Mitä kognitiivinen psykologia on?

Kognitioon tarvitaan havaintoja…

Esimerkki:

Olet kirjastossa lukemassa psykologiaa eli prosessoit tietoa.

Mitä toimintoja tarvitset?

a. Jos istut kirjan ääressä silmät kiinni, prosessointi ei onnistu, sillä tiedon prosessointiin tarvitaan havaintoja!

Kognitioon tarvitaan tarkkaavaisuutta…

b. istut opiskelemaan, mutta olet hyvin levoton, pyörit tuolillasi, katselet ympärillesi jne.

et pysyt oppimaan, sillä tarvitset kognitioon tarkkaavaisuutta

Kognitioon tarvitaan kieltä…

c. Kohdistat tarkkaavaisuutesi tekstiin ja teet havaintoja kirjan sivusta. Jotta oppisit, sinun täytyy osata lukea; ja lukemiseen tarvitset kieltä.

Tarvitset myös muistia…

d. Luet siis ja muistat ”hauki on kala, hauki on kala”…

Tämä ei riitä tiedon prosessointiin

Sinun täytyy oppia ajattelemaan lukemaasi…

e. ajattelun avulla saavutat ymmärryksen, josta

seuraa

OPPIMINEN, joka ilmenee kykynä toimia fiksusti eteen tulevissa tilanteissa eli tiedon prosessointiin kuuluu myös ONGELMANRATKAISU

Kognitiivinen eli tiedonprosessointiin liittyvä:

A. Kognitiivisen psykologian tutkimuskohteena ovat:

B. Kognitiivinen koulukunta (ihmiskuva)

Kognitiiviset toiminnat ovat prosesseja (=tapahtumasarjoja)

• aistien ohjaus, esim. näköhavainto ohjaa toimintaa

• käsitteellinen ohjaus: omat käsitteet, asenteet, odotukset ohjaavat toimintaa

Kognitiivisen psykologian sovelluskohteet

Kognitiivista psykologiaa tarvitaan esimerkiksi liikenteen, mainonnan, opiskeluympäristöjen ja nettisivujen suunnittelussa.

Tietoisuus määritelmä

• kyky havaita itsensä ja ympärillä oleva maailma tietoisesti

• kyky ohjata ja arvioida omaa toimintaansa tietoisesti

• Itsetajunta: tietoisuus omasta itsestä ajattelevana, tuntevana ja tahtovana oliona.

Tietoisuus ja evoluutio

• tärkeä ominaisuus lajin säilymisen kannalta

• tietoisuuden ja kielen kehitys yhteydessä toisiinsa

Tietoinen ajattelu

• ilmenee lähinnä kielellisesti

• sisäinen puhe tulkitsee ja selittää toimintaamme

Minätietoisuus

• tunne siitä, että on läsnä kehossaan ja edustaa sitä

• minä = subjekti

• ympärillä oleva = objekti

• objekteja kaikki mikä muuttaa oman kehon tuntemuksia

• minätietoisuus syntyy oman kehon ja siinä tapahtuvien muutosten havaitsemisesta

Tietoisuuden ylläpitäminen

• vaatii sopivan määrän ärsykkeitä

• tajunnan vääristymät: liiallinen/ liian vähäinen aistiärsytys,

• elimistön puutostilat

Biologinen perusta

• mikään yksittäinen aivoalue ei vastaa tietoisuudesta

• esim. otsalohkovaurio heikentää suunnitelmallista toimintaa

• esim. tuntoaistin laaja-alainen vaurio heikentää minäkokemusta (s. 11)

Tiedonkäsittelyn kaksi reittiä

• Ärsykelähtöinen havaitseminen pohjautuu aisteihin, kuten kuuloon ja näköön.

• Skeemojen ohjaama tiedonkäsittely pohjautuu muistitietoon ja aiempiin kokemuksiin.

• Skeemat muuttuvat ja muokkautuvat havaintokehän periaatteen mukaisesti.

Sisäiset mallit eli skeemat

• ovat yksilön kokemuksiin perustuvia TIETOEDUSTUKSIA ympäristöstä ja yksilöstä itsestään (säilömuistissa)

• palauttaa mieleen muistitietoa; hakuvihje aktivoi sisäisen mallin

• suuntaa ajattelua herättämällä mielikuvia ja assosiaatioita

Neisserin havaintokehä

• Havaintokehä muodostaa kognitiivisen toimintateorian ytimen, jonka avulla psykologian eri osa-alueet voidaan integroida toisiinsa.

