Esimerkkejä suokasveista-
Esimerkkejä suokasvillisuudesta-
Järven umpeenkasvaessa suokasvillisuus leviää reunoilta keskustaa kohti-
© Esa Härmä
Kangasrahkasammal on metsämaan soistumista aiheuttava laji-
© Esa Härmä
Kihokki selviää karulla turpeella ottamalla ravinteita hyönteisistä-
© Esa Härmä
Kuusimetsässä kasvavat rahkasammalet ovat merkki alueen korpimaisuudesta.-
© Oskari Härmä ja e-Oppi Oy
Leton tunnistaminen vaatii usein sammalten määrittämistä. Kuvassa mm. heterahkasammal, kultasammal ja rassisammal-
© Esa Härmä
Letot ovat runsasravinteisia soita, joilla voi kasvaa mm. katajaa.-
© Oskari Härmä ja e-Oppi Oy
Liro on suoalueilla pesivä kahlaaja.-
© Oskari Härmä ja e-Oppi Oy
Nevat ovat vähäravinteisia avosoita-
© Esa Härmä
Rämeella kasvaa pääasiallisesti mäntyjä.-
© Oskari Härmä ja e-Oppi Oy
Soilla elää runsaasti vaaksiaisia.-
© Oskari Härmä ja e-Oppi Oy
Sudenkorennot ovat tavallinen näky soilla, joilla on avovettä toukkien elinympäristöksi. Sirolampikorento.-
© Esa Härmä
Suotyyppien kasveja-
Vellovalla rimpipinnalla kasvaa pääasiassa rahkasammalia-
© Esa Härmä