8.lk
Vko 20, Itsearviointi
1. Mitkä tehtävät olivat sinulle
a) helppoja? Kaikki muut tehtävät olivat suhteellisen helppoja, vaikkakin niihin meni jonkin verran aikaa.
b) vaikeita? Viime viikon viimeinen tehtävä, en keksinyt asiasta mitään. Esseestä oli aluksi vaikea aloittaa, mutta kun pääsin alkuun lähti se sujumaan. Videotehtävästä oli aluksi vaikea poimia vastauksia, mutta kun kelaili videota uudestaan ja katsoi nopeasti aina kohtia, niin löytyi nekin.
PERUSTELE VASTAUKSESI.
2. Kuvaile omaa pedanettyöskentelyä.
Työskentelin mielestäni hyvin ja vastaukset olivat suurimmiltaosin sisällöllisiä ja käytin tehtäviin ainakin pari tuntia aikaa.
3. Kuinka noudatit annettuja aikatauluja? (Tehtävät tuli palauttaa viimeistään perjantaisin)
Aluksi en ensimmäisellä viikolla muistanut erikseen palauttaa, mutta sen jälkeen olen palauttanut kaikki aina ajoissa.
4. Missä olisi ollut parannettavaa?
Olisin voinut lisätä joihinkin vastauksiin kuvia ja olla aluksi huolellisempi palauttamisen kanssa.
Vko 19
1. Selitä sanat
a) vuorovesi. Valtamerten rannikoita huuhtova meri joka nousee laskee säännöllisesti.
b) vuoksi ja luode. luode eli laskuvesi on tilanne, jossa merenpinta on normaalitasoa matalammalla. Vuoksi eli nousuvesi on ajankohta, jolloin merenpinta on taas normaalitasoa korkeammalla
c) mannerjalusta. Rannikkovaltioden meren rannassa alle 200-metriä syviä vyöhykkeitä, joita maat voi käyttää kalastukseen ja esim. öljyyn.
2. a) Mitä kaikkea syötäväksi kelpaavaa voi pyytää meristä? Tonnikalat, Seiti, lohet, sillit, makrillit, bassit, sardiinit, silakat, turskat
b) Mitä tarkoittaa sivusaalis? ei toivottuja kaloja, lintuja, delfiinejä ja muita
c) Mitä MSC- sertifikaatti tarkoittaa? MSC:n sertifiointi on tapa osoittaa, että kalastusyritys täyttää vastuullisen kalastuksen kansainväliset parhaiden toimintatapojen periaatteet.
3. Rannikoiden suurkaupunkeja.
Minkä meren rannalla sijaitsevat seuraavat suurkaupungit?
Kartat s. 134-140.
a) New York. Atlantin valtameri
b) Tokio. Tyyni valtameri
c) Mumbai. Arabianmeri
d) Istanbul. Marmaranmeri
e) Miami. Sargassomri
f) Rio de Janeiro. Atlantin valtameri
g) Dar es Salaam. Intian valtameri
4. Kuinka ilmaston lämpeneminen vaikuttaa rannikkoalueiden elämään?
Se aiheuttaa kohtalokkaita ja kallliita tulvia, jopa kokonaan veden alle jääviä kaupenkeja tulevaisuudessa.
5. Katso kuvaa.
Kuvien avulla on helppo hahmottaa alueen maisemia. Myös ihmisen elämä näkyy hyvin kuvissa.
Kerro kuvasta vähintään viisi asiaa => mitä näet kuvassa / mitä voit päätellä kuvan avulla?
1. Alueella kalastetaan, ja se on tärkeä osa aluetta.
2. Alue vaikuttaa olevan pohjoisessa, kuten vaikka Jäämeren rannikolla Norjassa.
3. Alueella ei luultavasti asu paljoa muita, kuin kalastajia.
4. Alueella saattaa käydä turisteja jonkun verran
5. Alueella on hienot maisemat
a) vuorovesi. Valtamerten rannikoita huuhtova meri joka nousee laskee säännöllisesti.
b) vuoksi ja luode. luode eli laskuvesi on tilanne, jossa merenpinta on normaalitasoa matalammalla. Vuoksi eli nousuvesi on ajankohta, jolloin merenpinta on taas normaalitasoa korkeammalla
c) mannerjalusta. Rannikkovaltioden meren rannassa alle 200-metriä syviä vyöhykkeitä, joita maat voi käyttää kalastukseen ja esim. öljyyn.
2. a) Mitä kaikkea syötäväksi kelpaavaa voi pyytää meristä? Tonnikalat, Seiti, lohet, sillit, makrillit, bassit, sardiinit, silakat, turskat
b) Mitä tarkoittaa sivusaalis? ei toivottuja kaloja, lintuja, delfiinejä ja muita
c) Mitä MSC- sertifikaatti tarkoittaa? MSC:n sertifiointi on tapa osoittaa, että kalastusyritys täyttää vastuullisen kalastuksen kansainväliset parhaiden toimintatapojen periaatteet.
3. Rannikoiden suurkaupunkeja.
Minkä meren rannalla sijaitsevat seuraavat suurkaupungit?
Kartat s. 134-140.
a) New York. Atlantin valtameri
b) Tokio. Tyyni valtameri
c) Mumbai. Arabianmeri
d) Istanbul. Marmaranmeri
e) Miami. Sargassomri
f) Rio de Janeiro. Atlantin valtameri
g) Dar es Salaam. Intian valtameri
4. Kuinka ilmaston lämpeneminen vaikuttaa rannikkoalueiden elämään?
Se aiheuttaa kohtalokkaita ja kallliita tulvia, jopa kokonaan veden alle jääviä kaupenkeja tulevaisuudessa.
5. Katso kuvaa.
Kuvien avulla on helppo hahmottaa alueen maisemia. Myös ihmisen elämä näkyy hyvin kuvissa.
Kerro kuvasta vähintään viisi asiaa => mitä näet kuvassa / mitä voit päätellä kuvan avulla?
1. Alueella kalastetaan, ja se on tärkeä osa aluetta.
2. Alue vaikuttaa olevan pohjoisessa, kuten vaikka Jäämeren rannikolla Norjassa.
3. Alueella ei luultavasti asu paljoa muita, kuin kalastajia.
4. Alueella saattaa käydä turisteja jonkun verran
5. Alueella on hienot maisemat
Vko 18
Kirjaa ylös paikkoja / maita, joissa ohjelma vierailee
=> KERRO LYHYESTI jokaisesta vuoroveteen liityvästä aiheesta, jotka sidottu ohjelmassa esitettyihin paikkoihin / maihin.
Selviä kohteita on kahdeksan ja jokaisessa on kuvattu sekä kerrottu jotakin vuoroveteen liittyvää asiaa / toimintaa.
