4. Lähiavaruus

Mitä ovat tähdistöt ja tähtikuviot?

Aurinkokuntamme sijaitsee Linnunrata-nimisessä galaksissa eli tähtijärjestelmässä. Voimme nähdä paljain silminkin monia Linnunradan tähtiä. Tähtitaivaan tutkimisen helpottamiseksi siitä on piirretty karttoja. Mantereiden ja valtamerien sijaan tähtitaivas on jaettu tähdistöiksi. Niiden avulla voi suunnistaa öisellä tähtitaivaalla ja etsiä planeettoja ja tähtiä. Vaikka esimerkiksi Ison karhun tähdistön tähdet näyttävät kuuluvan samaan ryhmään, voivat ne todellisuudessa olla tavattoman kaukana toisistaan ilman, että niillä on yhtään mitään yhteistä. Tähdistöt ovat ihmisen keksimiä ja valitsemia. Horoskooppimerkit ovat saaneet nimensä eri tähdistöjen mukaan.

Ihminen yhdistelee tähdistöissä näkemiään kirkkaita tähtiä tähtikuvioiksi. Tähtikuviot ovat usein kuitenkin vain katsojan silmissä. Todellisuudessa ei niilläkään yleensä ole mitään tekemistä keskenään. Tunnetuin tähtikuvio lienee Ison karhun tähdistössä oleva Otava, joka muistuttaa kauhaa.

Muita tunnettuja tähtikuvioita ovat W:n muotoinen Kassiopeia samannimisessä tähdistössä ja kulmikas Väinämöisen viikate Orionin tähdistössä. Seulaset on tiheä ryhmä tähtiä Härän tähdistössä. Kerrotaan, että niiden avulla intiaanit testasivat näkökykyään. Tarkoilla silmillä saattoi erottaa yhdeksän tähteä.

Aurinkokunta

Aurinko on meidän oma tähtemme. Aurinko ja sitä kiertävät planeetat ja Kuut muodostavat Aurinkokunnan.

Auringon ja planeettojen välillä on vetovoima, joka pitää Aurinkokunnan koossa. Toisaalta planeetoilla on niin kova vauhti, etteivät ne "putoa" Aurinkoon. Tilanne on tasapainossa.

Aurinko pitää Maan lämpimänä. Sen lämpö on peräisin kuuman keskiosan ydinreaktiosta, jossa neljä kevyttä vetyatomia yhdistyy yhdeksi raskaammaksi heliumatomiksi. Reaktio tuottaa tavattomasti energiaa ja toiminee ainakin seuraavat 5 000 miljoonaa vuotta.

Aurinkokuntaan kuuluu keskustähden lisäksi monenlaisia jäseniä: tähteä kiertäviä planeettoja ja niitä pienempiä miniplaneettoja ja asteroideja, näitä kaikkia mahdollisesti kiertäviä kuita ja kaikkein pienimpiä meteoroideja sekä aurinkokunnan kulkureita, komeettoja. Huomaa, etteivät alla olevan kuvan välimatkat vastaa mitenkään totuutta.


Kivisten planeettojen vyöhyke

Planeetat kiertävät Aurinkoa. Vaikka ne näyttävätkin tähdiltä, ne eivät itse tuota valoa, vaan ainoastaan heijastavat Auringon valoa. Valon synnyttämiseen ne ovat aivan liian pieniä. Joillakin planeetoilla on kuita eli satelliitteja.

Lähimpänä Aurinkoa on neljä kivistä ja metallipitoista kiviplaneettaa.

Aurinkoa lähimpänä on Merkurius. Sen asento on sellainen, ettei siellä ole lainkaan vuodenaikoja. Merkuriuksen vuorokausi on pidempi kuin sen vuosi, eli Merkuriuksen pyöriminen akselinsa ympäri kestää kauemmin kuin sen kierto Auringon ympäri.

Venus on maapallon naapuriplaneetta Auringon suuntaan. Venuksella on kasvihuoneilmiö riistäytynyt valloilleen, minkä vuoksi siellä on tavattoman kuumaa. Venuksella ihminen tukehtuisi, murskaantuisi, paistuisi ja vahingoittuisi happosateesta.

