Taso 3.


Kalat ovat selkärankaisia eläimiä. 

Kuten otsikossa lukee kalat ovat selkärankaisia eläimiä. Olet saattanut olla esimerkiksi ukkisi kanssa kalassa ja nähnyt kuinku ukkisi katkaisee kalan selkärangan. Kalat kuitenkin ovat hieman erilaisia kuin me ihmiset sillä ne elävät vedessä hengittäen kidustensa avulla vedessä olevaa happea. Kalat ovat vedessä nopeita ja voimakkaita eviensä ansiosta. Kalat lisääntyvät kutemmalla . Yleisimmiten kudussa naaras laskee mätimunat eli munasolut ja koiras taas hedelmöittää ne maidillaan. Kalat ovat vaihtolämpöisiä joka tarkoitta sitä etteivät ne pakene myöskään talvella kylmää vettä vaan ne sopeutuvat siihen. Suomen tunnetuimpia kaluja ovat ahven ja hauki. kalojen sydän on todella yksinkertainen sillä se sisältää vain eteisen ja kammion, yleensä muilla nisäkkäillän on ainakin kaksi kammiota ja kaksi eteistä. Kalat pystyy myös jakamaan rustokaloihin sekä luukaloihin. Kaikki suomessa elävät kalat ovat luukaloja. Hait ovat rustokaloja. Muista kaloista hait poikkeavat esimerkiksi siinä, että niillä on selkärangan sijasta rustoa joka ei siis ole luuta. Myöskään hain munasolut eivät lisäänny kutemalla vaan naarashain sisällä. 

Kuva 1.



Sammakot

Myös sammakot ovat selkärankaisia eläimiä joka meinää sitä, että niillä on ainakin jonkinlainen selkäranka. Sammakot tykkäävät myös olla vedessä mutteivat ne ole kuitenkaan niin riippuvaisia vedestä kuin taas kalat ovat. Sammakot liikkuvat loikkien maalla ja vedessä tietenkin uiden. Suomessa elää vain muutama sammakko laji, mutta suurin ja varmasti tunnetuin niistä on rupikonna. Suomessa kaikki sammokka lajit ovat rauhotettuja. Sammakot horrostavat koko talven yli niinkuin esimerkiksi karhut, kuitenkin niissä on eroa sillä sammakko horrostaa vesistöjen pohjassa. Sammakot lisääntyvät kutemalla. Lisääntymiseen sammakot tarvitsevat vettä sillä siihen on hyvä kutea. Sammakon kudusta syntyy ensimmäisenä nuijapää. Sen jälkeen sille kehittyy jalat ja pikku hiljaa koko muu ruumiskin. 

Kuva 2.




Matelijat

Kuten sammakot ja kalat ovat myös matelijat selkärankaisia. Matelijat elävät maalla. Niiedn iho on todella kuiva ja kova. Sammakon ihosta niiden iho eroaa siinä että sammokon iho on kostea ja todella ohut. Matelijat lisääntyvät munimalla. Yleensä läpimään maahan munituista munista kuoriutuu itsenäiseen elämään kypsiä matelioita. Matelijoita ovat käärmeet, liskot, kilpikonnat ja krokotiilit. Matelijat ovat vaihtolämpöisiä ja muun muassa siksi niitä on niin vähän suomessa. Sisilisko, rantakäärme ja kyykäärme ovat suomen tunnetuimpia matelijoita. Sisilisko on ihmiselle täysin vaaraton.

Kuva 3.





Linnut

Linnut ovistavat siivet, höyhenet ja yleisimmiten suuren nokan. Näiden tuntomerkkien vuoksi linnut tunnistetaan yleisesti todella nopeasti. Toinen asia onkin opetta kaikki lintu lajit sillä niitä on suomessakin varmaa 200. Koko maailmassa eri lintulajeja on noin 900 tuhatta joten lintu tieteilijäksi ei ole helppo ruveta. Linnut ovat todella hyviä lentämään ja hallitsevat kelin kun kelin. Niiden on helppo lentää sillä ne omistavat ontot luut ja todella tehokkaat keuhkot. Lintujen siipisulat kannattelevat niitä moitteettomasti ilmassa. Höyhenet myös suojaavat lintua kylmältä. Linnuilla on vain kaksi kehon osaa sillä kaikki eturaajat ovat kehittyneet siiviksi.

Kuva 4.



Hieman eri nisäkkäistä 

Nisäkkäät ovat maailman kehittynein eläinrymä. Kaikki nisäkkäät ovat tasalämpöisiä niinkuin linnutkin. Niillä on myös todella tehokas hengitys ja vrenkioerto. Ne omaavat myös tavallista paremmat aistit ja niiden aivot antavat mahdollisuuden sopeutua uusin olosuhteisiin. He myös oppivat eri asioita muun muassa meiltä ihmisiltä. Nisäkkäät kehittyvät kohdussa esim koiranpennut. Poikasen synnyttyä sitä imetetään maidolla. Nisäkkäät ovat levinneet koko maailmalle. Kuitenkin tunnetuimpia nisäkkäitä on lepakot, petoeläimet, jyrsijät, sorkkaeläimet, valaat, kädelliset ja kavioeläimet. 

Kuva 5.


Lyhyesti Kengurusta Ja Valaista 

Kenguru Extra

Kengurut lisääntyvät naaraan pussissa. Pennut kiipeävät syntymän jälkeen pussiin. Poikanen tarttuu johonkin nisään joka pullistuu niin että se on kiinni poikasessa. Poikanen saattaa olla pussissa jopa 7 kuukautta. Poikanen imee pussista maitoa noin 1 vuoden ikään asti. Tällöin pussissa saattaa olla jo toinen poikanen. Kengurut syövät kasveja.

Kuva 6.


Valaat Extra

Kaikilla vesinisäkkäillä on virtaviivainen ruumis, evämäiset eturaajat, pyrstö ja takajalat jotka eivät esimerkiksi valailla näy kuin vain ihan hilkun verran. Kaikki valaat ovat myös tasalämpöisiä. Valailla on myös paksu rasvakerros joka auttaa niitä pärjäämään kylmemmissäkin vesistöissä. Valaat imettävät poikasiaan. Valas saa happea käymällä veden pinnalla. Se ottaa ilmaa niskassa olevasta pienestä reiästä (sieraimesta). Esimerkiksi sinivalaat syövät plaktonia jota ne saavat esimerkiksi meren pohjasta. Sinevalas on aivan valtavan kokoinen valas ja se voi kasvaa jopa 30 metrin mittaiseksi. 


Kuva 7.