Suomalaiset taiteilijat pukivat kuviksi, sanoiksi ja musiikiksi suomalaisten tuntemuksia sortokausien aikana. Taide oli hyvä asioiden ilmaisutapa, jolla pystyttiin myös kiertämään sensuuria. Aiheet haettiin Suomen kansasta, luonnosta ja historiasta. Aiheiden ja monien taiteilijoiden kansainvälisen läpimurron takia aikaa on alettu nimittää Suomen taiteen kultakaudeksi.

Pariisin maailmannäyttelyyn Suomi sai rakentaa oman paviljonkinsa kaupungissa asuneen taidemaalari Albert Edelfeltin aloitteesta. Sisällä olivat esillä kuuluisimmat suomalaiset taiteilijat kuten Hugo Simberg ja Akseli Gallen-Kallella, joka oli suunnitellut aiemmin myös mustan surumerkin. Suomalaiset liimasivat merkkiä postilähetyksiin sen jälkeen kun suomalaiset postimerkit oli poistettu käytöstä. Postikorttia käytettiin esimerkiksi Eetu Iston teosta hyökkäys.

Tehtävä: 

Alla on kaksi kuvaa "Sammon puolustuksesta". Piirrä oma versiosi teoksesta ja palauta se (ota kuva) alhaalla olevaan palautuskansioon. 


<sub>Sammon puolustus: Akseli Gallen-Kallela



Sammon puolustus: Don Rosa</sub>