaan yhteistyössä opettajien kesken. Yhteissuunnittelu mahdollistaa joustavan opetusryhmien muodostamisen ja koulunkäynninohjaajien resurssien jakamisen tarkoituksenmukaisesti. Tuntien paikkoja voidaan tarvittaessa muuttaa joustavasti. Lukujärjestykset näkyvät oppilaille ja huoltajille Wilmassa.
Kielitietoisuus
Kielitietoisessa oppimisympäristössä jokainen toimii esimerkkinä kielen käytössä, ja opettajat opettavat samalla myös oppiaineeseen liittyvää kieltä. Eri oppiaineiden kielen hallinta auttaa oppilaita ymmärtämään opetusta ja eri tieteenalojen kieltä. Selkien koulussa kielitietoisia työtapoja käytetään päivittäin ja kielitietoisuutta kehitetään osaksi koulun toimintakulttuuria.
Vuonna 2025 uudistuneen oppimisen tuen järjestelmän tarkoituksena on vahvistaa varhaista tukea ja sujuvoittaa yhteistyötä kodin ja koulun välillä. Oppilaalle annettava tuki jakautuu ryhmäkohtaisiin ja oppilaskohtaisiin tukitoimiin. Ensisijaiset tukimuodot ovat ryhmäkohtaisia ja kaikilla oppilailla on oikeus niihin.
Ryhmäkohtaisia tukimuotoja annetaan suunnitelmallisesti koko lukuvuoden ajan osana koulun perustoimintaa. Ryhmäkohtaisten tukimuotojen suunnittelussa ja toteutuksessa tehdään yhteistyötä koulun henkilöstön kesken ja hyödynnetään esimerkiksi erityisopettajan konsultaatiota. Ryhmäkohtaisia tukitoimia ovat yleinen tukiopetus, opetuskielen tukiopetus ja erityisopettajan antama opetus muun opetuksen yhteydessä.
Ryhmäkohtaisiin tukimuotoihin on kohdennettava vähintään 0,122 vuosiviikkotuntia (vvh) / koulun oppilas
SELKIEN KOULUN RYHMÄKOHTAISEN TUEN OPETUSRYHMÄKOHTAINEN RESURSSOINTI LUKUVUONNA 2026-2027
| yleinen tukiopetus | opetuskielen tukiopetus |
erityisopettajan antama opetus muun opetuksen yhteydessä |
YHTEENSÄ | |
| 1.&3.lk. | 0,8 vvh | 0,2 vvh | 2 vvh | 3 vvh |
| 4.-6.lk. | 0,8 vvh | 0,2 vvh | 3 vvh | 4 vvh |
| YHT | 1,6 vvh | 0,4 vvh | 5 vvh | 7 vvh |
Yleisen tukiopetuksen tarkoituksena on tukea varhaisessa vaiheessa havaittuja tuen tarpeita ryhmän tasolla. Yleisen tukiopetuksen avulla voidaan tutustua opiskeltaviin asioihin etukäteen tai kerrata jo opittuja asioita. Yleistä tukiopetusta voidaan antaa myös esimerkiksi sairauspoissaolojen jälkeen. Yleistä tukiopetusta antaa ensisijaisesti opetusryhmästä vastuussa oleva luokanopettaja. Myös yhteisopettajuutta voidaan hyödyntää yleisen tukiopetuksen antamisessa. Yleistä tukiopetusta voidaan antaa oppituntien aikana tai lukujärjestyksessä olevien oppituntien ulkopuolella. Opettaja ei voi antaa samalla oppitunnilla samaan aikaan yleistä tukiopetusta sekä tavallista lukujärjestyksen mukaista opetusta. Selkien koulussa yleistä tukiopetusta annetaan tarvittaessa ennen koulupäivän alkua tai sen jälkeen. Yleistä tukiopetusta voidaan antaa myös oppitunnin aikana, jos käytettävissä on toinen opettaja.
Opetuskielen tukiopetus tukee oppilasta oppiaineiden kielen hallinnassa. Työskentelyssä perehdytään eri oppiaineiden tekstilajeihin, niiden rakenteisiin ja ominaispiirteisiin sekä harjoitellaan opiskelussa tarvittavien tekstien tuottamista. Samalla vahvistetaan oppiaineisiin liittyvää sanastoa.