Kolmas kiviplaneetta Auringosta on Maa. Se sattuu olemaan elämän kannalta sopivan matkan päässä Auringosta. Sillä on yksi ainoa kuu, jonka nimi on Kuu. Tältä maapallo voisi näyttää Kuusta katsoen. Siellä maapallo muodostaa taivaalle maatamon. Maan valoisa puoli paljastaa, missä suunnassa Aurinko sijaitsee.

Neljäs kiviplaneetta on Maan naapuriplaneetta Mars. Marsilla on kaksi kuuta, Pelko ja Kauhu. Marsin korkein tulivuori on kolme kertaa Mount Everestin korkuinen.

Asteroidivyöhyke

Marsin ja Jupiterin välissä Aurinkoa kiertää suuri määrä erikokoisia kappaleita. Niitä suurimpia kutsutaan asteroideiksi ja pienimpiä meteoroideksi. Suurinta niistä, Cerestä, kutsutaan jopa miniplaneetaksi.

Monet asteroidit ja meteoroidit muistuttavat muodoltaan perunoita. Joillakin niistä on jopa oma kuu.

Oletetaan, että asteroidin törmäys Maahan olisi hävittänyt hirmuliskot sukupuuttoon yli 60 miljoonaa vuotta sitten.

Jos meteoroidi osuu Maan ilmakehään, saa kitka sen kuumenemaan, ja se palaa poroksi meteorina eli tähdenlentona. Oletko joskus nähnyt tähdenlennon?



Jos ainetta riittää kuitenkin Maahan asti, siitä tulee meteoriitti.

Iso meteoriitin törmäys synnyttää maan pinnalle suuren kuopan, kraatterin. Kuun pinnalla näkyy paljon kraattereita, sillä Kuussa ei ole tuulta eikä sateita kuluttamassa niitä näkymättömiin.

Oheisen kuvan kraatteri on säilynyt Arizonan aavikolla.

Jättimäisten planeettojen vyöhyke

Asteroidivyöhykkeen takana on neljä suurta kaasuplaneettaa. Niillä ei ole lainkaan kivistä pintaa. Suurin näistä planeetoista on Jupiter. Sen punaiseen pilkkuun mahtuisi kolme maapalloa. Jupiterilla on vähintään 63 kuuta.

Jupiterin takana on Saturnus. Se on kuuluisa renkaistaan, jotka voidaan havaita kaukoputkella Maasta asti. Saturnus on niin harvaa ainetta, että se kelluisi meressä. Saturnuksella on vähintään 62 kuuta.

Uranus on kolmas suuri kaasuplaneetta. Uranus pyörii makuullaan. Näyttää siltä kuin se rullaisi pitkin kiertorataansa kuin kuula. Uranuksella on vähintään 26 kuuta.

Neptunus on neljäs suuri kaasuplaneetta. Sitä ei voi erottaa paljain silmin. Neptunus löydettiin aikanaan matematiikan avulla. Neptunuksella on vähintään 13 kuuta.


Uloin vyöhyke

Neptunuksen radan ulkopuolella on vielä Kuiperin vyöhyke ja Oortin pilvi miniplaneettoineen ja komeettoineen. Tutuin miniplaneetta on Pluto, joka ennen luokiteltiin planeetaksi. Sillä on vähintään viisi kuuta, ja suurin niistä on puolet sen omasta koosta.

Uloimmasta vyöhykkeestä ovat peräisin "likaiset lumipallot" eli komeetat eli pyrstötähdet.

Kun komeetta lähestyy Aurinkoa, Aurinko puhaltaa komeetalle jopa miljoonia kilometrejä pitkän pöly- ja kaasupyrstön tai oikeastaan kaksi.

Pyrstöt osoittavat pois päin Auringosta. Komeetta kiertää Auringon ja palaa sitten takaisin Aurinkokunnan laitamille.

Yksi kierros voi kestää tuhansia vuosia.

Tiivistelmä

  • Aurinkokunta pysyy koossa keskustähden ja sen jäsenten välisen vetovoiman ansiosta.
  • Suurimmat Aurinkokunnan jäsenet ovat Aurinkoa kiertäviä planeettoja. Ne voidaan jakaa kivi- ja kaasuplaneettoihin.
  • Muita Aurinkokunnan jäseniä ovat kuut, asteroidit, meteoroidit, miniplaneetat ja komeetat.