Aivojen toiminnan kehitys

• Kehitystä tapahtuu sekä aivojen rakenteessa että toiminnassa: vasta 12-vuotiaan aivosähkökäyrä muistuttaa aikuisen käyrää

• Aistimista ja liikkumista vastaavat osat aivoissa kehittyvän ensimmäisenä

Aivotutkimuksen suuntaukset

• Fysiologinen psykologia

– vaikutetaan aivoihin ja mitataan tuloksia

• Psykofysiologia

– vaikutetaan tutkittavan käyttäytymiseen ja mitataan fysiologisia muutoksia

• Vertaileva psykologia

– vertailee aivotoimintoja eri eläinlajeilla

• Neuropsykologia

– havainnoidaan aivovaurioiden psykologisia seurauksia

Fysiologinen psykologia

• Hermostoon vaikuttaminen ja vaikutusten mittaus

– sähköärsytys

• Penfield -kokeet

– kemiallinen vaikutus

• WADA -tekniikka

– lobotomia

– eläinkokeet

Aivotutkimuksen menetelmiä

• Psykofysiologia:

– EEG : aivokuoren hermoverkkojen sähköinen toiminta

– MEG : aivojen magneettikuvaus

– PET : aivoverenkierron radioaktiivinen kuvaus

– MRI : aivojen anatominen rakenne ja aivotoimintojen muutoksia

– EEG (elektro-enkefalografia), aivosähkökäyrä

– PET (positroni-emissiotomografia), radioaktiivinen varjoaine verenkierrossa

– MEG (magneto-enkefalografia), aivojen tuottamien magneettikenttien mittaus

– MRI (magneetti-resonanssikuvaus), aivojen rakenteen kuva magneettisen värähtelyn perusteella

– fMRI (funktionaalinen magneettiresonanssi-kuvaus), aivojen verenkierron kuvaaminen käyttämällä voimakasta magneettikenttää

Korrelatiivinen tutkimus

• Psyykkisten kykyjen ja aivojen fysiologisten ominaisuuksien vertailua matemaattisen menetelmän avulla

Kliininen neuropsykologia

• Aivovaurioiden seurausten tutkimus

– miten vaurio vaikuttaa käyttäytymiseen?

Vertaileva psykologia

• Eläinlajien hermoston rakenne-erojen ja käyttäytymiserojen vertailua

Hermosolun toiminta

• Hermosolun toiminta perustuu erilaiseen sähköiseen jännitteeseen.

– Jännite on erilainen hermosolun sisä- ja ulkopuolella.

• Riittävä muutos lepojännitteessä (eli solun ulko- ja sisäpuolen välisessä sähköisessä jännite-erossa) laukaisee hermoimpulssin eli toimintajännitteen etenemisen.

− Tästä käytetään myös nimitystä aktiopotentiaali.

Tiedonvälitys hermosolusta toiseen

• Hermosolujen välistä liitoskohtaa kutsutaan synapsiksi.

• Tietoa tuovan hermosolun aksonin ja tietoa vastaanottavan hermosolun dendriitin välissä on pieni rako, synapsikuilu.

• Synapsikuilun yli viestinvälitys tapahtuu kemiallisesti välittäjäaineiden kautta.

– Välittäjäaine siirtyy synapsikuilun yli synapsin jälkeisen hermosolun dendriiteissä oleviin reseptoreihin eli vastaanottimiin.

– Välittäjäaineet voivat kiihdyttää tai estää solun toimintaa.

Hermosto

Ääreishermosto

• keskushermoston ulkopuolella olevat hermosolut välittää aistitietoa aistinelimiltä ja sisäelimiltä keskushermostoon

• välittää käskyt keskushermostosta lihaksiin

• jakautuu kahteen osaan:

Somaattinen hermosto

– tahdonalainen

– esim. suurin osa lihaksiin menevistä hermoradoista

Autonominen hermosto

– tahdosta riippumaton

– esim. hikoilu, sydämen syke

– jakautuu kahteen osaan:

a) sympaattinen: kiihdyttää elimistön toimintoja

b) parasympaattinen: rauhoittaa elimistön toimintoja

Keskushermosto

• Aivokuori: aistihavainnot, älyllinen toiminta,puheen säätely, liikkeiden tahdonalainen säätely