Opetuskielen tukiopetusta annetaan oppilaille, joiden kielitaito ei vielä riitä perusopetuksen oppimäärän suorittamiseen. Tukiopetus on tarkoitettu oppilaille, joilla on opetuskielen osaamiseen vaikuttavia taustatekijöitä, kuten maahanmuuttotausta, kielen kehityksen häiriö, monimuotoinen kehityshäiriö tai autismikirjon häiriö, johon liittyy kielellistä tuen tarvetta. Opetuskielen tukiopetus ei korvaa muuta oppimisen tukea, jota oppilas saattaa tarvita esimerkiksi oppimisvaikeuksien vuoksi. Se ei ole suomi/ruotsi toisena kielenä -opetusta eikä peruskielitaidon opetusta. Opetuskielen tukiopetusta voidaan järjestää samoilla periaatteilla kuin yleistä tukiopetusta.
Erityisopettajan antama opetus muun opetuksen yhteydessä tarkoittaa opetusta, joka perustuu erityispedagogiseen osaamiseen ja tukee luokanopetusta. Tämä opetus annetaan ryhmälle, ei yksittäisille oppilaille. Tuki toteutetaan yhteisopetuksena luokanopettajan kanssa, pääsääntöisesti koko opetusryhmän tarpeet huomioiden ja luokkatasoisesti. Opetusta ei anneta pysyvässä pienryhmässä tai yksittäisille oppilaille oppiaineittain. Tarvittaessa opetus voidaan järjestää tilapäisessä ja pienemmässä ryhmässä. Selkien koulussa erityisopettaja antaa opetusta muun opetuksen yhteydessä joustavasti aina koululla ollessaan. Tuki suunnitellaan yhteistyössä luokanopettajien ja koulunkäynninohjaajien kanssa.
Oppilaan saamaa ryhmäkohtaista tukea seurataan ja arvioidaan säännöllisesti yhteistyössä oppilasta opettavien opettajien, huoltajien ja oppilaan kanssa. Jos ryhmäkohtaiset tukimuodot eivät ole riittäviä tukemaan oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä ja tukitoimien tarve on säännöllistä, oppilaalla on oikeus saada oppilaskohtaista tukea. Kun oppilasta opettavat opettajat toteavat, että ryhmäkohtainen tuki ei ole riittävää, käynnistetään oppilaskohtaisen tuen tarpeen arviointi. Myös oppilas tai hänen huoltajansa voivat esittää näkemyksensä ryhmäkohtaisen tuen riittämättömyydestä. Opettaja, huoltajat ja oppilas osallistuvat tuen tarpeen arviointiin, ja oppilasta kuullaan hänen ikätasonsa mukaisesti. Tarvittaessa opiskeluhuollon ammattilaiset ja muut asiantuntijat voivat osallistua arviointiin.
Oppilaalla on oikeus saada oppilaskohtaisia tukitoimia, jos ryhmäkohtaiset tukimuodot eivät riitä tukemaan hänen oppimistaan tai koulunkäyntiään. Oppilaskohtainen tuki on yksilöllistä, säännöllistä ja pitkäkestoista tukea. Oppilaskohtaisia tukitoimia ovat erityisopettajan opetus osittain pienryhmässä ja muun opetuksen yhteydessä, erityisopettajan tai erityisluokanopettajan opetus pienryhmässä, erityisluokanopettajan opetus erityisluokassa sekä oppilaalle annettavat oppilaskohtaiset tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä apuvälineet.
Oppilaskohtaisen tuen tarpeen arvioinnissa selvitetään ja kuvataan oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tuen tarve ja käytössä olleet ryhmäkohtaiset tukimuodot. Selkien koulussa oppilaskohtaiset tukitoimet suunnitellaan ja toteutetaan luokanopettajien ja erityisopettajan välisessä yhteistyössä. Tarvittaessa konsultoidaan myös opiskeluhuoltopalvelujen ammattilaisia. Oppilaan oma näkökulma otetaan huomioon ikätason mukaisesti. Huoltajalle annetaan mahdollisuus osallistua tuen tarpeen arviointiin.
Oppilaskohtaisen tuen toteuttamista koskeva suunnitelma laaditaan tuen tarpeen arvioinnin pohjalta. Suunnitelmaan kirjataan muun muassa tiedot tukitoimien tarpeesta, toteuttamisesta ja seurannasta, sekä pedagogiset ratkaisut ja opinnoissa eteneminen. Suunnitelma on salassa pidettävä asiakirja, jonka toteutumista ja tukitoimien riittävyyttä arvioidaan vähintään kerran lukuvuodessa. Selkien koululla opettajat ja huoltajat laativat suunnitelman yhteistyössä, ja suunnitelmaa arvioidaan tarvittaessa useamman kerran lukuvuodessa.
