Kuvat
Kierrätys
- Kierrätys ja uudelleenkäyttö vähentävät ympäristövaikutuksia ja kasvihuonekaasupäästöjä sekä jätehuollossa että tuotteiden valmistusketjussa.
- Kaatopaikalle päätyvä jäte on hukkaan heitettyä materiaalia ja energiaa. Kaatopaikalla eloperäiset jätteet hajoavat ja tuottavat hapettomissa oloissa hajotessaan kaatopaikkakaasua, josta noin puolet on metaania. Kun jäte kierrätetään, näitä kaatopaikkakaasuja ei synny.
Jätteisiin kytkeytyy kasvihuonekaasupäästöjä kaatopaikkapäästöjen lisäksi muistakin toiminnoista, kuten:
- jätteiden keräys ja kuljetus,
- jätteen muu kuin kaatopaikkakäsittely,
- energiankulutus jätteeksi päätyvän tuotteen tai materiaalin valmistuksessa, kuljetuksessa ja käytössä
Lähde: Ilmasto-opas:
https://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/hillinta/-/artikkeli/8bde6ca5-7802-4c36-a4da-34086e9c5287/kierratys-ja-uusiokaytto.html#h_Kierr_tys_ja_uudelleenk_ytt_v_hent_v_t_p_st_j_j_tehuollossa_ja_tuotannossa
- Kaatopaikalle päätyvä jäte on hukkaan heitettyä materiaalia ja energiaa. Kaatopaikalla eloperäiset jätteet hajoavat ja tuottavat hapettomissa oloissa hajotessaan kaatopaikkakaasua, josta noin puolet on metaania. Kun jäte kierrätetään, näitä kaatopaikkakaasuja ei synny.
Jätteisiin kytkeytyy kasvihuonekaasupäästöjä kaatopaikkapäästöjen lisäksi muistakin toiminnoista, kuten:
- jätteiden keräys ja kuljetus,
- jätteen muu kuin kaatopaikkakäsittely,
- energiankulutus jätteeksi päätyvän tuotteen tai materiaalin valmistuksessa, kuljetuksessa ja käytössä
Lähde: Ilmasto-opas:
https://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/hillinta/-/artikkeli/8bde6ca5-7802-4c36-a4da-34086e9c5287/kierratys-ja-uusiokaytto.html#h_Kierr_tys_ja_uudelleenk_ytt_v_hent_v_t_p_st_j_j_tehuollossa_ja_tuotannossa
0 kommenttia
Jätteitä
- tuotteiden valmistamiseen tarvitaan aina energiaa ja materiaaleja
- Mistä Jätteitä tulee?
- Jätteiden kierrättäminen = uusiokäyttöä
- Onko tuotteen suunnittelussa jotakin vikaa, jos siitä syntyy jätettä?
- Kaatopaikalle päätyvä jäte on hukkaan heitettyä materiaalia ja energiaa. Kaatopaikalla eloperäiset jätteet hajoavat ja tuottavat hapettomissa oloissa hajotessaan kaatopaikkakaasua, josta noin puolet on metaania. Kun jäte kierrätetään, näitä kaatopaikkakaasuja ei synny.
Jätteisiin kytkeytyy kasvihuonekaasupäästöjä kaatopaikkapäästöjen lisäksi muistakin toiminnoista, kuten:
- jätteiden keräys ja kuljetus,
- jätteen muu kuin kaatopaikkakäsittely,
- energiankulutus jätteeksi päätyvän tuotteen tai materiaalin valmistuksessa, kuljetuksessa ja käytössä
Lähde: Ilmasto-opas:
https://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/hillinta/-/artikkeli/8bde6ca5-7802-4c36-a4da-34086e9c5287/kierratys-ja-uusiokaytto.html#h_Kierr_tys_ja_uudelleenk_ytt_v_hent_v_t_p_st_j_j_tehuollossa_ja_tuotannossa
- Mistä Jätteitä tulee?
- Jätteiden kierrättäminen = uusiokäyttöä
- Onko tuotteen suunnittelussa jotakin vikaa, jos siitä syntyy jätettä?
- Kaatopaikalle päätyvä jäte on hukkaan heitettyä materiaalia ja energiaa. Kaatopaikalla eloperäiset jätteet hajoavat ja tuottavat hapettomissa oloissa hajotessaan kaatopaikkakaasua, josta noin puolet on metaania. Kun jäte kierrätetään, näitä kaatopaikkakaasuja ei synny.
