Ortodoksisuuden ydin

Oletko koskaan nähnyt ortodoksista seinäkalenteria? Se poikkeaa meillä Suomessa tavallisesti nähtävistä useammallakin tavalla. Viikko alkaa sunnuntaista, ja jokaista sunnuntaita pidetäänkin Jeesuksen ylösnousemuksen juhlana. Nimipäivinä juhlistetaan ortodoksisen kalenterin mukaista nimistöä, ja pitkin vuotta on eri pyhimyksille tai tärkeille tapahtumille omistettuja päiviä.

Ortodokseja on maailmassa noin 270 miljoonaa erityisesti Venäjällä, Balkanilla ja Lähi-idässä. Ortodoksit katsovat olevansa sen saman kirkon jäseniä, jonka Jeesus apostoleineen aloitti. Keskeisenä oppina on Jumalan näkeminen pyhänä kolminaisuutena ja Marian kunnioittaminen Jumalansynnyttäjänä, sillä Jeesuksen katsotaan olevan todellisesti Jumala ja ihminen.

Kristus Vapahtajan katedraali sijaitsee Moskovassa.

Ortodoksikirkon tunnistaa usein sipulin muotoisista kupoleista, slaavilaisista risteistä sekä
koristeellisuudesta. Sisällä kirkossa on penkkejä vain muutamia. Seurakunta seisoo kirkkosalissa kohti alttaria.
Näin kuvataan koko seurakunnan yhteistä matkaa kohti iankaikkista elämää. Soittimia ei käytetä, sillä ihmisen ääni on tarkoitettu Jumalan sanan julistamiseen. Liturgiassa eli jumalanpalveluksessa pappi lukee tekstejä resitoimalla eli laulua muistuttavalla tavalla. Kapeat, mehiläisvahasta tehdyt tuohukset palavat, ja kirkossa tuoksuu vahvasti suitsukkeelle. Seinillä näkyy tuttuja Raamatun hahmoja ikoneissa, joita kutsutaan ikkunoiksi taivaaseen. Ikoneista koottu ikonostaasi eli seinämä erottaa alttarin kirkkosalista.

Ikonit ovat olennainen osa ortodoksisuutta.