• Isotaivot: tietoisuus, tahdosta riippuva toiminta

• Limbinen järjestelmä: säätelee autonomisia toimintoja, motivaatiota ja tunteita

• Aivorunko: hengittäminen, nälkä, ruumiinlämpö

• Keskiaivot: kuviin ja ääneen erikoistuneet tumakkeet

• Pikkuaivot: koordinoivat automaattisia liikkeitä, tunteita ja unta

• Väliaivot: hypotalamus ja talamus ohjaavat hormoonitoimintaa, aistisignaalit välittyvät aivokuorelle

Lateralisaatio eli aivopuoliskojen työnjako

• Aivot koostuvat kahdesta aivopuoliskosta, joilla eri tehtävät:

Vasen aivopuolisko

- erikoistunut kielellisen aineiston työstämiseen

-Brocan ja Wernicken afasia

Oikea aivopuolisko

- erikoistunut visuaalisavaruudellisen tilan

hahmottamiseen

- tunteiden ja kehon eleiden tulkinta

• Aivopuoliskoja yhdistää aivokurkiainen

Havaintojen lainalaisuuksia

• havaintokehä

• hahmolait

• pysyvyys eli konstanssi

• syvyysvihjeet

• illuusiot

Havaintokehä

Aistien avulla ihminen havainnoi maailmaa

• Aistitiedon käsittelyssä on kaksi reittiä: rinnakkainen ja hierarkkinen.

– Rinnakkaisuus tarkoittaa, että ärsykkeitä käsitellään eri puolilla aivoja samanaikaisesti. Tiettyjen aivoalueiden solut ovat erikoistuneet tietynlaisen tiedon käsittelyyn.

– Hierarkkisuus tarkoittaa, että tietoa käsitellään monella eri tasolla. Osa aivojen alueista käsittelee tietoa karkeammalla tasolla, kun osa puolestaan analysoi pienimpiäkin vivahteita.

• Havaitsemiseen vaikuttavat skeemojen luomat odotukset, motiivit, mieliala ja tarkkaavaisuus.

Kontekstin merkitys

• Konteksti eli havaitsemistilanne vaikuttaa havaintoomme.

• Havaitseminen voi olla skeemojen tai aistitiedon ohjaamaa.

– Muutossokeudella tarkoitetaan ilmiötä, jossa havaitsija ei huomaa suuriakaan muutoksia ympäristössään. Aiemmat skeemat vastaavista tilanteista ohjaavat havaintoja, eikä aistien kautta tulevaan informaatioon keskitytä tarpeeksi.

• Näköharhat eli illuusiot asettavat haasteita havaitsemiskyvyllemme.

Hahmolakeja

Havaintokehä

• Muidenkin tutkimusten mukaan ihmishahmon liikkeiden perusteella tunnistetaan melko tarkasti esimerkiksi liikkujan sukupuoli sekä se, mitä hän tekee.

Amesin huone

Konstanssi eli pysyvyys

• Havaintokonstanssilla tarkoitetaan havainnon pysyvyyttä

– Esimerkiksi pitkä ihminen tulkitaan edelleen pitkäksi, vaikka hän seisoisikin kaukana ja siten näyttäisi pienemmältä.

• Konstanssi voi liittyä esimerkiksi kokoon, kirkkauteen, muotoon ja ääneen.

• Konstanssi-ilmiössä huomataan, että havainnot muodostuvat sekä ärsykelähtöisen havainnoinnin perusteella että skeemojen ohjaamana.

• Havaintokonstanssit helpottavat arkipäivän elämää.

• Mistä voi tietää, että toinen kokee punaisen ja sinisen eri tavalla, vaikka näitä värejä ei voi nähdä hänen silmin?

Tarkkaavaisuus

Tarkkaavaisuus voi olla tahdonalaista tai tahatonta

• Coktailkutsuilmiöksi kutsutaan kykyä valikoida kunkin hetkisen toiminnan kannalta tärkeä tieto muiden tietojen joukosta.

– Esimerkiksi juhlissa voi keskittyä yhden henkilön puheeseen yleisen puheensorinan keskellä.

• Yllättävät, voimakkaat ärsykkeet vetävät tahattomasti tarkkaavaisuuden puoleensa.

–Ilmiötä kutsutaan orientaatio- eli suuntautumisreaktioksi.

