Globalisaation eli maailmanlaajuistumisen myötä monikulttuurisuus lisääntyy koko ajan eri yhteiskunnissa. Joskus globalisaatiolla on tarkoitettu vain internetin ja kaupankäynnin avulla tapahtuvaa ihmisten elämän lähentymistä eri puolilla maailmaa. Kuitenkin sotien aikaansaama pakolaisvyöry, etenkin vuonna 2015, on tuonut turvapaikanhakijoita moniin maihin jopa enemmän kuin koskaan aiemmin.

Uskonnossa tämä näkyy siinä, kun eri uskontojen edustajat käyvät samaa koulua tai asuvat naapureina. Siksi on tärkeää ymmärtää, mitä toinen tavoillaan tarkoittaa. Sama pätee myös matkailussa. Eri maiden kulttuureja, tapoja ja uskonnollisuutta tulee kunnioittaa. Tieto ja ymmärrys lisäävät suvaitsevaisuutta ja poistavat ennakkoluuloja.

Suomi oli pitkään maastamuuttomaa, koska täältä lähti paljon ihmisiä työn perässä muihin maihin. Myös maahanmuuton syyt olivat aluksi lähinnä työperäisiä. 1980-luvulta alkaen maahanmuuton syyt vaihtuivat pakolaisten tai perheen yhdistämiseen liittyviin syihin. Maahanmuutto on vähitellen lisääntynyt, kunnes vuonna 2015 se voimistui dramaattisesti. Ennen tätä vuotta 2000-luvulla Suomeen saapui 1500-6000 turvapaikanhakijaa vuodessa. Vuonna 2015 hakijoita oli 32 478, ja määrän uskotaan pysyvän samansuuntaisena tai jopa nousevan tulevaisuudessa, jos Lähi-idässä ei saada rauhaa aikaan. Presidentti Niinistö kohahdutti Suomen kansaa kantaa ottavalla puheellaan, jonka mukaan Suomen ja Euroopan rakenteet eivät tule kauan kestämään tällaista ihmisvirtaa. Totta tai ei, joka tapauksessa kansalaisten tulee asennoitua niin, että Suomi ei ole enää vain maan virallisen kielen ja kulttuurin omaksuneiden ns. kantasuomalaisten maa.

Maahanmuuttajat ovat asettuneet Suomessa eri tavoin eri alueittain. Pääasiallisesti he ovat muuttaneet suuriin kaupunkeihin. Helsingissä ulkomaalaisten osuus on noin 10 % asukkaista. Joissakin kouluissa heitä on muutamia, kun taas esimerkiksi Turun Varissuon normaalikoulussa noin puolet oppilaista on ulkomaalaistaustaisia. Maahanmuuttajien on helpompi sopeutua, jos ymmärrämme, miten uskonto ja uskonnollisuus vaikuttavat heidän arkipäiväänsä. Esimerkiksi muslimi tarvitsee päivittäiset rukoushetkensä, mitä voi tapahtua yllättävissäkin paikoissa. Tapoja tulee suvaita ja kunnioittaa, jotta voimme elää rinta rinnan samassa ympäristössä.

Maahanmuuttajat edustavat usein monia eri uskontoja. Vanhassa ja uudessa kotimaassa on toisinaan sama uskonto, johon maahanmuuttajat saattavat tuoda uusia vivahteita mukanaan. Tästä ovat esimerkkinä Suomen lähetysseuran järjestämät Maailmojen messut, jossa mukana on maahanmuuttajia ja suomalaisia, jotka yhdessä suunnittelevat ja musisoivat messuissa mm. afrikkalaisin sävelmin.

Lisätietoa Maailmojen messuista:
https://felm.suomenlahetysseura.fi/wp-content/uploads/2017/08/2016_Maailmojen_messu_A4netti.pdf