YHTEISKUNTAOPPI
Suomen kansallisia vähemmistöjä
1. SAAMELAISET. Arviot saamelaisten määrästä vaihtelevat 50 000:n ja 100 000:n välillä. Arvioiden suuri vaihtelu johtuu saamelaisuuden tunnusmerkkien eroista. Saamelaisuuden määritelmä perustuu tunnusmerkkeihin kuten esimerkiksi kieleen puhuu itse tai yksi vanhemmista tai isovanhemmista puhuu saamea kansalliseentai kulttuurilliseen samaistumiseen sekä perinteisten saamelaiselinkeinojen harjoittamiseen. Suomen saamelaisalue kattaa Enotekiön Inari ja Utsjoen kunnat sekä Lapin paliskunnan alueen Sodankylän kunnassa. Suomen noin 10 000 saamelaisesta noin 3 000 puhuu saamelaiskielisiä äidinkielenään. Nykyään huomattava osa Suomen saamelaisista asuu saamelaisalueen ulkopuolella esimerkiksi Helsingissä on suhteellisen suuri ja aktiivinen saamelaisvähemmistö. Saamelaikärääjien mukaan saamelaisia asuu 230 kunnassa Suomen kaikkiaan 336 kunnasta. Alle 10-vuotiaista saamelaisista 75 % asuu saamelaisalueen ulkopuolella. 
2. ROMANIT. Romanit ovat pohjoisen Intian alueelta joskus vuosien 400–1100 välillä lähtenyt kansa, joka on levittäytynyt eri puolille maapalloa. Kaakkois-Eurooppaan romanit tulivat 1300-luvulla ja 1400-luvulla heitä alkoi siirtyä Länsi-Eurooppaan ja myöhemmin myös Suomeen. Romanien tarkkaa kokonaismäärää on vaikea arvioida sillä he eivät aina näy väestönlaskennoissa mutta Euroopan unionin alueella heitä elää arvioiden mukaan yli 10 miljoonaa ja Amerikassakin noin kaksi miljoonaa. Osa romaneista puhuu edelleen romanikieltä joka kuuluu indorjalaisiin kieliin. Romaneilla ei enää ole omaa uskontoa vaan he ovat kristittyjä tai muslimeja, mutta joitain vanhoja intialaisia piirteitä heidän uskonnollisissa käsityksissään on edelleen säilynyt. Romanit ovat perhekeskeisiä ja yhteisöllisiä ja etenkin heidän rituaalipuhtaussääntönsä ovat pitäneet heidät erillään valtaväestöstä.
3. suomen ruotsalaiset.
Suomenruotsalaiset ovat ruotsin kieltä äidinkielenään puhuvia syntyperäisiä Suomen asukkaita. Koko Suomen väestöstä oli vuoden 2018 lopussa ilmoitettu ruotsinkielisiksi 288 400 henkeä. Tämä vastaa 5,2 % kaikista Suomen asukkaista. Kristittyjä ruotsalaisia siirtyi Ahvenanmaalle, Turunmaan saaristoon ja Länsi-Uudellemaalle mahdollisesti 1100-luvun lopulla. Kolonisaatio jatkui ja voimistui 1200-ja 1300-luvuilla, jolloin se suuntautui myös Itä-Uudellemaalle sekä Pohjanmaan rannikolle. Ruotsalaisten kolonisaatio tapahtui Ristiretken yhteydessä ja se liittyi katolisen kirkon pyrkimykseen levittää kristinuskoa itämeren piirissä. Tulokkaat olivat kristittyjä ja he saapuivat vielä suurelta osin pakanallisen maahan. Kolonisaatio oli ristiretkien ohella keino käännyttää suomalaisia kristinuskoon, ja sitä tuki katolisen kirkon ohella myös vielä kehittymässä ollut Ruotsin kuningaskunta.
2. ROMANIT. Romanit ovat pohjoisen Intian alueelta joskus vuosien 400–1100 välillä lähtenyt kansa, joka on levittäytynyt eri puolille maapalloa. Kaakkois-Eurooppaan romanit tulivat 1300-luvulla ja 1400-luvulla heitä alkoi siirtyä Länsi-Eurooppaan ja myöhemmin myös Suomeen. Romanien tarkkaa kokonaismäärää on vaikea arvioida sillä he eivät aina näy väestönlaskennoissa mutta Euroopan unionin alueella heitä elää arvioiden mukaan yli 10 miljoonaa ja Amerikassakin noin kaksi miljoonaa. Osa romaneista puhuu edelleen romanikieltä joka kuuluu indorjalaisiin kieliin. Romaneilla ei enää ole omaa uskontoa vaan he ovat kristittyjä tai muslimeja, mutta joitain vanhoja intialaisia piirteitä heidän uskonnollisissa käsityksissään on edelleen säilynyt. Romanit ovat perhekeskeisiä ja yhteisöllisiä ja etenkin heidän rituaalipuhtaussääntönsä ovat pitäneet heidät erillään valtaväestöstä.
3. suomen ruotsalaiset.
Suomenruotsalaiset ovat ruotsin kieltä äidinkielenään puhuvia syntyperäisiä Suomen asukkaita. Koko Suomen väestöstä oli vuoden 2018 lopussa ilmoitettu ruotsinkielisiksi 288 400 henkeä. Tämä vastaa 5,2 % kaikista Suomen asukkaista. Kristittyjä ruotsalaisia siirtyi Ahvenanmaalle, Turunmaan saaristoon ja Länsi-Uudellemaalle mahdollisesti 1100-luvun lopulla. Kolonisaatio jatkui ja voimistui 1200-ja 1300-luvuilla, jolloin se suuntautui myös Itä-Uudellemaalle sekä Pohjanmaan rannikolle. Ruotsalaisten kolonisaatio tapahtui Ristiretken yhteydessä ja se liittyi katolisen kirkon pyrkimykseen levittää kristinuskoa itämeren piirissä. Tulokkaat olivat kristittyjä ja he saapuivat vielä suurelta osin pakanallisen maahan. Kolonisaatio oli ristiretkien ohella keino käännyttää suomalaisia kristinuskoon, ja sitä tuki katolisen kirkon ohella myös vielä kehittymässä ollut Ruotsin kuningaskunta.