Suuria julkilausuttuja haasteita suomalaisessa yhteiskunnassa on väestön vanhenemisesta johtuva eläkemenojen ja sairaanhoitomenojen voimakas kasvu ja elinympäristön tuhoutumisen aiheuttamat vaikeudet. Kovin huolissaan ei olla julkisen talouden taipumuksesta toimia alijäämäisesti eikä elämän monimutkaistumisen aiheuttamasta vähittäisestä syrjäytymiskehityksestä.

Menneiden neljän vuoden puoluekannatuskäyrissä on dramatiikkaa, vain kaksi pienpuoluetta, Ruotsalainen kansanpuolue ja Kristillisdemokraatit ovat pitäneet vakaan kannatuksensa. Kolmas pienpuolue Sininen tulevaisuus, joka sai vuonna 2017 lentävän lähdön valtakunnan johtopaikoilla, sai kovin niukan kannatuksen näissä vaaleissa. Suomi ei tarvitse siis kahta perussuomalaista puoluetta.

Ne aidommat pesunkestävät Perussuomalaiset todettiin sen sijaan menneen vaalikauden aikana monella tavalla välttämättömäksi osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Hallitustaival ei ollut ongelmaton, alkaahan jo loppuvuodesta 2015 raju romahdus, moni perussuomalainen on löytänyt sisäisen sosiaalidemokraattinsa. Tähän lienee ollut syynä mainittuna aikana julkaistu edellisen hallituksen talouden uudistamisohjelma, jonka keskeisimpänä sisältönä oli työajan pidennykset, palkkojen leikkaukset ja työeläkemaksujen siirtäminen osaksi palkansaajien verotusta. Ehkä osa entisistä perussuomalaisista ajatteli, että sosiaalidemokraatit pitivät näitä huonoina ratkaisuina. Perussuomalaiset synnyttivät 2017 Suomelle uuden pienpuolueen Sininen tulevaisuus, mikä näytti tapahtuvan nykyaikaisen kivuttomasti. Toki 2017 kannatusluvut heilahtelevat, mutta paljain silmin on mahdotonta nähdä kannatustason muuttuvan.

Vuoden 2019 aikana Perussuomalaiset ovat saaneet runsaasti uusia kannattajia. He ovat käyrien perusteella olleet aiemmin Kokoomus -kannattajia!

Kun Neuvostoliitto lopetti 1980-luvulla suomalaisten vasemmistopuolueiden eripuran henkisen ja taloudellisen tukemisen, alkoi eheytymiskehitys, jonka tuloksena syntyi Vasemmistoliitto. Menneiden neljän vuoden aikana yhä useammat ovat löytäneet kommunismin perintöä kantavan puolueen kodikseen. Suunta on selvä, perinteinen mutkaton vasemmistolaisuus on vahvassa ja vakaassa nousussa.

Suomen keskusta on kokenut Vasemmistoliiton kanssa samanrytmisen kehityksen. Kun viime vuosikymmeninä on pitänyt löytää kannatus ja perustelu valta-asemalle suomalaisilta on aatetta haettu toisinaan sadan vuoden takaa ja hyvin on mennyt. Suomen keskusta on tärkeä osa suomalaista poliittista kenttää, mutta menneet neljä vuotta eivät ole sujuneet kovin hyvin. Näyttää siltä, että kaupungistuva Suomi saattaa selvitä vähän pienemmälläkin talonpoikaispuolueella.

Kolme puoluetta, Sosiaalidemokraattinen puolue, Kansallinen kokoomus ja Vihreä liitto, muodostavat yhteisen kokonaisuuden. Niiden kannatusluvut ovat menneen neljän vuoden aikana heilahdelleet rajusti suuntaan ja toiseen. Sosiaalidemokraatit ovat saaneet tukea perussuomaisilta ja kokoomus taas antanut kannatusta. Välillä sosiaalidemokraatit siirtyvät vihreiksi ja välillä toisinpäin. Näyttää siltä, että nämä kolme puoluetta taistelevat kaupungistuvan Suomen samoista äänestäjistä.

Äänestäjät toivonevat ratkaisua monimutkaistuvaan maailmaan. Olisi mukavaa, että selkeitä ratkaisuja löytyisi. Ehkä paluu sinne 1980-luvun Suomeen olisi hyvä. Selvät suljetut valtakunnanrajat, ostovoimaiset eläkkeet, tuttu lääkäri lähikaupan viereen terveyskeskukseen ja helppoja ympäristöongelmia, jotka ratkeavat luonnonsuojelu- ja retkeilyalueita perustamalla.

Jännittävää nähdä, miten äänestäjät reagoivat kun selviää, ettei helppoja ratkaisuja ole. Ei vaikka niin netissä tai toreilla jankattaisiin.