1. Fundynlahti, Kanada. Korkein vuorovesi maailmassa, jopa 14 metriä. Vuoroveden tärkeimpiä aiheuttajia on maa, kuu ja aurinko. Maa ja kuu vetävät toisia puoleensa, kun maa pyörii kuu vetää nestemäistä vettä ulospäin, jolloin maan kuunpuoleiseen pintaan syntyy vuorovesi pullistuma. Kuun ja maan pyöriessa syntyy kuitenkin niin suuria painovoimia, että vastakkeiselle puolelle maata syntyy toinen vuorovesipullistuma. Auringon vaikutus on samanlainen, Aurinko sijaitsee kuitenkin niin kaukana, että vaikutus on vain puolet kuun vaikutuksesta. Jos aurinko, kuu ja maa ovat samalla suoralla, syntyy tavallista voimakkaampi nuosuvesi eli tulvavuoksi ja jos Aurinko, kuu ja maa ovat suorassa kulmassa syntyy heikompi vajaavuoksi. Vuorovesi-ilmiöön vaikuttaa kuitenkin myös maan pyörimisliike, rantaviivan muoto, virtaukset ja veden syvyys vaikuttavat vuoroveden ajoitukseen ja voimakkuuteen maailmalla
2. Donegalinlahti, Irlanti. Kun aallot kulkevat Atlantin ylitse. merenpinnan aaltoileva liike ehtii tuulten ja vuoroveden voimasta löytää rytmin ja muodostaa maininkeja.
3. Amlwchin saari, Pohjois-Wales. Tankkerin saaminen rantaan on vaikeaa tehdä oikein. Luotsi ohjaa nopeutta ja antaa infoa karikoista ja lasku- ja nousuvesistä.
4. Severn joki, Wales - Englanti. Fundynlahden jälkeen toiseksi korkein vuorovesivaihtelu. Nousuveden aikaan ihmiset menevät surffaamaan vuoksiaallolle. Vesi työntää surffaajia eteenpäin, jolloin voi nähdä Britannialaista maisemaa. Ennätysmatka jokea surffatessa on 15 kilometriä.
5. Qiantang-joki, Zhejiangin provinssissa. Qiantang-joella on maailman suuri vuoksiaalto, jota ihmiset menevät katsomaan esimerkiksi syksyllä keskisyksyn juhlassa, kun vuoksiaallot ovat korkeimmillaan. Vuoksiaaltoihin kuolee vuosittain ihmisiä. Vuorovesi nousee lahdessa kohti Thiaumthang- jokea ja saa aikaan useita vuoksiaaltoja, jotka kulkevat erisuunnista. Kun ne törmäävät toisiinsa syntyy yksi valtava aalto, joka jatkaa kulkuaan jokea pitkin. Jokisuussa vuoksiaalto on noin 20 kilometriä leveä, mutta sen voima kasvaa vielä.
6. Skarban ja Juran saarten välissä Skotlannissa on pahamaineinen Corryvreckan, jossa sijaitsee yksi maailman suurimmista vesipyörteistä. Corrywreckenin salmessa on yli 200 metriä syviä kohtia, ja vedenalainen kari. Karin huippu on 30 metriä vedenpinnan alapuolella, kun taas sen ympärillä jo yli 100 metriä. Tämän takia vesi alkaa kirtää sitä, ja silloin pinnalle syntyy vesipyörteitä.
7. Salzstraumen, Norja. Nopea vuorovesivirtaus irroittaa ravinteita, joka ylläpitää runsasta vedenalaista elämää. 6 metrin onkalo veden alla, syntynyt jääkaudella kivien ollessa pyörteessä ja hangatessa kallioon. Yksi maailman voimakkaimista ja pelottavimmista vuorovesivirtauksista. Salztraumenin vesipyörre syntyy, kun nousu- ja laskuvesi ajavat 450 miljoonaa kuutiometriä vain 150 metria kapeaan salmeen. Vuorovesi voi virrta jopa 37km/H nopeuteen ja pyörteet, jopa 5 metrin syvyyteen.
Euroopan Unioni
Euroopan Unioni eli EU on 27 jäsenmaan muodostama yhteinen poliittinen liitto, jolla on yhteinen valuutta(EURO), markkinat, kulttuuri ja historia.
Jäsenvaltioita nykyään ovat Alankomaat, Belgia, Bulgaria, Espanja, Irlanti, Italia, Itävalta, Kreikka, Kroatia, Kypros, Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta, Portugali, Puola, Ranska, Romania, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Slovenia, Suomi, Tanska, Tšekki, Unkari ja Viro. Iso-Britannia erosi EU:sta 31.1.2020.
Historiaa
Britannian sen aikainen pääministeri Winston Churchill esitti toisen maailmansodan jälkeen vuoden 1946 syksyllä Zurichissä idean sotien ehkäisemisestä. Aloite johti Euroopan neuvoston luomiseen vuonna 1949. Läntiseen Eurooppaan oli määrä luoda uudet yhteiseen etuun pohjautuvat rakenteet, joilla taattaisiin oikeusvaltion periaatteiden noudattaminen ja eri maiden tasavertaisuus. Euroopassa haluttiin välttää uusi suursota ja Saksan ja Ranskan välistä jännitystä pyrittiin poistamaan asettamalla maiden rajaseudun alueen hiilivarat kansainvälisen viranomaisen valvontaan. Vuonna 1967 tuli voimaan sopimus, jolla Euroopan yhteisölle perustettiin yhteinen neuvosto ja komissio. Euroopan poliittinen tilanne muuttui voimakkaasti Berliinin muurin murtuessa vuonna 1989. Samaan aikaan jäsenvaltiot neuvottelivat uudesta sopimuksesta, jossa luotaisiin Euroopan unioni "EU". Euroopan yhteisö muutti nimensä EU:ksi vuonna 1992 Maastrichtin sopimuksen myötä.
Hieman perustietoa EU:sta
Euroopan unioni pyrkii edistämään rauhaa, arvoja ja esimerkiksi kansalaisten hyvinvointia. Tarjota asukkaille vapauden, turvallisuuden ja oikeuden.
Tavoitteena on myös toteuttaa kehitystä, kuten tasapainoinen talouskasvu ja hintavakaus, täystyöllisyys. Edistää tieteellistä, teknistä, taloudellistä ja sosiaalista kehitystä. EU:ssa valuuttana käytetään euroa. EU:n toimielimiä ovat Euroopan parlamentti, jäsenmaiden valtion- ja hallitusten Eurooppaneuvosto, jäsenvaltioiden hallituksia edustava neuvosto sekä Euroopan komissio, joka tekee ehdotuksia uudeksi EU:n lainsäädännöksi.
EU:n toimivaltuudet
Euroopan unioni pystyy päättämään asioista vain niillä politiikan osa-alueilla, joilla se on toimivaltainen.
Aloja, joiden osalta toimivaltuudet on siirretty kokonaan tai melkein kokonaan EU:lle on esimerkiksi ulkomaankauppa, kilpailu, maatalous ja -kalastuspolitiikka. Alat, joissa EU:lla on vahva rooli ovat esimerkiksi ympäristö- ja aluepolitiikka ja tutkimus.
Kauppa
Euroopan unioni on maailman suurin kauppaliittoutuma ja teollisuustuotteiden ja palvelujen viejä, sekä yli sadan maan suurin tuontimarkkina-alue. Jäsenvaltioiden välinen kauppa oli yksi tavoitteista EU:ta perustettaessa.