Opetuksen järjestäjä tekee tukea koskevan hallintopäätöksen oppilaalle annettavista oppilaskohtaisista tukitoimista. Päätöksestä käy ilmi oppilaan tarpeiden mukaiset oppilaskohtaiset tukitoimet.
Tuen jatkumo ja sujuva tiedonsiirto ovat tärkeitä siirtymävaiheissa. Selkien koulu on tiiviissä yhteistyössä esiopetuksen ja yläkoulun kanssa.
Erityisopettajan antama opetus osittain pienryhmässä ja muun opetuksen yhteydessä -tukitoimi vastaa lyhytaikaisempiin ja kevyempiin tuen tarpeisiin (esim. lukivaikeus). Tukitoimi koskee yksittäistä oppiainetta tai oppimisen osa-aluetta. Alle puolet yksittäisen oppiaineen oppitunneista (Selkiellä n. 1-2 h/vk) opiskellaan erityisopettajan kanssa joko pienryhmässä tai muun opetuksen yhteydessä. Selkien koulussa tuki toteutetaan ja suunnitellaan joustavasti yhteistyössä luokanopettajan kanssa oppilaan tuen tarpeet huomioiden.
Erityisopettajan tai erityisluokanopettajan antama yhden tai useamman oppiaineen opetus pienryhmässä -tukitoimi vastaa laajempiin tuen tarpeisiin (esim. oppimisvaikeudet useammassa oppiaineessa tai käyttäytymisen haasteet). Yli puolet yksittäisen tai useamman oppiaineen oppitunneista opiskellaan erityisopettajan kanssa pienryhmässä.
Kyseistä tukimuotoa ei pystytä järjestämään Selkien koululla.
Erityisopettajan antama opetus erityisluokassa -tukitoimi vastaa kaikkein vaativimpiin tuen tarpeisiin. Taustalla on laaja-alaisia oppimisvaikeuksia, jotka vaikuttavat merkittävästi oppilaan kouluntäyntiin ja oppimiseen. Opetus annetaan erityisluokassa ja opetuksesta vastaa erityisluokanopettaja.
Selkien koulussa ei ole erityisluokkaa. Kontiolahden kunnan erityisluokat sijaitsevat Lehmon ja Kontiolahden kouluissa.
Kuulo-, kuulonäkö- ja puhevammaisella oppilaalla on oikeus tulkitsemispalveluihin vammansa perusteella. Tulkitsemispalvelut on järjestettävä niin, että oppilaalla on tarvittaessa mahdollisuus tulkkaukseen kaikissa sitä vaativissa tilanteissa koulupäivän aikana. Perusopetuksen järjestäjä vastaa viittomakielen tulkkauksen ja muun kommunikaatiota tukevan tulkkauksen kustannuksista. Tulkitsemispalvelun avulla varmistetaan, että oppilaalla on yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua perusopetukseen muiden oppilaiden kanssa. Tulkitsemispalveluiden järjestäminen oppilaan edun mukaisesti tukee inklusiivisuuden toteutumista.
Selkien koululla tulkitsemis- ja tulkkauspalveluiden toimittajina ovat seudullisen kilpailutuksen tarjoamat toimijat.
Oppilaskohtaiset avustajapalvelut ovat tuki- ja apupalveluita, jotka järjestetään yksittäiselle oppilaalle hänen henkilökohtaisten tarpeidensa perusteella. Tarkoituksena on varmistaa, että oppilas voi osallistua opetukseen yhdenvertaisesti muiden kanssa. Koulutuksen järjestäjä vastaa palveluiden järjestämisestä. Palvelu voidaan järjestää esimerkiksi nimeämällä oppilaalle henkilökohtainen ohjaaja tai avustaja.
Selkien koululla ei lukuvuoden 2026-2027 alussa ole käytössä oppilaskohtaisia avustajapalveluita.
Mikäli oppilas tarvitsee koulunkäyntiä tukevia apuvälineitä, voi niitä hakea kouluterveydenhuollon kautta. Erityistukea tarvitseva oppilas on oikeutettu perusopetuslain nojalla saamaa apuvälineitä tukemaan koulunkäyntiään. Tällaisia apuvälineitä voivat olla esimerkiksi opetusvälineisiin ja oppimateriaaleihin kuuluvat kommunikointia tukevat materiaalit ja välineet sekä erityispulpetit ja -tuolit.
6. Opiskeluhuolto
Opiskeluhuolto on hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa kouluyhteisössä. Toiminnassa painotetaan ennaltaehkäisyä ja varhaista puuttumista sekä yhteistyötä oppilaiden ja huoltajien kanssa. Sen toteuttaminen kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville.