Valikoiva tarkkaavaisuus kuulotiedossa

• Tutkimusasetelmana dikoottisen kuuntelun kokeet

Valikoiva tarkkaavaisuus kuulotiedossa

• Tutkimusasetelmana dikoottisen kuuntelun kokeet

• Tutkimusten perusteella päädyttiin kahteen selitysmalliin: varhaisen valinnan ja myöhäisen valinnan tarkkaavaisuusteorioihin.

• Jos ärsyke toistuu samanlaisena pitkään, reaktio heikkenee.

– Ärsykkeeseen totutaan eli habituoidutaan.

• Tahdonalaista tarkkaavaisuutta on kahdenlaista: valikoivaa ja jaettua.

Valikoiva tarkkaavaisuus näkötiedossa

• Tutkimusasetelmana visuaalisen haun tehtävät

• Haku voi olla rinnakkaista tai vaiheittaista.

– Ilman valikoivaa tarkkaavaisuutta haku on rinnakkaista.

• Tutkimusasetelmana visuaalisen haun tehtävät

• Haku voi olla rinnakkaista tai vaiheittaista.

– Ilman valikoivaa tarkkaavaisuutta haku on rinnakkaista.

– Vaiheittainen haku edellyttää valikoivaa tarkkaavaisuutta.

Tutkimusasetelmana visuaalisen haun tehtävät

• Haku voi olla rinnakkaista tai vaiheittaista.

– Ilman valikoivaa tarkkaavaisuutta haku on rinnakkaista.

– Vaiheittainen haku edellyttää valikoivaa tarkkaavaisuutta.

• Piirreintegraatioteorian mukaan ärsykkeiden yksittäiset piirteet havaitaan automaattisesti, ilman tarkkaavaisuutta.

Mitä asioita pystyt helposti tekemään yhtä aikaa?

• Tehtävien samanaikainen suorittaminen on helppoa, jos ne vaativat erityyppisiä resursseja ja vaikeaa, jos ne vaativat samantyyppisiä resursseja.

Tiedonkäsittely muuttuu harjoittelun myötä

• Tiedonkäsittely on tahdonalaista, kun tehtävä on uusi tai monimutkainen.

• Harjoittelun myötä tehtävän suoritus voi muuttua automaattiseksi.

– Automatisoituneet tehtävät sujuvat nopeasti ja ikään kuin itsestään ilman tietoista ohjausta.

Tietoisuus on tiedonkäsittelyn ylin taso

Tietoisuus on toiminnan- ohjauksen ylin taso

• Valikoivan tarkkaavaisuuden avulla voidaan tahdonalaisesti säädellä, mitä tietoa käsitellään tietoisuudessa.

• Erityisesti aivojen otsalohkot liittyvät oman toiminnan suunnitelmalliseen ja tietoiseen ohjaukseen.

Tietoisuudesta voidaan erottaa eri muotoja

• Tajunnalla tarkoitetaan eliön jollain hetkellä kokemien psyykkisten elämysten kokonaisuutta.

• Itsetajunta on tietoisuuden kehittynein muoto

– Ihminen ymmärtää olevansa tajunnallinen ja tiedostaa oman olemassaolonsa ajattelevana, tuntevana ja tahtovana oliona.

– Vain itsetajuisella oliolla on vapaa tahto ja moraalinen vastuu teoistaan.

Muisti

Sivulta 100 - 133

• Muisti on kykyä koodata ja varastoida ympäristön tietoa ja palauttaa sitä mieleen, tietoisuuden piiriin.

Muistin toimintavaiheet

• Tiedon vastaanotto

• Tiedon käsittely

• Tiedon tallennus

• Mieleenpalautus

Muistin monivarastomalli

• Aistitiedon ensimmäinen säilytyspaikka on sensorinen muisti.

– Sen kapasiteetti on suuri, kesto hyvin lyhyt ja tieto säilyy vain sekunnin murto-osan.

• Valikoitua tietoa käsitellään työmuistissa.

– Sen kapasiteetti on hyvin pieni ja tieto katoaa sieltä hyvin nopeasti, ellei sitä jatkuvasti kertailla.

• Pysyvää talletusta varten tieto on siirrettävä säilömuistiin.

– Sen kapasiteetti on valtavan suuri ja kesto pitkä. Tieto voi säilyä jopa eliniän.