Euroopan Unionin korkeimmat johtajat
.jpg)
Ursula von der Leyen, Euroopan komission puheenjohtaja
Charles Michel, Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja
_(cropped).jpg)
David Sassoli, Euroopan parlamentin puhemies
.jpg)
Josep Borrell, unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja
.jpg)
Christine Lagarde, Euroopan keskuspankin pääjohtaja
EU:hun liittyminen
Euroopan Unioniin voi liittyä vaikka kaikki Euroopan maat, jos he hyväksyvät jäsenvaltioille asetetut poliittiset ja taloudelliset ehdot.
EU Suomessa
Suurin osa vastuusta EU-asioista on toimivaltaisilla ministereillä. EU-asioiden yhteensovitusjärjestelmän tarkoituksena on varmistaa, että Suomella on sovitettu yleisiä EU-poliittisia linjauksia vastaava kanta kaikkiin EU:ssa vireillä oleviin asioihin niiden käsittelyssä. Hallituksessa on EU-ministerikunta, joka kokoontuu yleensä perjantaisin käsittelemään merkittäviä ja ajankohtaisia EU-asioita.
Lähteet: Wikipedia, europa ja eurooppatiedotus.
Uutistyö
Maanantai 13.4 :
EU-komission puheenjohtajalta huolestuttava arvio: Ikäihmisten liikkumisrajoitukset saattavat jatkua vuoden loppuun asti.
Von der Leyen sanoi saksalaislehti Bildille, että niin kauan kuin koronavirukseen ei ole rokotetta, muun väestön on vältettävä olemasta kontaktissa iäkkäiden ja muiden riskiryhmäläisten kanssa. MTV
Keskiviikko 15.4 :
Euroopassa otetaan eri tahtiin pieniä askelia kohti uutta normaalia - Tanskassa palataan kouluun, Itävallassa avattiin rautakaupat ja Iatliasssa kirjakaupat YLE
Pääsiäisen jälkeen eri puolilla Eurooppaa on alettu purkaa koronaviruksen takia asetettuja rajoituksia tai suunnitella asiaa. Espanjassa palattiin maanantaina töihin muun muassa rakennustyömaille, mutta muuten tiukat liikkumisrajoitukset pysyvät ennallaan ainakin kuun lopulle.
EU-komission puheenjohtajalta huolestuttava arvio: Ikäihmisten liikkumisrajoitukset saattavat jatkua vuoden loppuun asti.
Von der Leyen sanoi saksalaislehti Bildille, että niin kauan kuin koronavirukseen ei ole rokotetta, muun väestön on vältettävä olemasta kontaktissa iäkkäiden ja muiden riskiryhmäläisten kanssa. MTV
Tiistai 14.4 :
Ukrainan hallinnon mukaan Tsernobylin voimalaa lähestynyt palo on sammutettu, aktivistit varoittavat säteilyvaarasta
Yli kymmenen päivää Tsernobylin lähistöllä raivonnut suuri maastopalo on saatu kuriin, ilmoittivat Ukrainan viranomaiset tiistaina uutistoimisto Reutersin mukaan.
Metsäpalot ovat yleisiä Tsernobylin alueella, mutta Venäjän Greenpeacen mukaan eilen maanantaina tilanne oli pahin sitten vuonna 1986 sattuneen tuhoisan ydinvoimalaonnettomuuden.
Ympäristöjärjestö analysoi alueelta otettuja satelliittikuvia, ja niiden perusteella liekit ovat olleet vain puolentoista kilometrin päässä suojakuvusta. YLE
Euroopassa otetaan eri tahtiin pieniä askelia kohti uutta normaalia - Tanskassa palataan kouluun, Itävallassa avattiin rautakaupat ja Iatliasssa kirjakaupat YLE
Pääsiäisen jälkeen eri puolilla Eurooppaa on alettu purkaa koronaviruksen takia asetettuja rajoituksia tai suunnitella asiaa. Espanjassa palattiin maanantaina töihin muun muassa rakennustyömaille, mutta muuten tiukat liikkumisrajoitukset pysyvät ennallaan ainakin kuun lopulle.
Joissain maissa epidemian katsotaan tasaantuneen jo siinä määrin, että niissä puhutaan askelista kohti uutta normaalia.
Torstai 16.4 :
Opetusministeri Andersson: Päätös koulujen mahdollisesta avaamisesta toivottavasti vappuun mennessä - nuorimmat oppilaat palaisivat ensimmäisen.
Näillä näkymin koulut pysyvät kiinni 13. toukokuuta asti. Opetusministeriö on aiemmin tähdentänyt varautumista myös siihen, ettei lähiopetukseen enää tänä lukuvuonna palata lainkaan, vaan etäopetus jatkuu lomien alkuun eli toukokuun loppuun asti.
Vko 15
Euroopan valtioita
EUROOPAN VALTIOITA
- Eurooppa on pinnanmuodoiltaan vaihteleva.
-Ilmasto on lämmin ja kohtuusateinen.
- Maaperä on ravinteikas.
- Tehokas maatalous on ollut muiden elinkeinojen, tiheän asutuksen ja kulttuurin perusta.
- Euroopassa on ollut runsaasti tärkeitä luonnonvaroja.
- Eurooppalaiset kielet, tavat ja kristinusko ovat levinneet muihin maanosiin.
- Suuressa osassa Eurooppaa on hyvä elintaso.
- Euroopan valtioiden yhteistyöelin on Euroopan unioni.
Kirjasta Euroopan kartta s. 134-135. Pääkaupunki alleviivattuna.
Tehtäviä
1. Onko väite oikein vai väärin => KORJAA VÄÄRÄT väittämät.
a) Lissabon on Portugalin pääkaupunki.
b) Ukrainan pääkaupunki on Kiev.
c) Maltan pääkaupunki on Valletta.
d) Alankomaiden pääkaupunki on Amsterdam.
e) Liechtensteinin pääkaupunki on Vaduz.
f) Bern on Sveitsin pääkaupunki.
3. Seuraa maanantaista torstaihin eri tiedotusvälineistä EUROOPPAA koskevia uutisia.
Uutisia voit havainnoida mm. televisiosta, radiosta, lehdistä ja internetistä.
Kun huomaat mielenkiintoisen uutisen, kirjaa muistiin seuraavat asiat:
- Uutistyö arvioidaan plussilla. (+) / + => paras tulos on +
- Kaikki tekeminen vaikuttaa maantiedon numeroon.
- PALAUTUS TULEE OLLA VIIMEISTÄÄN PERJANTAINA, MYÖHÄSTYNEITÄ EI OTETA ARVIOINNISSA HUOMIOON.
- Eurooppa on pinnanmuodoiltaan vaihteleva.
-Ilmasto on lämmin ja kohtuusateinen.
- Maaperä on ravinteikas.
- Tehokas maatalous on ollut muiden elinkeinojen, tiheän asutuksen ja kulttuurin perusta.
- Euroopassa on ollut runsaasti tärkeitä luonnonvaroja.
