Sanomalehdet

Lehtiartikkeli: Pienet Saksan kuningaskunnat

The Manchester Guardian, joulukuun 30., 1848:

SAKSA

PIENET SAKSAN KUNINGASKUNNAT. – Neuvottelut joidenkin pinempien saksalaisten prinsiippien kohtalosta etenevät hyvällä vauhdilla. Anhaltin herttuakunta tullaan hyvin pian liittämään Preussin monarkiaan, joka ympäröi Anhaltia joka puolelta. Preussin monarkia olisi myös nykyisten herttuoiden laillinen perijä. Liittämisen asiakirjat on kirjoitettu ja melkein valmis allekirjoitettavaksi. Sama pätee myös Hohenzin, Bern-Signariagenin ja Hohenzolleru-Hechingenin prinsiippeihin; näiden prinssit tuntevat, että ilman ulkopuolista apua he eivät voisi selvitä pienimmästäkään demokratian shokista. Preussin kuningas, seuraavaana sukulaisena, on useasti pyydetty ottamaan nämä alueet, jotka sijaitsevat Wurtemburgin ja Badenin välissä, hallintaansa. Viime huhtikuussa, molemmat prinssit lähettivät tarjouksensa tästä epäilyttävästä lahjasta; se hylättiin silloin, mutta viime kuun kokemusten jälkeen, kun toinen heistä oli pakotettu pakenemaan pienen salaliittolaisten joukon edessä, Preussin kuningas on osoittanut enemmän kiinnostusta tarttua sukulaistensa tarjoukseen. Thuringnassa asiat ovat saaneet nopea käänteen viimeisten viikkojen aikana, lähinnä Saxe-Coburg-Gothan hallitsevan herttuan energisyyden ja isänmaallisuuden ansiosta. Kokouksessa, johon kaikki Thuringin prinssit osallistuivat, joka oli 16. tässä kuussa, kaikkien paitsi yhden sanotaan olleen valmiita luopumaan vallasta Saxonian kuninkaan eduksi. Hän, joka vastusti kaikkia muita, oli Saxe-Weimarin arkkiherttua, jonka huomattavasti suurempi hallintoalue, ja jonka liitto Venäjän kanssa lisäävät hänen vastentahtoisuuttaan luopua esi-isiensä valtaistuimesta. Kokouksen äänekkäimmin isänmaan etua puolustanut puhuja oli Saxe-Coburg-Gothan herttua, joka sanoi, että jos yllämainitun kaltainen muutos parantaisi hänen alamaistensa hyvinvointia, hän sanoisi ilomielin hyvästit asemalleen, jota on pitänyt ainoastaan suuresta velvollisuudentunnosta näinä viimeisinä kuukausina. – The Timesin Frankfurtin kirjeenvaihtaja-

(Lähde: http://search.proquest.com/hnpguardianobserver/docview/473679378/8DE1F9A15781422BPQ/64?accountid=11774)

The Manchester Guardian

Löysin kotoa kasan sanomalehtiä ja aloin lukea niitä. Moni uutinen koski ulkomaiden asioita. Miten toimittajat tietävät, mitä ulkomailla on tapahtunut?

​


The Manchester Guardian, joulukuun 30., 1848:

PREUSSI

Berliinissä kiertää edelleen huhuja, että hallitus aikoo keskittää merkittävän sotajoukon Rheinin rajalle. Ja lisättäköön, että näiden joukkojen komento annetaan todennäköisesti kenraali Wraugelille. Sanotaan myös, että hallitus on määrännyt 1000000 taaleria (150000£) käytettäväksi hevosten ostamiseen, jotta ratsuväki saataisiin taas ratsaille. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että nämä huhut eivät pohjaa varmaan lähteeseen.

Useita pitkiä julistuksia on julkaistu, jotka sisältävät väliaikaislakeja, joilla on lopetettu valtava määrä veroja ja tulleja, joita ovat maksaneet maanviljelijät ja maanomistajat useissa provinsseissa.
Muiden joukossa, maksut joita paikalliset tuomioistuimet ovat voineet periä, on lakkautettu; näin myös ”veren ja lihan” kymmenykset, eli karjan teurastuksesta maksetut maksut, ja mehiläisistä maksetut kymmenykset. Myös henkilökohtainen palvelu lordin metsästäessä, kuten hänen koiriensa ruokkiminen, suojien ja rakennusten vartioiminen ja metsästäjien majoittaminen kotona on lakkautettu.
Henkilökohtainen kotipalvelu, kuten tallien ja sikaloiden siivoaminen, sairaiden hoito, kuolleiden vahtiminen, lordin palveleminen hänen matkustaessaan, ja maksut näiden töiden hoitamisesta on lakkautettu. Jotkut ovat vielä kummallisempia, kuten peritty vero riistan ampumisesta, vero mehiläisistä sekä vahasta, vero vesiväylistä ja vesivoimasta, ja lordin oikeus nyppiä sulkia maalaisen hanhista

http://search.proquest.com/hnpguardianobserver/docview/473678167/8DE1F9A15781422BPQ/73?accountid=11774

Pohdittavia kysymyksiä

  • Minkä takia maanviljelijöiden on täytynyt suorittaa palvelusta ja maksaa maksuja aatelisille?
  • Minkä takia näitä määräyksiä alettiin purkamaan?
  • Mikä merkitys hevosilla on ollut rautateiden yleistymisen jälkeen?

Napoleonin valtaan palaaminen suomalaisessa lehdessä

Seuraava artikkeli kertoo Napoleonin valtaan palaamisesta (sivut 3-4, Muista maista mainitahan).

http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/423875#?page=3
  • Minkä takia ranskalaiset ottivat Napoleonin vastaan niin hyvin, ja miksi hänen annettiin palata valtaan?
  • Mitkä maat olivat ratkaisevassa asemassa estämässä Napoleonin valtaan paluun?
  • Minkä takia Napoleonin annettiin siirtää kruunu pojalleen?
  • Miksi hänet karkotettiin uudestaan?