Äidinkieli ja kirjallisuus

Tietoa ylioppilaskokeista

Äidinkielen ja kirjallisuuden ylioppilaskokeet järjestetään kahtena päivänä. Ensimmäisenä päivänä tehdään lukutaidon koe ja toisena päivänä kirjoitustaidon koe. 

Lukutaidon kokeessa on kaksi osaa, media- ja asiatekstit ja kaunokirjalliset ja muut fiktiiviset tekstit. Kummastakin osasta tulee valita yksi tehtävä. Tehtävä voi olla joko 36 tai 24 pisteen arvoinen. Lukutaidon kokeen enimmäispistemäärä kahdesta tehtävästä on 60 pistettä. Vastauksen enimmäismerkkimäärä ilmoitetaan tehtävänannossa, ja sen ylittäminen vähentää pisteitä.

ESIMERKKI TEHTÄVÄTYYPEISTÄ
Osa 1. Media- ja asiatekstit:
"Analysoi uutisen moniäänisyyttä uutisoinnin objektiivisuusihanteen kannalta."
"Analysoi kolumnin retorisia keinoja ja arvioi niitä kolumnin tavoitteen kannalta." (Syksy 2026)

Osa 2. Kaunokirjalliset ja muut fiktiiviset tekstit:
"Analysoi päähenkilön identiteetin rakentumista romaanikatkelmassa." 
"Analysoi romaanikatkelman kerronnan keinoja ja tulkitse, millaisen kuvan ne antavat äidin ja tyttären suhteesta." (Syksy 2026)

Aineistot ovat monimuotoisia, eli kirjoitetun tekstin lisäksi aineisto voi olla kuva, graafi, ääni tai video.

Lukutaidon kokeessa tehdään tehtävänannon vaatimista asioista olennaisia havaintoja ja päätelmiä äidinkielen tunneilla opittuja käsitteitä käyttäen. Havainnot ja päätelmät ryhmitellään johdonmukaisesti eteneviin kappaleisiin. Lukutaidon vastaus kirjoitetaan aineistoa analysoivan tutkijan roolissa eli omia ajatuksia tai kokemuksia aiheesta ei kirjoiteta eikä vastausta otsikoida. Lukutaidon vastaus aloitetaan viittaamalla aineistoon ja tiivistämällä aineiston aihe ja/tai tehtävänannon kannalta olennainen päätelmä aineistosta. Aineistoa ei tarvitse esitellä, vaan kirjoittaja lähtee oletuksesta, että lukija tuntee aineiston. 

ESIMERKKI AINEISTOON VIITTAAMISESTA
Thella Johnsonin romaanikatkelma Rauha (2024) kertoo minäkertojan ja hänen velipuolensa Atlaksen elämästä Helsingissä 1990-luvulla ja nostaa samalla korostetusti esiin yhteiskunnan monia ongelmia.

Hyvässä lukutaidon kokeessa vaaditaan kriittistä ja kulttuurista lukutaitoa. Taitava kriittinen lukija tunnistaa tekstilajeja, tarkastelee tekstiä eri näkökulmista, tutkii tekstin sisältöä ja ilmaisukeinoja sekä pohtii tekstin tavoitteita. Hän kyseenalaistaa ja tunnistaa myös tekstin sävyn ja taustaoletukset. Kulttuurinen lukutaito taas tarkoittaa sitä, että lukija osaa analysoida ja tulkita tekstiä sen kontekstissa eli huomioida sen, mihin tilanteeseen teksti liittyy, missä ja milloin se on julkaistu ja kuka on sen kirjoittaja.

Lukutaidon kokeen arviointikriteerit löytyvät täältä.


Kirjoitustaidon kokeessa kirjoitetaan pohtiva tai kantaa ottava teksti, jossa hyödynnetään aineistoja mutta jossa kuuluu myös kirjoittajan oma ääni ja ajattelu. Kirjoitustaidon kokeen enimmäispistemäärä on 60 pistettä. Vastauksen enimmäismerkkimäärä on 6000 merkkiä ja sen ylittäminen vähentää pisteitä. 

Aiheita on 5–7, ja niitä yhdistää jokin laaja teema. Keväällä 2026 kirjoitettiin rakkaudesta ja syksyllä 2025 tekoälystä. Kirjoittaja valitsee aiheista vain yhden, rajaa aihetta keksimällä siihen itselleen sopivan päänäkökulman sekä lopuksi otsikoi valmiin tekstin päänäkökulmaan sopivalla otsikolla.

Aineistoja kokeessa on 6–8 ja niistä on käytettävä vähintään kahta aineistoa. Aineistot ovat monimuotoisia ja liittyvät aina teemaan. Koska vastaustekstin lukija ei tunne aineistoja, niitä on selostettava siten, että tekstien keskeisimmät ajatukset välittyvät lukijalle. On parempi välittää lukijalle aineistosta kokonaistulkinta kuin lainata vain jotain yksityiskohtaa.

Kirjoitustaidon koe mittaa kokelaan kykyä tuottaa laaja, yhtenäinen ja loogisesti etenevä teksti sekä kirjallista ilmaisukykyä ja taitoa kielentää ajatuksiaan.

Arvioinnissa painotetaan tekstin rakennetta, kieltä ja ilmaisua. Sen lisäksi arviointiin vaikuttavat tekstin näkökulma ja omaäänisyys, aineistojen käyttö ja kokonaiskuva kirjoitustaidosta. Kirjoitustaidon kokeen arviointikriteerit löytyvät täältä.