- Eurooppalaiset kielet, tavat ja kristinusko ovat levinneet muihin maanosiin.
- Suuressa osassa Eurooppaa on hyvä elintaso.
- Euroopan valtioiden yhteistyöelin on Euroopan unioni.
Kirjasta Euroopan kartta s. 134-135. Pääkaupunki alleviivattuna.
Tehtäviä
1. Onko väite oikein vai väärin => KORJAA VÄÄRÄT väittämät.
a) Lissabon on Portugalin pääkaupunki.
b) Ukrainan pääkaupunki on Kiev.
c) Maltan pääkaupunki on Valletta.
d) Alankomaiden pääkaupunki on Amsterdam.
e) Liechtensteinin pääkaupunki on Vaduz.
f) Bern on Sveitsin pääkaupunki.
3. Seuraa maanantaista torstaihin eri tiedotusvälineistä EUROOPPAA koskevia uutisia.
Uutisia voit havainnoida mm. televisiosta, radiosta, lehdistä ja internetistä.
Kun huomaat mielenkiintoisen uutisen, kirjaa muistiin seuraavat asiat:
- uutisotsake
- päivämäärä
- uutisen lyhyt kuvaus
- uutislähde
- Uutistyö arvioidaan plussilla. (+) / + => paras tulos on +
- Kaikki tekeminen vaikuttaa maantiedon numeroon.
- PALAUTUS TULEE OLLA VIIMEISTÄÄN PERJANTAINA, MYÖHÄSTYNEITÄ EI OTETA ARVIOINNISSA HUOMIOON.
Vko 15, Matkatyö
Hampuri
Kiertomatka alkaa kun laiva lähtee Helsingin satamasta ja saapuu Saksan Lübeckiin. Lübeckissa käydään syömässä, mutta matkaa jatketaan heti sen jälkeen Hampuriin. Hampurissa nähtyvyyksinä ovat muun muassa Miniatur Wunderland - pienoismaailma, Speicherstadt-varastorakennus, joka on Hampurin kanavien välissä sekä Chocoversum, jossa voi tutustua suklaan valmistukseen ja pääsee sitä myös maistelemaankin.
Keskellä Speicherstadt-varastorakennus
Amsterdam
Hampurista jatketaan seuraavana aamuna bussilla Amsterdamiin Alankomaihin. Amsterdamissa voit käydä esimerkiksi Van Gogh Museossa, Jordaanin kauniissa kaupunginosassa kanavan äärellä. Jos taiteesta tykkää, niin voi piipahtaa Rembrandt Housessa, jossa kerrotaan Rembrandtin elämästä. Seuraavana päivänä lähdetään Amsterdamista eteenpäin Belgian Brysseliin.
Kuva Jordaanin kaupunginosasta.
Brysseli
Brysselissä voi käydä vierailemassa Serres Royales De Laekenissä, joka on kaunis sisäpuutarha ja rakennus. Serres Royales De Laekeniä ei ole hinnalla pilattu, sillä sisäänpääsy maksaa vain 2 euroa. Paikka on kuitenkin auki vain noin kaksi viikkoa vuodessa. Toinen kohde jossa kannattaa käydä on Atomium. Atomium on 102-metriä korkea atomin "muotoinen" rakennus, jossa voit käydä ylhäällä ravintolassa tai katsomassa vaan maisemia. Royal Palace on myös yksi Amsterdamin hienoimmista rakennuksista, joka kannattaa käydä katsomassa.
Kuva Kuninkaan Palatsista (Royal Palace)
Pariisi
Matkan neljäntenä aamuna lähdettiin Pariisiin, jossa tultaisiin viettämään seuraavat kaksi yötä. Pariisissa jos käy on melkein pakko käydä Eiffelin Tornissa. Eiffelin Torni on yksi maailman tunnetuimmista nähtävyyksistä ja onhan se todella hieno rakennus ja ylhäältä saa otettua hyviä maisemakuvia. Toki Pariisissa on monta muutakin nähtävyyttä kuten Arc de Triomphe tai Riemukaari, joka sijaitsee keskellä isoa liikenneympyrää.
Kuva Eiffelin Tornista.
Monte Carlo, Monaco
Seuraavana kohteena olisi vuorossa Monacon Monte Carlo, jonne Pariisista on yli 900 kilometriä, joten aktiviteettejä päästään tekemään vasta aamulla. Monacohan on todella kaunis ja pieni maa. Monte Carlo on todella hieno paikka ja esimerkiksi F1- kisoja kannattaa mennä katsomaan, jos siellä silloin vierailee. Monacossa nähtävyyksinä on muun muassa esimerkiksi vanhojen autojen hieno keräilykokoelma ja Monacon kasino. Voit myös matkustaa vuorille, ja jos tykkäät urheiluautoista niitä tulet Monacossa näkemään.
Monacon luksusjahteja ja veneitä.
Venetsia
Seuraavana kohteena mennään kuuluisaan Venetsiaan, jossa voit mennä kanaalia pitkin kuuluisalla venetaksilla tai gondolilla, siinä vasta elämys koettavaksi. Venetsiassa on myös lukuisia kirkkoja ja siltoja, joista kuuluisin on Rialton silta. Silta on tehty kivestä ja se on valkoinen. Venetsia kannattaa kokea ainakin kerran elämässä, jos siihen on mahdollisuus.
Kuva Venetsiasta
Praha
Seuraavana kohteena on Praha, jossa on paljon erilasia toreja, kirkkoja ja museoita. Jos eläimet kiinnostaa voit myös piipahtaa Prahan eläintarhassa. Prahassa on hienoja vanhanaikaisia rakennuksia ja tekemistä löytyy luultavasti jokaiselle. Voit käydä Hradcany -linna-alueella tai esimerkiksi Pyhän Vituksen tuomiokirkossa. Prahassa on myös erilaisia pakohuoneita, ravintoloita ja kylpylähotelleja.
Kuvaa Prahan Arkkitehtuurista
Riika
Seuraavana kohteena on Riika, joka kaunis vanhanaikainen kaupunki. Riiassa on paljon erilaisia museoita, joista minulle kiinnostavimmat on Riian automuseo ja Riian klassisten autojen museo. Riiassa on myös paljon muita mukavia kohteita, kuten pakohuoneet ja esimerkiksi illuusiohuone. Voit käydä myös toreilla tai vain ihastella taloja Riiassa. Riian hienoin rakennus on mielestäni Panorama Riga.
Panorama Riga- rakennus.
Lähteet : teksit tripadvisorin käyttäjäarvosteluista ja pienimatkaopas.fi
kuvat : Pixabay.com
Kiertomatka alkaa kun laiva lähtee Helsingin satamasta ja saapuu Saksan Lübeckiin. Lübeckissa käydään syömässä, mutta matkaa jatketaan heti sen jälkeen Hampuriin. Hampurissa nähtyvyyksinä ovat muun muassa Miniatur Wunderland - pienoismaailma, Speicherstadt-varastorakennus, joka on Hampurin kanavien välissä sekä Chocoversum, jossa voi tutustua suklaan valmistukseen ja pääsee sitä myös maistelemaankin.
