Värähdysliike
- Esim: Keinu, jousi, viivotin, kaappikello
- Värähtelijä tekee samanlaisena toistuvaa edestakaista liikettä
- Sanotaan myös jaksolliseksi liikkeeksi
- Amplitudi A on värähtelijän suurin poikkeama keskikohdastaan
- Yksi jakso on liike ääriasennosta toiseen ja takaisin
- Jaksonaika T on värähdykseen kuluva aika
- Taajuus f on värähdysten lukumäärä sekunneissa
- yksikkönä hertsi (1 Hz)
- Yksi hertsi on yksi värähdys sekunnissa
- Taajuus on jaksonajan käänteisluku: [[$ f=1/T $]]
Harjoitus: Sydämen taajuus
- Laske lyönnit minuutissa
- Laske 60 jaettuna lyönneillä ja saat jaksonajan T sekunteina
- Laske 1 jaettuna jaksonajalla ja saat taajuuden f hertseinä
Esimerkkejä käänteisluvuista
- Jos jaksonaika on 1 s, niin taajuus on 1 Hz
- Jos jaksonaika on 0,1 s, niin taajuus on 10 Hz
- Jos jaksonaika on 10 s, niin taajuus on 0,1 Hz
Huom: Käänteislukujen tulo on aina yksi. Esim kolme kolmasosaa on yksi.
Resonanssi
- Värähtelijällä on usein sille ominainen värähtelytaajuus.
- Kun värähtelijää "tönitään" tällä taajuudella, värähtely vahvistuu.
Ⓔ Keinun tuuppiminen juuri oikealla taajuudella niin, että sen heilahdukset voimistuvat
Ⓔ Viinilasin hajoaminen sopivan äänentaajuuden seurauksena
- Resonointi rakenteissa on epämukavaa ja voi aiheuttaa esim sillan romahtamisen
(syynä tuuli tai tahtimarssi + suunnitteluvirhe)
- Resonanssia hillitsee:
Vaimennus, rakenteiden vaihtelevuus, säännöllisen värähtelyn välttäminen