Kiusaamisen vastainen työ käytännössä Selkien koulussa:
A) Ennaltaehkäisy:
KOULUN TOIMENPITEET
•Ryhmäytyminen, kummitoiminta, lähikouluperiaate (tähän liittyen tai muutenkin: suvaitsevaisuus ja hyväksyvä ilmapiiri)
•Vahvuusajattelu ja positiivinen pedagogiikka
•ProKoulu: yhdessä laaditut käyttäytymisen tavoitteet ja positiivisen palautteen avulla käyttäytymiseen puuttuminen
•KiVa Koulu –malli: asennekasvatus ja ilmapiiri (oppitunnit): kiusaamisen vähentämisessä ja ennalta ehkäisemisessä korostetaan jokaisen oppilaan vastuuta yhteisestä hyvinvoinnista
•Omat seulat (kiusaamiskyselyt, sosiogrammit ym.)
•Maakunnallinen opetussuunnitelma luku 5 (kurinpitokeinot): Kasvatuskeskustelu on ensisijainen keino ennen jälki-istunnon antamista puuttua oppilaan häiritsevään ja epäasiallisen käyttäytymiseen. Varsinaisia kurinpidollisia keinoja ovat perusopetuslain mukaan jälki-istunto, kirjallinen varoitus ja määräaikainen erottaminen
•Pedagoginen keskustelu ja aikuisten yhteinen linjanveto siitä, mikä on ja mikä ei ole hyväksyttävää, sekä yhteinen näkemys puuttumisesta/toimintamalleista. Kiusaamiseen puuttuminen on aina aikuisen tehtävä!
•Välituntivalvontaa on lisätty, jolloin silmäpareja on enemmän välitunneilla näkemässä tilanteita.
•Yhteisöllisen opiskeluhuoltoryhmän toiminta kiusaamisen ennaltaehkäisyssä ja siihen puuttumisessa
•Matala kynnys puuttua (nollatoleranssi); kaikkeen tietoon tulleeseen puututaan!
KODIT/HUOLTAJAT
•Kodin ja koulun välinen avoin yhteistyö
•Koulumatkoilla tietoon tulleet tapaukset keskustellaan koulussa, mutta niistä ei koulun puolesta lain mukaan voida sanktioida. Koulumatkat ovat oppilaan vapaa-aikaa ja päävastuu on huoltajalla.
•Samoin somessa/WhatsAppissa tms. oppilaan vapaa-ajalla tapahtuvista asioista keskustellaan jatkuvasti koulussa, myös ennaltaehkäisevästi. Päävastuu on kuitenkin huoltajalla.
•Vanhemmat tai vanhempainyhdistykset voivat olla aktiivisia kiusaamisen vastaisessa työssä. He voivat osallistua koulun kiusaamisen vastaisen kampanjan suunnitteluun ja toteuttamiseen tai kiusaamisen vastaisen toimintamallin kehittämiseen sekä tehdä läheistä yhteistyötä opettajien kanssa
B) Kiusaamisen tullessa ilmi:
•Kiva Koulu -toimintamalli: mahdollisimman tehokas puuttuminen!
1.Tilanteen selvitys välittömästi. Jos kyse kiusaamisesta, viedään tapaus Kivatiimin käsittelyyn (selvittämiskeskustelu)
2. Tiedotus huoltajille heti!
3.Seurantakeskustelu
•Kuraattori, terveydenhoitaja, koulupsykologi tarvittaessa mukaan
•Yksilöllinen opiskeluhuoltoryhmä
C) Toimintamalli kiusaamisen selvittelyn jälkeen:
•Kiva Koulu -mallin mukainen seuranta: toimintaa on seurattu, ja pidetty seurantakeskustelu, jossa on todettu kiusaamisen loppuneen. Jos ei, edetään Kiva Koulu -mallin mukaisesti. Myös kurinpidolliset keinot ovat käytössä, sekä opiskeluhuollollinen tuki, tarvittaessa myös poliisi.
•Seuranta on tärkeätä, sillä kiusaaminen voi alkaa helposti uudelleen!
D) Kiusaamisen määrittelyä:
•Eri mieltä oleminen ja riitely kuuluvat ihmisten väliseen vuorovaikutukseen ja syntyvät tilanteissa, missä ollaan eri mieltä tai halutaan eri asioita.
•Riitojen ja erimielisyyksien avulla voidaan oppia käsittelemään erilaisia tunteita ja sovittelemaan riitoja.