Keskellä Speicherstadt-varastorakennus
Amsterdam
Hampurista jatketaan seuraavana aamuna bussilla Amsterdamiin Alankomaihin. Amsterdamissa voit käydä esimerkiksi Van Gogh Museossa, Jordaanin kauniissa kaupunginosassa kanavan äärellä. Jos taiteesta tykkää, niin voi piipahtaa Rembrandt Housessa, jossa kerrotaan Rembrandtin elämästä. Seuraavana päivänä lähdetään Amsterdamista eteenpäin Belgian Brysseliin.
Kuva Jordaanin kaupunginosasta.
Brysseli
Brysselissä voi käydä vierailemassa Serres Royales De Laekenissä, joka on kaunis sisäpuutarha ja rakennus. Serres Royales De Laekeniä ei ole hinnalla pilattu, sillä sisäänpääsy maksaa vain 2 euroa. Paikka on kuitenkin auki vain noin kaksi viikkoa vuodessa. Toinen kohde jossa kannattaa käydä on Atomium. Atomium on 102-metriä korkea atomin "muotoinen" rakennus, jossa voit käydä ylhäällä ravintolassa tai katsomassa vaan maisemia. Royal Palace on myös yksi Amsterdamin hienoimmista rakennuksista, joka kannattaa käydä katsomassa.
Kuva Kuninkaan Palatsista (Royal Palace)
Pariisi
Matkan neljäntenä aamuna lähdettiin Pariisiin, jossa tultaisiin viettämään seuraavat kaksi yötä. Pariisissa jos käy on melkein pakko käydä Eiffelin Tornissa. Eiffelin Torni on yksi maailman tunnetuimmista nähtävyyksistä ja onhan se todella hieno rakennus ja ylhäältä saa otettua hyviä maisemakuvia. Toki Pariisissa on monta muutakin nähtävyyttä kuten Arc de Triomphe tai Riemukaari, joka sijaitsee keskellä isoa liikenneympyrää.
Kuva Eiffelin Tornista.
Monte Carlo, Monaco
Seuraavana kohteena olisi vuorossa Monacon Monte Carlo, jonne Pariisista on yli 900 kilometriä, joten aktiviteettejä päästään tekemään vasta aamulla. Monacohan on todella kaunis ja pieni maa. Monte Carlo on todella hieno paikka ja esimerkiksi F1- kisoja kannattaa mennä katsomaan, jos siellä silloin vierailee. Monacossa nähtävyyksinä on muun muassa esimerkiksi vanhojen autojen hieno keräilykokoelma ja Monacon kasino. Voit myös matkustaa vuorille, ja jos tykkäät urheiluautoista niitä tulet Monacossa näkemään.
Monacon luksusjahteja ja veneitä.
Venetsia
Seuraavana kohteena mennään kuuluisaan Venetsiaan, jossa voit mennä kanaalia pitkin kuuluisalla venetaksilla tai gondolilla, siinä vasta elämys koettavaksi. Venetsiassa on myös lukuisia kirkkoja ja siltoja, joista kuuluisin on Rialton silta. Silta on tehty kivestä ja se on valkoinen. Venetsia kannattaa kokea ainakin kerran elämässä, jos siihen on mahdollisuus.
Kuva Venetsiasta
Praha
Seuraavana kohteena on Praha, jossa on paljon erilasia toreja, kirkkoja ja museoita. Jos eläimet kiinnostaa voit myös piipahtaa Prahan eläintarhassa. Prahassa on hienoja vanhanaikaisia rakennuksia ja tekemistä löytyy luultavasti jokaiselle. Voit käydä Hradcany -linna-alueella tai esimerkiksi Pyhän Vituksen tuomiokirkossa. Prahassa on myös erilaisia pakohuoneita, ravintoloita ja kylpylähotelleja.
Kuvaa Prahan Arkkitehtuurista
Riika
Seuraavana kohteena on Riika, joka kaunis vanhanaikainen kaupunki. Riiassa on paljon erilaisia museoita, joista minulle kiinnostavimmat on Riian automuseo ja Riian klassisten autojen museo. Riiassa on myös paljon muita mukavia kohteita, kuten pakohuoneet ja esimerkiksi illuusiohuone. Voit käydä myös toreilla tai vain ihastella taloja Riiassa. Riian hienoin rakennus on mielestäni Panorama Riga.
Panorama Riga- rakennus.
Lähteet : teksit tripadvisorin käyttäjäarvosteluista ja pienimatkaopas.fi
kuvat : Pixabay.com
Vko 14, Välimeren alue
- Lue oppikirjasta s. 97-100 sekä etsi netistä tietoa.
Kartat s. 134-135 ja s.140.
Tehtävät
1. Luettele Välimeren piiriin kuuluvia valtioita
a) Euroopasta. Espanja, Ranska, Monaco, Italia, Slovenia, Kroatia ja Bosnia ja Hertsegovina
b) Afrikasta. Algeria, Marokko, Tunisia, Libya ja Egypti
2. Etsi ja nimeä karttojen avulla Välimeren
a) saaria. Sisilia, Sardinia, Kypros, Korsika ja Malta
b) jokia. Ebro (Espanja), Rhone (Rasnka), Po (Italia) ja Niili. (Egypti)
c) kaupunkeja. Monte Carlo (Monaco), Kypros, Antalya (Turkki), Ateena (Kreikka), Tripoli (Libya)
JOKAISESTA 4 ESIMERKKIÄ.
3. Millainen on Välimeren ilmaston
a) kesä? Kesä on pitkä, kuuma ja aurinkoinen.
b) talvi? Talvi on lauha, pilvinen, sateinen ja tuulinen.
4. Kuvaile Välimeren alueen kasvillisuutta.
Välimerenkasvillisuutta eli nahkealehtistä kasvillisuutta on niin Välimeren ympäristössä kuin Kalifornian ja Keski-Chilen alueillakin. Tämän alueen kasveilla on nahkeat lehdet, joista haihtuu kuumassa vähemmän kosteutta. Talvisateiden ilmastossa, jossa on lämmin kesä, viihtyvät hyvin sitrushedelmät ja viinirypäleet.
Pensastometsät ovat tavallisimpia kasvillisuustyyppejä Välimeren seudulla. Niillä kasvaa tiheää nahkealehtistä pensastoa ja matalia puita, ainavihantia tammia ja oliivipuita. Aluskasvillisuudessa on nahkealehtistä ruohoa ja heinää. Pensastometsän kasvillisuuden korkeus on yhdestä neljään metriin. Pensastot taas ovat tyypillisiä kuivilla alueilla. Italiassa siitä käytetään nimitystä macchia ja Espanjassa Chaparral. Pensastot ovat pensastometsiä kuivempia, ja harvempia. Pensasto on noin metrin korkuista ja kesäisin altis maastopaloille. Myös välimereiset savannit ovat tyypillisiä erityisesti Kaliforniassa, mutta eivät niinkään Välimeren alueella, vaikka savanneja sielläkin on.
