DEMO: MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET
Kotiseutuni Tampereen Epilä: Luonto ja eläimet
Epilä sijaitsee Länsi-Tampereella. Epilää reunustavan Tohloppijärven ympäristö ja Epilänharju ovat Tampereen kaupunginosapuistoa. Tohloppijärven rannalla sijaitsee myös Rasonhaan metsä, joka on WWF:n perintömetsä. Metsässä asuu suojeltuja liito-oravia, lepakoita ja monenlajisia lintuja.
Kuva: Rasonhaan perintömetsää.
Ääniraita: Linnunlaulua Rasonhaan perintömetsässä.
Tohloppijärvellä esiintyy paljon lintuja. Kesäisin järvellä näkee usein joutsenia, kuikkia ja sinisorsia. Kalalokit, harmaalokit ja naurulokit viihtyvät myös järvellä.
Video: Telkkä keväisellä Tohloppijärvellä.
Kotiseutuni Tampereen Epilä: Epilänharju
Video: Näkymä Epilänharjulta TohloppijärvelleEpilänharju on 152 metriä korkea merenpinnan tasosta mitattuna. Epilänharju on soraharju, ja se on muodostunut noin 10 000 vuotta sitten jääkauden lopulla. Harju koostuu hiekasta, sorasta ja kivestä.
Kuva: Epilänharju on muodostunut hiekasta, sorasta ja kivistä
Epilänharjun maaperä on kuivaa. Harjulla kasvaa enimmäkseen mäntyjä ja kuusia sekä varpukasveja. Syksyisin harjulta voi kerätä mustikoita, puolukoita ja sieniä. Ihmiset ovat käyttäneet harjun soraa rakentamiseen.
Kuva: Puolukanvarpuja ja mäntyjä harjulla
Kotiseutuni Tampereen Epilä: Ihmisten elämää Epilässä
Ihmisiä on asunut Epilässä jo 1200-luvulta lähtien. Alue oli pitkään maaseutua. Vanhaa peltomaata on nyt palautettu lampaiden laidunalueeksi.
1800-luvun lopussa Epilään rakennettiin rautatie ja Epilän rautatieasema. Rautatieasema on purettu, mutta rautatie on toiminnassa. Jäljellä on myös useita 1900-luvun alussa rakennettuja taloja.
Kuva: 1912 rakennettu puutalo radan lähellä.
Kuva: Rautatie Epilässä.
1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa Epilään tuli paljon teollisuutta. Vanhan nahkatehtaan rakennus on uudistettu kerrostaloasunnoiksi. Nykyisin alueen tunnetuin työpaikka on Yle. TV2:n tilat sijaitsevat Tohloppijärven rannalla. Alueella on myös media-alan yrityksiä ja ammattikorkeakoulu.
Kuva: Epilän nahkatehdas on muutettu asunnoiksi.
Kuva: Ylen rakennus Tohlopin rannalla.
KIRJOITELMA ITÄMERESTÄ
Itämeri Itämereen on matala meri ja sen ympärillä on yhdeksän kulttuuriltaan erilaista valtiota. Itämeren vesi on murtovettä, mikä on keskiverto merivettä makeampaa. Tämä johtuu siitä, että mereen valuu pintavaluntana paljon makeaa vettä jokien mukana. Suolaista merivettä pääsee Itämereen Atlantilta erityisesti myrskyjen aikaan ns. suolapulsseina.
Itämereren ympäröivissä maissa puhutaan sekä suomalais-ugrilaisia että skandinaavisia ja slaavilaisia kieliä. Itämeren merkitys on suuri mm. kulkureittinä, mutta siitä saadaan myös kalaa ravinnoksi. Turskaruoka onkin eräs suosituimmista herkuista.
Itämeri on hyvin haavoittuva mataluutensa vuoksi ja siksi sitä suojellaan yhteistyöllä.
Kuva: Itämeren kallioista rannikkoa.