•Riidat ja erimielisyydet ovat yleensä nopeasti ohimeneviä, mutta voivat silti satuttaa toista ja silloin asiaa on soviteltava.
•Sopimaton, epäkunnioittava, välinpitämätön ja huono käyttäytyminen ei ole kiusaamista, mutta se vähentää toisten viihtyvyyttä, vie koulusta työilon ja usein myös työrauhan. Sekin vaurioittaa ystävyyttä, yhteishenkeä ja ihmisten välistä kanssakäymistä ja on siksi väärin.
•Kiusaamista on se, että sama oppilas joutuu toistuvasti ja tahallaan yhden tai useamman henkilön kiusaamisen kohteeksi.
•Hiljaista kiusaamista on esimerkiksi ryhmästä eristäminen, selän takana puhuminen, tuijottaminen, ilmeily, selän kääntäminen, vaikeneminen.
•Sanallista kiusaamista on esimerkiksi nimittely, juoruilu, ilkkuminen, nauraminen, kuiskuttelu ja uhkailu.
•Fyysinen kiusaamista on esimerkiksi töniminen, tavaroiden ottaminen ja piilottelu, vaatteista repiminen ja lyöminen.
•Kännykän ja netin välityksellä kiusaamista on esimerkiksi huhujen levittäminen, töykeät ja ilkeät kommentit, uhkailu ja ärsyttäminen, noloksi tekeminen ja nöyryyttäminen, kiristäminen, ahdistelu ja häirintä, yksityisen tiedon jakaminen, ryhmästä eristäminen ja poissulkeminen tai ryhmään lisääminen luvatta.
E) Milloin kiusaaminen on rikos?
Selvittämiskeskustelut eivät aina ole riittävä toimenpide. Joissakin, esimerkiksi fyysistä väkivaltaa sisältävissä tapauksissa on syytä ryhtyä rikosoikeudellisiin toimenpiteisiin. Ennen toimiin ryhtymistä tulee kuitenkin varmistaa, täyttyvätkö lain edellyttämät rikoksen tunnusmerkit. Lisäksi tarvitaan todisteita ja todistajia, jotka voivat vahvistaa tapahtuneen. Asian eteneminen oikeuskäsittelyyn edellyttää rikosilmoituksen tekemistä, esitutkintaa ja syyteharkintaa.
Esimerkiksi pahoinpitely ja alle 18-vuotiaaseen kohdistunut lievä pahoinpitely ovat virallisen syytteen alaisia rikoksia, jotka poliisi tutkii aina, vaikkei kohteeksi joutuneella olisi rangaistusvaatimuksia. Pahoinpitelytilanteissa tutkintapyynnön poliisille voivat tehdä kiusatun vanhemmat tai kiusattu itse. Myös koulu voi tehdä ilmoituksen pahoinpitelyrikoksesta.
Vaikka rikoslain mukaan nuoren rikosoikeudellinen vastuu alkaa 15-vuotiaana, jo tätä nuorempi on kuitenkin vahingonkorvausvastuussa aiheuttamistaan vahingoista. Jos alaikäinen henkilö on aiheuttanut vahingon (esimerkiksi rikkonut toisen omaisuutta) tahallaan, voidaan hänet tuomita maksamaan uhrille täysi korvaus. Korvaus voidaan tarvittaessa periä hänen ensimmäisestä palkastaan.
Millaisesta rikoksesta kiusaamisessa voi olla kysymys?
Kiusaaminen voi olla laiton uhkaus. Laiton uhkaus saattaa olla suullista uhkailua, se voi olla kirje, tekstiviesti tai sähköposti tai fyysistä uhkailua esim. aseella. Uhkaus kohdistuu yksilön fyysiseen tai henkiseen koskemattomuuteen.
Perättömien tietojen levittäminen tai toista häpäisevien asioiden kertominen voivat olla rangaistavia, jos teot täyttävät rikoslain kunnianloukkauksen tunnusmerkit. Kunnianloukkaukseen voi syyllistyä esittämällä valheellisen tiedon tai vihjauksen siten, että se vahingoittaa loukattua tai aiheuttaa tälle kärsimystä. Kunnianloukkaukseksi luetaan myös sen aiheuttaminen, että loukattu joutuu halveksunnan kohteeksi.