5. Mitä kasveja viljellään alueella?
Esimerkiksi sitrushedelmiä, oliiveja, viinirypäleitä ja vihanneksia.
6. Miksi eroosio on voimakasta Välimeren rannikolla?
Siellä on paljon maaperää, jota kasvillisuus ei enää suojaa eroosiolta.
7. Tehtävä 6 a-c oppikirjan sivulta 101; roskainen Välimeri.
6a. Muovia
6b. Kotitaloudet, turismi ja kaatopaikat
6c. Se voi olla vaikka mikromuovia ja hajota niin pieniin osiin, ettei sitä voi kerätä. Mikromuovi on vaarallista kaloille, jotka voivat esim. tukehtua ja kuolla muoviin.
8. Mitä
a) hyvää. Tuo välimeren alueelle paljon rahaa
b) huonoa turismi tuo aluelle? Vie kotoperäisten kasvi- ja eläinlajien elinympäristöt ja saastuttavat meret
Kartat s. 134-135 ja s.140.
Tehtävät
1. Luettele Välimeren piiriin kuuluvia valtioita
a) Euroopasta. Espanja, Ranska, Monaco, Italia, Slovenia, Kroatia ja Bosnia ja Hertsegovina
b) Afrikasta. Algeria, Marokko, Tunisia, Libya ja Egypti
2. Etsi ja nimeä karttojen avulla Välimeren
a) saaria. Sisilia, Sardinia, Kypros, Korsika ja Malta
b) jokia. Ebro (Espanja), Rhone (Rasnka), Po (Italia) ja Niili. (Egypti)
c) kaupunkeja. Monte Carlo (Monaco), Kypros, Antalya (Turkki), Ateena (Kreikka), Tripoli (Libya)
JOKAISESTA 4 ESIMERKKIÄ.
3. Millainen on Välimeren ilmaston
a) kesä? Kesä on pitkä, kuuma ja aurinkoinen.
b) talvi? Talvi on lauha, pilvinen, sateinen ja tuulinen.
4. Kuvaile Välimeren alueen kasvillisuutta.
Välimerenkasvillisuutta eli nahkealehtistä kasvillisuutta on niin Välimeren ympäristössä kuin Kalifornian ja Keski-Chilen alueillakin. Tämän alueen kasveilla on nahkeat lehdet, joista haihtuu kuumassa vähemmän kosteutta. Talvisateiden ilmastossa, jossa on lämmin kesä, viihtyvät hyvin sitrushedelmät ja viinirypäleet.
Pensastometsät ovat tavallisimpia kasvillisuustyyppejä Välimeren seudulla. Niillä kasvaa tiheää nahkealehtistä pensastoa ja matalia puita, ainavihantia tammia ja oliivipuita. Aluskasvillisuudessa on nahkealehtistä ruohoa ja heinää. Pensastometsän kasvillisuuden korkeus on yhdestä neljään metriin. Pensastot taas ovat tyypillisiä kuivilla alueilla. Italiassa siitä käytetään nimitystä macchia ja Espanjassa Chaparral. Pensastot ovat pensastometsiä kuivempia, ja harvempia. Pensasto on noin metrin korkuista ja kesäisin altis maastopaloille. Myös välimereiset savannit ovat tyypillisiä erityisesti Kaliforniassa, mutta eivät niinkään Välimeren alueella, vaikka savanneja sielläkin on.
5. Mitä kasveja viljellään alueella?
Esimerkiksi sitrushedelmiä, oliiveja, viinirypäleitä ja vihanneksia.
6. Miksi eroosio on voimakasta Välimeren rannikolla?
Siellä on paljon maaperää, jota kasvillisuus ei enää suojaa eroosiolta.
7. Tehtävä 6 a-c oppikirjan sivulta 101; roskainen Välimeri.
6a. Muovia
6b. Kotitaloudet, turismi ja kaatopaikat
6c. Se voi olla vaikka mikromuovia ja hajota niin pieniin osiin, ettei sitä voi kerätä. Mikromuovi on vaarallista kaloille, jotka voivat esim. tukehtua ja kuolla muoviin.
8. Mitä
a) hyvää. Tuo välimeren alueelle paljon rahaa
b) huonoa turismi tuo aluelle? Vie kotoperäisten kasvi- ja eläinlajien elinympäristöt ja saastuttavat meret
vko 13, Vuoristoalueet
EUROOPAN VUORISTOJA
- Etelä-Saksan ja Pohjois-Italian välissä kohoaa mahtavana vuristona Alpit.
- Alpit ulottuu seitsemän valtion alueelle.
- Alppien korkein huippu on Mont Blanc (4807m).
- Varsinaisia alppimiata ovat Sveitsi, Itävälta ja Liechtenstein.
- Alppimaat houkuttelevat sekä talvisin että kesäisin miljoonia turisteja.
- Muita Euroopan vuoristoja ovat mm. Skandit, Ural, Pyreneet.
- Lue oppikirjasta s. 73-76 sekä etsi netistä tietoa.
Tehtäviä
1. a) Miten poimuvuoristot ovat syntyneet? Kun maankuori on hajonnut erikokoisiksi laatoiksi ajan saatossa ja ne törmäävät, muodostuu poimuvuoristoja
b) Mihin kahteen ryhmään poimuvuoristot jaetaan? Kuvaile näitä vuoristoja.
Nuoret poimuvuoristot ja vanhat poimuvuoristot. Nuoret poimuvuoristot ovat alkaneet muodostua jo kymmeniä miljoonia vuosia ja vuorten kohoaminen jatkuu edelleen. Nuorten poimuvuoristojen alueella on tulivuoria ja maanjäristyksiä. Vanhat poimuvuoristot ovat taas kohonneet jo satoja miljoonia vuosia sitten. Ne ovat lopettaneet kohoamisen jo kauan sitten ja ovat sen vuoksi matalia, kaiken lumen, jään ja tuulen kulutuksen takia.
2. Millaisia vaikutuksia metsien hakkuilla on vuoristoalueille?
Kun vuoristolla sataa, niin siellä ei enää kasvillisuutta pidättämässä sadevesiä, niin alhaalla jokilaaksoissa voi syntyä tulvia.
3. Kuinka ilmastonmuutos vaikuttaa vuoristoaluiden elämään?
Kaikki lumet ja vuoristojäätiköt sulavat ja joissakin vuoristojen rinteillä levissa maissa, sulava lumi on tärkeää juomavettä ja kasvillisuuden kasteluvedestäkin olisi silloin pula.
4. Millä eri tavoilla ihmiset liikkuvat vuoristoalueilla? Vuoristoalueilla on hankala liikkua ja siksi normaalin tien rakentaminen on joko erittäin vaikeaa ja kallista tai mahdotonta. Siksi tiet yritetään yleensä rakentamaan laaksoja tai solia pitkin. Myös serpintiinitiet ovat yleisiä vuoristoissa, kuten myös erilaiset maasillat ja tunnelit.
Kerro valtioiden sijainti, ilmasto, kasvillisuus, väentiheys ja elinkeinot.
