Kristillisten kirkkojen yhtenä periaatteena on, että Raamattu on ensisijainen opin lähde. Moraalin kannalta tämä tarkoittaa sitä, että Raamattu antaa ihmisille ohjeita siitä, miten voi elää sovussa Jumalan, toisten ihmisten, itsensä ja ympäristönsä kanssa.

Keskeiset opetukset ovat kymmenen käskyä, rakkauden kaksoiskäsky ja kultainen sääntö. Kymmenen käskyä (2. Moos. 20:2-17) on kokoelma säännöistä, joiden mukaan elämällä ihminen toteuttaa Jumalan tahtoa. Käskyt 1–3 ovat ihmisen ja Jumalan välisen suhteen sääntöjä ja loput ihmisten välisiä.

Uudessa testamentissa Jeesus tiivistää kymmenen käskyn lain yhdeksi rakkauden kaksoiskäskyksi (Mark. 12:30-31): “Rakasta Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.” Kultainen sääntö (Matt. 7:12) taas velvoittaa ihmisen toimimaan ensin itse toisia kohtaan kuten haluaisi toisten kohtelevan itseään. Vuorisaarnassa (Matt. 5-7) Jeesus korostaa täydellistä ja pyyteetöntä rakkautta ja kehottaa väkivallattomuuteen. Raamatun ohjeissa korostuvat tasa-arvo, lähimmäisen rakastaminen ja vastavuoroinen toiminta, heikommista huolehtiminen sekä luonnon varjeleminen. Etenkin protestanttisissa kirkoissa korostetaan myös järjen käyttöä sekä omantunnon kuuntelemista.

Kristinuskossa korostuu myös ajatus ihmisen syntisyydestä. Jumalan kuvaksi luotu ihminen käyttää vapaata tahtoaan väärin ja lankeaa syntiin. Synti erottaa ihmisen Jumalasta. Jeesuksen merkitys ilmenee tämän suhteen palauttamisessa oman uhrikuolemansa kautta. Kristinuskossa armolla onkin keskeinen merkitys. Armo tarkoittaa syntisen ihmisen Jumalalta saamaa ansaitsematonta rakkautta.