Ruumiillinen väkivalta, toisen terveyden vahingoittaminen, täyttää rikoslain pahoinpitelyrikoksen tunnusmerkistön, ja siitä voi seurata rangaistus, joka voi olla sakoista kahteen vuoteen vankeutta. Pahoinpitely on ns. virallisen syytteen alainen rikos. Tämä tarkoittaa rikoksia, jotka poliisi tutkii aina, vaikka uhri ei haluaisikaan tekijälle rangaistusta. Lievässä pahoinpitelyssä aiheutetaan toiselle fyysistä kipua, josta ei jää pysyvää jälkeä.
Opiskeluhuolto koulun tasossa
Opiskeluhuollon palvelut käsittävät koulun oman yhteisöllisen sekä yksilökohtaisen opiskeluhuollon ryhmän, kouluterveydenhoidon, hammashoidon, koulukuraattorin palvelut, sosiaalityön, kuntoutustoiminnan, psykologin ja perheneuvolan palvelut, kouluruokailun ja koulumatkakuljetukset.
Selkien koulun toimenpiteet oppilaiden läsnäolon tukemiseen
Oppilaiden kouluun kiinnittymistä tuetaan
1.) Oppilaiden osallisuutta lisäämällä: vastuun antaminen tapahtumien järjestämisessä, vaikuttaminen oman luokan asioihin
2.) Eri-ikäispedagogiikalla: yhteistyön tekeminen yli luokkatasojen
3.) Pro-koulu toiminnalla: kiusaamiseen puuttuminen, käyttäytymisodotukset, palkkiotunnit
4.) Kodin ja koulun yhteistyöllä poissaoloihin puuttumisessa: matala kynnys molemmin puolin yhteydenpitoon.
Yhteisöllinen opiskeluhuolto
Yhteisöllinen opiskeluhuolto tarkoittaa toimintaa, jolla pyritään edistämään terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia koko kouluyhteisön tasolla. Selkien koululla tätä työtä seuraa, arvioi ja kehittää monialainen koulukohtainen opiskeluhuoltoryhmä, jonka puheenjohtajana toimii koulunjohtaja. Ryhmän pysyviä jäseniä ovat myös luokanopettajat ja erityisopettaja. Koulupsykologi, kuraattori ja terveydenhoitaja osallistuvat kokouksiin tarvittaessa. Ryhmän tavoitteena on lisätä myös oppilaiden ja huoltajien osallisuutta, ja heidät kutsutaan mukaan kokouksiin tarpeen mukaan. Lisäksi ryhmään voidaan kutsua tarvittaessa myös muita asiantuntijoita.
Ensimmäinen yhteisöllinen monialainen opiskeluhuoltoryhmä kokoontuu lukuvuoden suunnittelukokoukseen syyskuussa. Yhteisöllinen monialainen opiskeluhuoltoryhmä kokoontuu aina tarvittaessa, kuitenkin vähintään kolme kertaa vuodessa.
Yksilökohtaisen opiskeluhuollon järjestäminen
Selkien koululla yksilökohtaisen monialaisen asiantuntijaryhmän kokoaa se opettaja tai opiskeluhuollon työntekijä, jolla ensimmäisenä herää huoli oppilaan hyvinvoinnista tai joka saa asiasta tiedon ensimmäisenä. Tämä henkilö toimii myös tapauksen vastuuhenkilönä. Hän muodostaa tilanteen kannalta sopivan monialaisen ryhmän, sopii pikaisesti kokoontumisajan ja hankkii huoltajilta kirjalliset suostumukset. Vastuuhenkilö kirjaa kokoukset ja sovitut toimenpiteet Wilmaan muistioon ja säilyttää huoltajien luvat oppilaskansiossa. Koulunjohtaja osallistuu ryhmään, jos hän on asian ensimmäinen tiedonsaaja tai jos hänen osallistumisensa on asian käsittelyn kannalta tarpeellista.
Opiskeluhuoltokertomuksesta vastaa yksikön tasolla koulunjohtaja. Opiskeluhuoltokertomuksiin on lukuoikeus yksilökohtaisen monialaisen asiantuntijaryhmän jäsenillä. Opiskeluhuoltokertomuksessa määritetään, kenelle annetaan luku- tai muokkausoikeus kyseiseen asiakirjaan. Kouluterveydenhoitaja, psykologi ja kuraattori kirjaavat yksilötapaamiset omiin potilasasiakirjoihinsa. Yksilökohtaisen monialaisen asiantuntijaryhmän keskeisenä tehtävänä on perheiden tukeminen yhteistyössä huoltajien kanssa.
Kouluterveydenhuolto
Kouluterveydenhoitaja
Selkien koulun kouluterveydenhoitaja Niina Treuthardt on koululla pääsääntöisesti kuun viimeiset torstait.