Itävalta
Itävalta sijaitsee Keski-Euroopassa Saksan eteläpuolella. Suurten korkeuserojen takia sää ja ilmasto voivat muuttua rajusti pienelläkin matkalla. Talvet ovat kylmiä kaikkialla. Suurimmat sademäärät saadaan kesäkuukausina, mutta sateinen sää ei kestä kauan. Talvisaikaan ylhäällä Alpeilla sää on keskimäärin aurinkoisempaa kuin laaksoissa, joissa on useammin pilvistä ja sumuista. Kesällä taas laaksoissa on useammin aurinkoista, silloinkin kun vuorenhuiput jäävät pilvien sisään. Alppien keskiosassa esiintyy ajoittain lämmin ja kuiva föhntuuli.
Suurten korkeuserojen takia kasvillisuus on monimuotoista. Itävalta on Euroopan metsäisimpiä maita. Tyypillisiä ovat lehtimetsät ja sekametsät ja korkeammalla myös havumetsät. Alppiniittyjen kasvillisuus on erityisen värikästä ja vaihtelevaa.
Itävallan talous on pitkälle kehittynyt markkinatalous, joka on vahvasti kytköksissä EU-maiden ja erityisesti Saksan talouteen. Itävallassa on vahva ammattiyhdistysliike, jolla on suuri vaikutus työllisyyspolitiikkaan. Teollisuuden ohella turismi on tärkeä osa Itävallan taloutta. Itävallan väestötiheys on 107/km²
Nepal
Nepal sijaitsee Etelä-Aasiassa Intian pohjoispuolella. Nepalissa on viisi ilmastovyöhykettä, jotka vaihtelevat korkeuden mukaan subtrooppisesta viileään. Monsuunisateet tuovat 60–80 prosenttia sademäärästä. Monsuunisateet tulevat kesäkuussa ja loppuvat syyskuussa.
Eräs luokittelu jakaa Nepalin eliöstön neljään kasvillisuusvyöhykkeeseen: Trooppinen monsuunivyöhykkeen lehtimetsä, jota kasvaa Terai-tasangoilla ja laakeissa laaksoissa kukkuloiden välissä. Alueen pääasiallinen puulaji on intianmerantipuu. Niityt, joilla ennen kasvoi kaksimetristä elefanttiheinää, on muutettu suurelta osin pelloiksi ja laitumiksi. Subtrooppinen ikivihreä lehtimetsä, jota kasvaa jokilaaksoissa ja Himalajan rinteillä 2 400 metriin asti. Alueelle tyypilliset puulajit ovat Castanopsis indica ja Schima wallichii, joiden joukossa kasvaa myös vaahteroita, leppiä, alppiruusuja ja tammia. Lauhkea ikivihreä metsä, jota kasvaa 2 400 metrin yläpuolella. Vyöhykkeen alaosassa pääasiallisia puulajeja ovat tammi ja havupuut, ylempänä hallitsevat kuusi, jalokuusi, lehtikuusi. Vuoristokasvillisuus, jota kasvaa puurajan yläpuolella. Alppiruusua, katajaa ja muita matalia ikivihreitä puuvartisia kasveja tavataan noin 4 200 metriin asti. Ruohot ja sammaleet jatkavat lumirajaan eli noin 5 100 metriin asti.
Nepalin väestöntiheys on 184 / km². Nepal on yksi maailman köyhimmistä ja vähiten kehittyneistä valtioista. Neljännes sen asukkaista elää köyhyysrajan alapuolella. Nepal on yksi Etelä-Aasian avoimmista talouksista, ja se on erittäin vahvasti riippuvainen kaupasta ja maataloudesta.
- Etelä-Saksan ja Pohjois-Italian välissä kohoaa mahtavana vuristona Alpit.
- Alpit ulottuu seitsemän valtion alueelle.
- Alppien korkein huippu on Mont Blanc (4807m).
- Varsinaisia alppimiata ovat Sveitsi, Itävälta ja Liechtenstein.
- Alppimaat houkuttelevat sekä talvisin että kesäisin miljoonia turisteja.
- Muita Euroopan vuoristoja ovat mm. Skandit, Ural, Pyreneet.
- Lue oppikirjasta s. 73-76 sekä etsi netistä tietoa.
Tehtäviä
1. a) Miten poimuvuoristot ovat syntyneet? Kun maankuori on hajonnut erikokoisiksi laatoiksi ajan saatossa ja ne törmäävät, muodostuu poimuvuoristoja
b) Mihin kahteen ryhmään poimuvuoristot jaetaan? Kuvaile näitä vuoristoja.
Nuoret poimuvuoristot ja vanhat poimuvuoristot. Nuoret poimuvuoristot ovat alkaneet muodostua jo kymmeniä miljoonia vuosia ja vuorten kohoaminen jatkuu edelleen. Nuorten poimuvuoristojen alueella on tulivuoria ja maanjäristyksiä. Vanhat poimuvuoristot ovat taas kohonneet jo satoja miljoonia vuosia sitten. Ne ovat lopettaneet kohoamisen jo kauan sitten ja ovat sen vuoksi matalia, kaiken lumen, jään ja tuulen kulutuksen takia.
2. Millaisia vaikutuksia metsien hakkuilla on vuoristoalueille?
Kun vuoristolla sataa, niin siellä ei enää kasvillisuutta pidättämässä sadevesiä, niin alhaalla jokilaaksoissa voi syntyä tulvia.
3. Kuinka ilmastonmuutos vaikuttaa vuoristoaluiden elämään?
Kaikki lumet ja vuoristojäätiköt sulavat ja joissakin vuoristojen rinteillä levissa maissa, sulava lumi on tärkeää juomavettä ja kasvillisuuden kasteluvedestäkin olisi silloin pula.
4. Millä eri tavoilla ihmiset liikkuvat vuoristoalueilla? Vuoristoalueilla on hankala liikkua ja siksi normaalin tien rakentaminen on joko erittäin vaikeaa ja kallista tai mahdotonta. Siksi tiet yritetään yleensä rakentamaan laaksoja tai solia pitkin. Myös serpintiinitiet ovat yleisiä vuoristoissa, kuten myös erilaiset maasillat ja tunnelit.
5.a) Kuinka vuoristoalueiden ihmiset ovat sopeutuneet ohueen ilmaan?
Heillä on enemmän punasoluja veressä
b) Millaisia oireita vuoristotauti aiheuttaa?
Päänsärkyä, pahoinvointia ja väsymystä
Kerro valtioiden sijainti, ilmasto, kasvillisuus, väentiheys ja elinkeinot.
Itävalta
Itävalta sijaitsee Keski-Euroopassa Saksan eteläpuolella. Suurten korkeuserojen takia sää ja ilmasto voivat muuttua rajusti pienelläkin matkalla. Talvet ovat kylmiä kaikkialla. Suurimmat sademäärät saadaan kesäkuukausina, mutta sateinen sää ei kestä kauan. Talvisaikaan ylhäällä Alpeilla sää on keskimäärin aurinkoisempaa kuin laaksoissa, joissa on useammin pilvistä ja sumuista. Kesällä taas laaksoissa on useammin aurinkoista, silloinkin kun vuorenhuiput jäävät pilvien sisään. Alppien keskiosassa esiintyy ajoittain lämmin ja kuiva föhntuuli.