MUISTISSA SÄILYTTÄMINEN

1) Muistot muokkautuvat ajanmyötä

• muistikuvat ja mielikuvat voivat sekoittua

• uudet tapahtumat ja muuttuvat ajatukset

muokkaavat muistoja

• muistikuva pelkistyy omaa näkökulmaa

tukevaksi

• alkuperäinen tiedonlähde voi unohtua

2) Opittu katoaa muistista aluksi nopeasti

• tärkeinä koetut tai yliopitut asiat muistetaan

parhaiten

• tieto- ja elämänkertamuistista häviää ajan

myötä yksityiskohtia

Unohtaminen

3) Muistin hermostollinen perusta

• asioiden mieleen tallentaminen tapahtuu

vaiheittain: synapsien muutokset

• hermosto muokkaantuu alati

• muistijälki vahvistuu opittua toistaen ja

muistellen

• hermosoluja tuhoutuu päivittäin: osa asioista

häviää muistista

• mitä enemmän muistissa on ennestään

asioita, sen helpommin oppii uutta

MIKSI UNOHDAMME?

• muistiin painaminen epäonnistuu esim. vähäisen tiedonkäsittelyn tai huolimattoman havaitsemisen takia

• muistissa säilyttäminen epäonnistuu: asiat muuntuvat mielessä, vähän muisteltu asia unohtuu (kulumisteoria)

• mieleen palauttaminen ei onnistu (kielen päällä -tilanne), tilanne vääristää muistihakua (mieliala, jälkiviisaus tai haastattelija vaikuttaa)

• asia torjutaan liian ahdistavana

• muistisisällöt häiritsevät toisiaan esim.

samankaltaisuuden takia (häirintäteoria)

• hermosolujen tuhoutuminen johtaa muistin

heikkenemiseen

Muisti ja aivot

• Aistimuisti

– Aistijärjestelmät

• Työmuisti

– Otsalohko/päälaenlohko

• Säilömuistiin tallentaminen

– Hippokampus & mediaaliset limbiset etuaivot

• Säilömuistin varastointi & haku

– Aivokuori (erit. ohimolohko)

• Proseduraalinen muisti

– Tyvitumakkeet, pikkuvaivot, motorinen aivokuori

Syvä uni

3.–4.vaihe:

• syvän unen aikana aivot täyttävät

energiavarantojaan ja toipuvat rasituksesta

• kasvuhormoni erittyy erityisesti syvän unen

aikana

• syvän unen puute aiheuttaa itsehillinnän puutetta ja keskittymisvaikeuksia

Rem-unen vaiheessa

• erilaisten tunteiden ja psyykkisen jännityksen

purkaminen

• aivot järjestelevät saatuja virikkeitä

• tiedonkäsittely, säilömuistiin tallentaminen

• uni edistää muistia ja oppimista

Unihäiriöt

• Narkolepsia (Nukahtelusairaus)

- aiheutuu oreksiinin (välittäjäaine) puutteesta

• Uniapnea

• Unissakävely

• REM-unen häiriö

- dopamiini-välittäjäaineen puute aivoissa

• Unikauhukohtaus

Unettomuus

• Syitä: mm. stressi, ympäristömelu, masennus

• Ongelmia: nukahtaminen, unen ylläpito (katkeileva yöuni) tai liian varhainen herääminen (herätään aamuyöstä eikä enää saada unesta kiinni).

• Hoitokeinoja: sopiva liikunta, ruokavalio, kahvin ym. piristeiden välttäminen illalla, säännölliset nukkumaanmenoajat; vakavammissa tapauksissa psykoterapia, unilääkkeet

Unilääkkeiden ongelmia:

• voivat auttaa nukahtamisessa, mutta usein muuttavat unen laatua, jolloin se ei ole yhtä virkistävää kuin luonnollinen uni

• riippuvuusongelmat, tottuminen, tarvitaan isompia lääkeannoksia

• voivat aiheuttaa jatkuvaa tokkuraisuutta myös päiväsaikaan

Krooninen väsymys

• jopa yli kolmannes työikäisestä väestöstä kärsii siitä

• Seuraamuksia mm. muistihäiriöt, onnettomuusalttius ja lisääntynyt taipumus sairastua infektioihin.

Unilaboratoriossa tehtävät rekisteröinnit

•hengitysliikkeet ja –ilmanvirtaus

•kuorsaus

•veren happikyllästeisyys (happisaturaatio)

•EKG

•raajojen liikkeet

•nukkumisasento

Unilaboratoriossa tehtävät rekisteröinnit

• aivosähkökäyrä (EEG)

• silmänliikkeet (EOG)

• leuanaluslihasten lihasjännitys (EMG)

• sydänsähkökäyrä (EKG)