Koulupsykologi
Selkien koulun koulupsykologi on Sari Mikkonen. Paikalla tarvittaessa.
Koulukuraattori
Selkien koulun koulukuraattori on Tiina Ryynänen. Hän on koululla parittomien viikkojen maanantait.
Terveydenhoitaja ja kuraattori osallistuvat myös koulun yhteisölliseen opiskeluhuoltotyöhön.
7. Kodin ja koulun yhteistyö
Kodin ja koulun yhteistyö koulun tasolla
Kodin ja koulun yhteistyössä Selkien koulu asettuu avoimeen dialogiin kotien kanssa. Koulun toiminnasta, oppilaan edistymisestä opinnoissaan, oppilaiden välisistä konflikteista ja muista koulunkäyntiin liittyvistä asioista tiedotetaan koulun puolelta riittävästi ja oikea-aikaisesti. Yksittäistä oppilasta koskevissa asioissa tiedotusvastuu on ryhmänohjaajalla. Opettajat voivat myös sopia muita tilanteeseen sopivia tiedotusratkaisuja. Kokonaisvastuu tiedottamisesta on koulunjohtajalla, joka vastaa myös koko koulua koskevasta tiedottamisesta. Tiedottaminen tapahtuu Wilma-järjestelmän kautta tiedottein tai viestein. Huoltajia kannustetaan matalan kynnyksen yhteydenottoihin ja oppilaan koulunkäynnin kannalta oleellisten asioiden tuomiseen koulun tietoon mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Kodin ja koulun yhteistyön tavoitteena on oppilaiden etu.
Kodin ja koulun yhteistyössä merkittävässä osassa on vanhempaintoimikunta. Vanhempaintoimikunta, johon on vapaa osallistumisoikeus kaikilla Selkien koulun huoltajilla, kokoontuu koululla 2-3 kertaa lukukaudessa. Vanhempaintoimikunnan kokouksissa on mukana koulun edustajana luokanopettaja ja koulunjohtaja. Vanhempaintoimikunta tuo tarvittaessa esille huoltajien näkemyksiä koulun suuntaan. Koulunjohtaja käyttää kokouksissa puheenvuoron, jossa kertoo koulun kuulumisista ja valmistelussa olevista asioista. Vanhempaintoimikunnan kokouksista kirjoitetaan muistio, joka julkaistaan Wilmassa tiedotteena.
8. Kieleen ja kulttuuriin liittyviä erityiskysymyksiä
Selkien koulussa huomioidaan oppilaiden äidinkielet, kielelliset valmiudet ja kulttuurinen tausta suunniteltaessa opetusta ja arviointia. Opetuksessa hyödynnetään kielitietoista ja kulttuurisesti sensitiivistä pedagogiikkaa. Opetusta eriytetään joustavasti oppilaiden kielellisten valmiuksien mukaan. Selkien koulussa ei järjestetä lukuvuonna 2026–2027 suomi toisena kielenä -opetusta, oman äidinkielen opetusta muulla kuin suomen kielellä tai valmistavaa opetusta.
Oppilaiden kielten, kielellisten valmiuksien ja kulttuurisen taustan huomioon ottaminen opetuksen järjestämisessä
Kontiolahden kunnassa oppilaiden kielet, kielelliset valmiudet ja kulttuurinen tausta huomioidaan opetuksen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Opetus järjestetään siten, että jokaisella oppilaalla on mahdollisuus osallistua täysipainoisesti opetukseen ja kouluyhteisön toimintaan omista lähtökohdistaan käsin. Opetuksessa hyödynnetään kielitietoista ja kulttuurisesti sensitiivistä pedagogiikkaa, mikä näkyy selkeän kielen käyttönä, käsitteiden avaamisena sekä monipuolisina oppimistapoina. Oppilaiden aiempaa kieli- ja kulttuuriosaamista arvostetaan ja hyödynnetään osana oppimista, ja opetusta eriytetään joustavasti oppilaiden kielellisten valmiuksien mukaan. Tarvittaessa oppilaalle järjestetään suomi toisena kielenä -opetusta tai valmistavaa opetusta riittävän suomen kielen taidon saavuttamiseksi sekä tarjotaan muuta kielellistä tukea. Selkien koulussa ei ole tällä hetkellä tarvetta järjestää suomi toisena kielenä -opetusta. Oppilaan kielitaidon kehitystä seurataan osana oppimisen arviointia ja tuen suunnittelua yhteistyössä huoltajien ja tarvittaessa moniammatillisen verkoston kanssa.