Jätteisiin kytkeytyy kasvihuonekaasupäästöjä kaatopaikkapäästöjen lisäksi muistakin toiminnoista, kuten:
- jätteiden keräys ja kuljetus,
- jätteen muu kuin kaatopaikkakäsittely,
- energiankulutus jätteeksi päätyvän tuotteen tai materiaalin valmistuksessa, kuljetuksessa ja käytössä
Lähde: Ilmasto-opas:
https://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/hillinta/-/artikkeli/8bde6ca5-7802-4c36-a4da-34086e9c5287/kierratys-ja-uusiokaytto.html#h_Kierr_tys_ja_uudelleenk_ytt_v_hent_v_t_p_st_j_j_tehuollossa_ja_tuotannossa
Jäätikkö
- Mitä kuvissa näkyy?
- ilmaston lämpeneminen sulattaa jäätiköitä
- Etenkin mannerjäätiköiden sulaminen nostaa merenpinnan korkeutta
Etelämantereesta 98 % on jään peitossa. Jäätikön paksuus on keskimäärin noin 1,6 kilometriä. Jos Etelämantereen jäätikkö sulaisi kokonaan, merenpinta nousisi maailmanlaajuisesti noin 57 metriä.
Etelämantereen ja Grönlannin jäätiköiden sulamista on kuitenkin hyvin vaikea ennustaa ja niiden täydellinen sulaminen veisi vähintään vuosisatoja sekä vaatisi hyvin suurta ilmaston lämpenemistä.
Lähde: National Snow and Ice Data Center
Ilmasto-opas:
https://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/ilmio/-/artikkeli/c2a9fe7d-29c7-40a1-b159-3b3a20ff8762/mannerjaatikot.html
- ilmaston lämpeneminen sulattaa jäätiköitä
- Etenkin mannerjäätiköiden sulaminen nostaa merenpinnan korkeutta
Etelämantereesta 98 % on jään peitossa. Jäätikön paksuus on keskimäärin noin 1,6 kilometriä. Jos Etelämantereen jäätikkö sulaisi kokonaan, merenpinta nousisi maailmanlaajuisesti noin 57 metriä.
Etelämantereen ja Grönlannin jäätiköiden sulamista on kuitenkin hyvin vaikea ennustaa ja niiden täydellinen sulaminen veisi vähintään vuosisatoja sekä vaatisi hyvin suurta ilmaston lämpenemistä.
Lähde: National Snow and Ice Data Center
Ilmasto-opas:
https://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/ilmio/-/artikkeli/c2a9fe7d-29c7-40a1-b159-3b3a20ff8762/mannerjaatikot.html
Kuivuus
Ilmastonmuutos lisää sateiden jakautumisen epätasaisuutta siten, että kuivilla alueilla sataa entistä vähemmän. Lämpötilat nousevat useilla alueilla erityisesti päivisin, mikä lisää veden haihtumista maaperästä ja kasvillisuudesta.
- Ilmaston lämpeneminen voi lisätä kuivuutta monilla alueilla
- Mitä kuivuus aiheuttaa?
- Monilla alueilla juomavedestä voi olla suuri pula
Kuivuuden ja aavikoitumisen lisääntyminen saattaa tulevaisuudessa kasvattaa ilmastopakolaisten määrää jopa satoihin miljooniin.
YK:n raportin mukaan 150–200 miljoonaa ihmistä voi joutua siirtymään kotiseuduiltaan myös kuivuuden, tulvien tai äärimmäisen ilmaston takia. Ennusteet ilmastopakolaisuuden määristä ovat vuosien aikana vaihdelleet kymmenistä miljoonista jopa miljardiin.
Lähde: https://yle.fi/uutiset/3-8300076
- Ilmaston lämpeneminen voi lisätä kuivuutta monilla alueilla
- Mitä kuivuus aiheuttaa?
- Monilla alueilla juomavedestä voi olla suuri pula
Kuivuuden ja aavikoitumisen lisääntyminen saattaa tulevaisuudessa kasvattaa ilmastopakolaisten määrää jopa satoihin miljooniin.
YK:n raportin mukaan 150–200 miljoonaa ihmistä voi joutua siirtymään kotiseuduiltaan myös kuivuuden, tulvien tai äärimmäisen ilmaston takia. Ennusteet ilmastopakolaisuuden määristä ovat vuosien aikana vaihdelleet kymmenistä miljoonista jopa miljardiin.
Lähde: https://yle.fi/uutiset/3-8300076
New York
- Mikä on talouden yhteys ilmastoon?
