Katolisuuden ydin

Sana katolinen tarkoittaa yhtä, yleistä kirkkoa. Kristilliset kirkkokunnat kuuluvat kaikki maailmanlaajuiseen kristittyjen yhteisöön. Kirkko on kuitenkin pirstoutunut pienemmiksi kirkkokunniksi ja yhteisöiksi, joista suurimman, roomalaiskatolisen kirkon, jäseniä on noin 1,25 miljardia. Roomalaiskatolista kirkkoa kutsutaan nykyisin usein katoliseksi kirkoksi. Katolisia on erityisesti Latinalaisessa Amerikassa sekä Euroopan etelä-, keski- ja länsiosissa. Suomessa katoliseen kirkkoon kuuluu noin 14 000 ihmistä.

Katolisen kirkon ytimessä ovat Raamattu ja apokryfiset eli Raamatun ulkopuoliset pyhät kirjat. Merkittävässä asemassa on usko pyhimyksiin, jotka toimivat taivaallisina esirukoilijoina ja ovat jatkuvassa yhteydessä maanpäällisiin kirkon jäseniin. Kunnioitetuin katolisen kirkon pyhimys on Neitsyt Maria, jonka uskotaan syntyneen ilman perisyntiä.

Neitsyt Maria on katolilaisten kunnioittama.

Katolisen kirkon mukaan ihminen pelastuu sekä uskosta ja armosta että hyvien tekojen ansiosta. Vasta hyvät teot tekevät uskosta elävän. Kaste vapauttaa ihmisen perisynnistä, mutta ihmisellä on silti mahdollisuus tehdä hyvää ja pahaa. Kiirastulioppi syntien puhdistamisesta kuoleman jälkeen on vanha katolisen kirkon oppi. Puhdistumisen jälkeen sielu jatkaa matkaansa taivaaseen.

Erityisen tärkeää katolisuudessa on elämän pyhyys. Ihminen on luotu Jumalan kuvaksi, samanarvoiseksi kaikkien muiden kanssa. Tästä syystä katolinen kirkko suhtautuu kielteisesti kuolemanrangaistukseen, aborttiin ja eutanasiaan. Lapsia pidetään Jumalan siunauksena avioliitolle, joten ehkäisyyn suhtaudutaan kielteisesti.

Myös perhe on hyvin tärkeä katolisessa kirkossa. Avioliiton ulkopuolisia suhteita ei tulisi olla, ja seksuaalinen kanssakäyminen kuuluu vain puolisoiden välille. Vanhempien vastuu lasten kasvattamisessa hyvään elämään uskon ja oikean toiminnan opettamisen avulla on suuri. Perheestä käytetäänkin nimeä kotikirkko.