Oppilaiden kieli- ja kulttuuri-identiteettien tukeminen
Oppilaiden kieli- ja kulttuuri-identiteettien myönteistä kehittymistä tuetaan koko kouluyhteisön toiminnassa. Tavoitteena on vahvistaa oppilaiden itsetuntoa, osallisuutta ja yhdenvertaisuuden kokemusta. Oppilaille tarjotaan mahdollisuuksia käyttää ja tehdä näkyväksi omaa kieltään ja kulttuuriaan koulutyössä esimerkiksi projektien, teemapäivien ja juhlatilaisuuksien yhteydessä. Eri kieliä ja kulttuureja käsitellään oppiaineiden sisällöissä ikätasoisesti ja arvostavasti, ja koulussa edistetään vuorovaikutusta sekä yhteistoimintaa eri taustoista tulevien oppilaiden välillä. Syrjintään ja ennakkoluuloihin puututaan aktiivisesti, ja koulutyössä vahvistetaan turvallista ja yhdenvertaista ilmapiiriä. Moninaisuus nähdään koulun kasvatustyössä voimavarana sekä osana kestävää ja demokraattista yhteiskuntaa.
Oman äidinkielen opetus ja huoltajien tiedottaminen
Kunta voi mahdollisuuksien mukaan järjestää oppilaille oman äidinkielen opetusta voimassa olevan lainsäädännön, opetussuunnitelman perusteiden sekä käytettävissä olevien resurssien mukaisesti. Oman äidinkielen opetuksen tavoitteena on tukea oppilaan monikielisyyden kehittymistä, kieli- ja kulttuuri-identiteettiä sekä oppimista eri oppiaineissa.
Oppilaan oman äidinkielen opetus on osa perusopetusta täydentävää opetusta, joka on oppilaalle vapaaehtoista. Kontiolahden kunnassa oman äidinkielen opetusta voidaan järjestää huoltajien erillisestä hakemuksesta, jos asianomaisen kielen opetusryhmään osallistuu (ilmoittautuu) vähintään 5 oppilasta. Oppilaat voivat olla eri ikätasoilta ja eri kouluista. Huoltajat vastaavat mahdollisista tarvittavista kuljetuksista oppitunneille. Selkien koulussa ei tällä hetkellä järjestetä oman äidinkielen opetusta.
Huoltajia tiedotetaan oman äidinkielen opetukseen liittyvistä käytännöistä ja linjauksista tarvittaessa tai tilanteen muuttuessa, esimerkiksi oppilaspalavereissa, Wilma-järjestelmän, kunnan verkkosivujen tai koulun muun viestinnän kautta.
Kielitietoinen opetus
Kielitietoinen opetus tukee oppilaita eri oppiaineiden tekstien lukemisessa, niiden ymmärtämisessä ja tulkitsemisessa sekä omassa tuottamisessa. Kielitietoinen opetus kohdistuu oppiaineen kieleen ja sisältöön samaan aikaan, ja siinä keskitytään kullekin oppiaineelle ominaisten tekstien yhteiseen tarkasteluun, tekstien tyypillisten piirteiden löytämiseen ja opiskelun edellyttämien tekstien ohjattuun tuottamiseen sekä oppiainekohtaisen sanavaraston vahvistamiseen. Kielitietoista opetusta hyödynnetään Selkien koulussa eri oppiaineiden tunneilla. Tarvittaessa voidaan järjestää opetuskielen tukiopetusta.
Selkien koulun painopistealueet lukuvuonna 2026–2027
- Koulunkäynninohjaajien tuki oppitunneilla ja tukituokioilla: Koulunkäynninohjaajat toimivat kielitietoisen opetuksen tukena. Ohjaajat avaavat tehtävät selkeästi, tukevat sanaston/käsitteiden ymmärtämisessä ja varmistavat oppilaan osallistumisen.
- Joustavat arviointitavat: Oppilaiden arviointi on monipuolista. Oppilaille annetaan esimerkiksi mahdollisuus näyttää osaamistaan monipuolisesti, esim. suulliset kokeet/kokeiden täydentäminen suullisesti ja tuetut/helpotetut kokeet.
- Kielitietoinen opetus: Opetuksessa käytetään selkeää kieltä sekä avataan käsitteitä ja sanastoa. Oppilaiden tekstien tulkitsemista tuetaan.
- Selkokieliset ohjeet ja monikanavainen opetus: ennakointi, selkokieliset ohjeet, ohjeiden ja sisältöjen pilkkominen.