- Talouden kasvaminen on teollistumisen ja tehtaiden kautta johtanut suuriin kasvihuonekaasujen päästöihin.
- Ilmaston lämpeneminen (äärimmäiset sääilmiöt, kuivuus, rankkasateet) voi vaikeuttaa maanviljelyä ja lisätä esimerkiksi ruoan hintaa
- Ilmaston lämpeneminen nostaa merenpinnan korkeutta ja aiheuttaa suuria riskejä rannikoilla sijaitseville monille maailman suurimmista kaupungeista
Lähde: Ilmasto-opas
https://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/vaikutukset/-/artikkeli/b9faf145-21e4-4a5b-82ee-86aa923e9e73/maailman-talous.html
- Talouden kasvaminen on teollistumisen ja tehtaiden kautta johtanut suuriin kasvihuonekaasujen päästöihin.
- Ilmaston lämpeneminen (äärimmäiset sääilmiöt, kuivuus, rankkasateet) voi vaikeuttaa maanviljelyä ja lisätä esimerkiksi ruoan hintaa
- Ilmaston lämpeneminen nostaa merenpinnan korkeutta ja aiheuttaa suuria riskejä rannikoilla sijaitseville monille maailman suurimmista kaupungeista
Lähde: Ilmasto-opas
https://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/vaikutukset/-/artikkeli/b9faf145-21e4-4a5b-82ee-86aa923e9e73/maailman-talous.html
Kirjasto
Kirjastot ja koulut ovat sivistyksen syntypaikkoja.
"Ekososiaalinen perspektiivi edellyttää ymmärrystä ihmisestä, ymmärrystä luonnosta sekä ymmärrystä oikeasta ja väärästä. Ekososiaalisessa sivistyksessä on kyse tietoiseksi tulemisesta siitä maailmasta, jonka jaamme päivä päivältä useamman ihmisen kanssa.
Tulevaisuuden toivon ylläpitämiseksi tarvitsemme ekologista ja sosiaalista hyvinvointia kokonaisvaltaisesti tavoittelevia sivistyneitä kansalaisia, jotka ajattelevat kriittisesti, pohtivat koko maailmaan vaikuttavia kysymyksiä monipuolisen informaation perusteella, asettautuvat yhteiskunnan vähäosaisten asemaan sekä pysähtyvät reflektoimaan omia käsityksiään ja ovat valmiita muuttamaan niitä koko ajan täydentyvän tiedon perusteella.
Läpi elämän jatkuvan oppimisen päämääränä on ihminen, joka huolehtii paitsi itsestä ja omasta kulttuuristaan, myös toisista ja planeettamme kokonaisuudesta."
- Arto Salonen
Lähde: http://artosalonen.com/ekososiaalinen-perspektiivi/
"Ekososiaalinen perspektiivi edellyttää ymmärrystä ihmisestä, ymmärrystä luonnosta sekä ymmärrystä oikeasta ja väärästä. Ekososiaalisessa sivistyksessä on kyse tietoiseksi tulemisesta siitä maailmasta, jonka jaamme päivä päivältä useamman ihmisen kanssa.
Tulevaisuuden toivon ylläpitämiseksi tarvitsemme ekologista ja sosiaalista hyvinvointia kokonaisvaltaisesti tavoittelevia sivistyneitä kansalaisia, jotka ajattelevat kriittisesti, pohtivat koko maailmaan vaikuttavia kysymyksiä monipuolisen informaation perusteella, asettautuvat yhteiskunnan vähäosaisten asemaan sekä pysähtyvät reflektoimaan omia käsityksiään ja ovat valmiita muuttamaan niitä koko ajan täydentyvän tiedon perusteella.
Läpi elämän jatkuvan oppimisen päämääränä on ihminen, joka huolehtii paitsi itsestä ja omasta kulttuuristaan, myös toisista ja planeettamme kokonaisuudesta."
- Arto Salonen
Lähde: http://artosalonen.com/ekososiaalinen-perspektiivi/
Eduskunta
Suurimmat kansalliset ja kansainväliset ilmastonmuutosta koskevat päätökset sekä sopimukset tehdään maiden valtaa pitävien kesken.
Esimerkiksi Suomen liittymisestä Pariisin ilmastosopimukseen päätettiin eduskunnassa. Suomen eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen Pariisin sopimuksen ratifioinnista yksimielisesti jo 25.10.2016 ja sopimus ratifioitiin tasavallan presidentin istunnossa 11.11.2016.