Suurten korkeuserojen takia kasvillisuus on monimuotoista. Itävalta on Euroopan metsäisimpiä maita. Tyypillisiä ovat lehtimetsät ja sekametsät ja korkeammalla myös havumetsät. Alppiniittyjen kasvillisuus on erityisen värikästä ja vaihtelevaa.
Itävallan talous on pitkälle kehittynyt markkinatalous, joka on vahvasti kytköksissä EU-maiden ja erityisesti Saksan talouteen. Itävallassa on vahva ammattiyhdistysliike, jolla on suuri vaikutus työllisyyspolitiikkaan. Teollisuuden ohella turismi on tärkeä osa Itävallan taloutta. Itävallan väestötiheys on 107/km²
Nepal
Nepal sijaitsee Etelä-Aasiassa Intian pohjoispuolella. Nepalissa on viisi ilmastovyöhykettä, jotka vaihtelevat korkeuden mukaan subtrooppisesta viileään. Monsuunisateet tuovat 60–80 prosenttia sademäärästä. Monsuunisateet tulevat kesäkuussa ja loppuvat syyskuussa.
Eräs luokittelu jakaa Nepalin eliöstön neljään kasvillisuusvyöhykkeeseen: Trooppinen monsuunivyöhykkeen lehtimetsä, jota kasvaa Terai-tasangoilla ja laakeissa laaksoissa kukkuloiden välissä. Alueen pääasiallinen puulaji on intianmerantipuu. Niityt, joilla ennen kasvoi kaksimetristä elefanttiheinää, on muutettu suurelta osin pelloiksi ja laitumiksi. Subtrooppinen ikivihreä lehtimetsä, jota kasvaa jokilaaksoissa ja Himalajan rinteillä 2 400 metriin asti. Alueelle tyypilliset puulajit ovat Castanopsis indica ja Schima wallichii, joiden joukossa kasvaa myös vaahteroita, leppiä, alppiruusuja ja tammia. Lauhkea ikivihreä metsä, jota kasvaa 2 400 metrin yläpuolella. Vyöhykkeen alaosassa pääasiallisia puulajeja ovat tammi ja havupuut, ylempänä hallitsevat kuusi, jalokuusi, lehtikuusi. Vuoristokasvillisuus, jota kasvaa puurajan yläpuolella. Alppiruusua, katajaa ja muita matalia ikivihreitä puuvartisia kasveja tavataan noin 4 200 metriin asti. Ruohot ja sammaleet jatkavat lumirajaan eli noin 5 100 metriin asti.
Nepalin väestöntiheys on 184 / km². Nepal on yksi maailman köyhimmistä ja vähiten kehittyneistä valtioista. Neljännes sen asukkaista elää köyhyysrajan alapuolella. Nepal on yksi Etelä-Aasian avoimmista talouksista, ja se on erittäin vahvasti riippuvainen kaupasta ja maataloudesta.
Itämeri
Tehtävät
1. Luettele 9 Itämeren piiriin kuluvaa valtiota.
Suomi, Ruotsi, Tanska, Saksa, Puola, Viro, Latvia, Liettua ja Venäjä.
2. Etsi ja nimeä oppikirjan s. 134-135 ja s. 144-145 kartan avulla Itämeren
a) saaria Gotlanti, Öölanti, Bornholm ja Ahvenanmaa
b) jokia Veiksel, Kymijoki, Pyhäjoki ja Siikajoki
c) kaupunkeja Helsinki, Tukholma, Riika ja Kööpenhamina
JOKAISESTA 4 ESIMERKKIÄ.
3. Etsi netistä tietoa esim. John Nurmisen säätiön sivuilta
Itämerestä ja kirjoita ylös pääasioita.
Millainen meri on Itämeri?
Itämeren vesi on vähäsuolaista murtovettä,ainutlaatuinen sekoitus suolaista ja makeaa. Itämeren veden suolapitoisuus on vain noin viidesosa valtamerten suolapitoisuudesta. Lisäksi Itämeren pintaveden suolapitoisuus vähenee pohjoista kohden, ja Perämerellä sekä Suomenlahden pohjukassa Itämeren vesi onkin lähes makeaa. Valtameriin verrattuna Itämeri on pieni ja matala. Itämeren keskisyvyys on vain 54 metriä, kun esimerkiksi Atlantin keskisyvyys on noin neljä kilometriä ja Välimeressäkin noin puolitoista kilometriä. Itämeren syvin kohta on 459 metriä syvä. Itämeri on yhteydessä Pohjanmereen kapeiden Tanskan salmien kautta ja veden vaihtuvuus on hyvin hidasta. Laskennallisesti Itämeren koko vesimäärän vaihtumiseen on arvioitu kuluvan noin 30 vuotta. Veden hitaan vaihtumisen vuoksi ympäristömyrkyt ja merta rehevöittävät ravinteet vaikuttavat Itämereen pitkän aikaa.
1. Luettele 9 Itämeren piiriin kuluvaa valtiota.
Suomi, Ruotsi, Tanska, Saksa, Puola, Viro, Latvia, Liettua ja Venäjä.
2. Etsi ja nimeä oppikirjan s. 134-135 ja s. 144-145 kartan avulla Itämeren
a) saaria Gotlanti, Öölanti, Bornholm ja Ahvenanmaa
b) jokia Veiksel, Kymijoki, Pyhäjoki ja Siikajoki
c) kaupunkeja Helsinki, Tukholma, Riika ja Kööpenhamina
JOKAISESTA 4 ESIMERKKIÄ.
3. Etsi netistä tietoa esim. John Nurmisen säätiön sivuilta
Itämerestä ja kirjoita ylös pääasioita.
Millainen meri on Itämeri?
Itämeren vesi on vähäsuolaista murtovettä,ainutlaatuinen sekoitus suolaista ja makeaa. Itämeren veden suolapitoisuus on vain noin viidesosa valtamerten suolapitoisuudesta. Lisäksi Itämeren pintaveden suolapitoisuus vähenee pohjoista kohden, ja Perämerellä sekä Suomenlahden pohjukassa Itämeren vesi onkin lähes makeaa. Valtameriin verrattuna Itämeri on pieni ja matala. Itämeren keskisyvyys on vain 54 metriä, kun esimerkiksi Atlantin keskisyvyys on noin neljä kilometriä ja Välimeressäkin noin puolitoista kilometriä. Itämeren syvin kohta on 459 metriä syvä. Itämeri on yhteydessä Pohjanmereen kapeiden Tanskan salmien kautta ja veden vaihtuvuus on hyvin hidasta. Laskennallisesti Itämeren koko vesimäärän vaihtumiseen on arvioitu kuluvan noin 30 vuotta. Veden hitaan vaihtumisen vuoksi ympäristömyrkyt ja merta rehevöittävät ravinteet vaikuttavat Itämereen pitkän aikaa.