Kuu kiurusta kesään, puoli kuuta peipposesta, västäräkistä vähäsen, pääskysestäei päivääkään.

Ulkonäöltään vaatimaton lintu, yleensä ruskeharmaa väriltä. Pituudelta se on 17cm, siipien väli on 35cm ja paino noin 40g. Kiuru syö siemeniä, versoja, matoja, etanoita, hyönteisiä ja niiden toukkia, sekä kovakuoriaisia. Kiuun pesä on matala kuoppa maassa, mättääsä tai ojanpenkalla, yleensä ylivuotisen heinän suojaamaana. Kiuru munii keskimäärin 4 munaa. He alkavat munimaan Etelä-Suomessa toukokuun alkupuolella. Ei tietoa talvehtimisesta.

 


Peippo on 16-17cm pitkä. Koiras peippo on naarasta värikkäämpi. Sen vatsa on punaruskea ja päälaki sininen, niinkuin sen kainalot. Naaraalla on tylsät värit, harmaanruskea. Molemmilla sukupuolilla on vihreä yläperä. Se syö monia siemeniä ja kesällä selkärangattomia. Peippo rakentaa pesänsä puuhun t pensaaseen non 2-6 metrin korkeuteen. Naaras hautoo munia noin 12 kuukautta. Suomen peipot tavehtivat Länsi-Euroopassa. Syys-muutto alkaa syys-lokakuussa.






Västäräkin pituus on 16,5-19cm ja se painaa 18-30 grammaa. Sen slkä on harmaja vaalea vatsa. Se syö sääskejä, korentoa, vaaksiaisia, kovakoriaisia, sudenkorennon toukkia ja muita selkärangattomia. Västäräkin pesäpaikkojen kirjo on hvin laaja. Naaras munii toukokuussa 2-7 munaa. Munat kuoriutuvat 10-15 vuorokauden kulutua ja pesästä poikaset lähtevät 10-16 vuorokautta myöhemmin. Ne talvehtivat Pohois-Afrikassa ja lähi Idässä. Se on Latvian knsallislintu. Ne elävät nin 12-vuotiaiksi.






Ne ovat sirorakenteisia ja lyhytjalkaisia lintuja. Niillä on kapeat a teräväkärkiset siivet. Ne syö sääskejä ja kärpäsiä. Pääskyt pesivät kallioitten halkeamissa, puunkoloissa. Yhdessä pesueessa on 2-7 munaa. Ne talvehtivat Afrikassa asti.