Äänestäminen esimerkiksi eduskunta- ja presidentinvaaleissa on hyvä keino vaikuttaa siihen, minkälaisia ihmisiä Suomen asioista on päättämässä.
Lähde: http://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/suomi-ratifioi-pariisin-ilmastosopimuksen
Esimerkiksi Suomen liittymisestä Pariisin ilmastosopimukseen päätettiin eduskunnassa. Suomen eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen Pariisin sopimuksen ratifioinnista yksimielisesti jo 25.10.2016 ja sopimus ratifioitiin tasavallan presidentin istunnossa 11.11.2016.
Äänestäminen esimerkiksi eduskunta- ja presidentinvaaleissa on hyvä keino vaikuttaa siihen, minkälaisia ihmisiä Suomen asioista on päättämässä.
Lähde: http://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/suomi-ratifioi-pariisin-ilmastosopimuksen
Kaupunkipyörä
Kotimaanliikenteen ilmastopäästöt muodostavat noin 20% kokonaispäästöistä ja tieliikenteen päästöt ovat yli 70% kaikista liikenteen päästöistä. Autoilulla on lentämisen jälkeen suurimmat yksikköpäästöt kilometriä kohden. Hiilidioksidipäästöjen lisäksi autoilu aiheuttaa hiukkaspäästöjä, ruuhkia ja meluhaittoja.
Vähentämällä yksityisautoilua ja kulkemalla lyhyet matkat esim. pyörällä, jokainen voi omalta osaltaan pienentää hiilijalanjälkeään ja vähentää ilmakehän kasvihuonekaasujen määrää.
lähteet: https://openilmasto-opas.fi/tekninen-tyo/
Vähentämällä yksityisautoilua ja kulkemalla lyhyet matkat esim. pyörällä, jokainen voi omalta osaltaan pienentää hiilijalanjälkeään ja vähentää ilmakehän kasvihuonekaasujen määrää.
lähteet: https://openilmasto-opas.fi/tekninen-tyo/
sairaudet.jpg
- Ilmansaasteet ja myrkyt voivat lisätä sairauksia
- Ilmastonmuutoksen myötä muuttuvat ympäristöolosuhteet vaikuttavat väestön terveyteen erityisesti köyhimmissä kehitysmaissa. Huomattavimpana terveysvaikutuksena pidetään pääasiassa kuivuuden, eroosion ja tulvien aiheuttamista satomenetyksistä johtuvaa aliravitsemusta
- Pulan puhtaasta juoma- ja kasteluvedestä on arvioitu pahenevan ilmastonmuutoksen myötä. Saastunut vesi edesauttaa ympäristöstä johtuvien infektioiden, kuten ripulitautien leviämistä
Lähde: Ilmasto-opas
https://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/vaikutukset/-/artikkeli/9d4f583d-3dc7-45c1-93ba-bba3fa3f65f9/maailmanlaajuiset-terveysvaikutukset.html
- Ilmastonmuutoksen myötä muuttuvat ympäristöolosuhteet vaikuttavat väestön terveyteen erityisesti köyhimmissä kehitysmaissa. Huomattavimpana terveysvaikutuksena pidetään pääasiassa kuivuuden, eroosion ja tulvien aiheuttamista satomenetyksistä johtuvaa aliravitsemusta
- Pulan puhtaasta juoma- ja kasteluvedestä on arvioitu pahenevan ilmastonmuutoksen myötä. Saastunut vesi edesauttaa ympäristöstä johtuvien infektioiden, kuten ripulitautien leviämistä
Lähde: Ilmasto-opas
https://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/vaikutukset/-/artikkeli/9d4f583d-3dc7-45c1-93ba-bba3fa3f65f9/maailmanlaajuiset-terveysvaikutukset.html
kokous.jpg
Pariisin ilmastosopimus
YK:n ilmastosopimuksen kokouksessa Pariisissa sovittiin 12. joulukuuta 2015 uudesta, kattavasta ja oikeudellisesti sitovasta ilmastosopimuksesta. Sopimuksen myötä ensimmäistä kertaa lähes kaikki maailman maat ovat kertoneet olevansa valmiita toimiin ilmastonmuutoksen torjumiseksi.
Sopimus täydentää vuonna 1992 solmittua YK:n ilmastonmuutosta koskevaa puitesopimusta.
Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteena on pitää maapallon keskilämpötilan nousu selvästi alle kahdessa asteessa suhteessa esiteolliseen aikaan ja pyrkiä toimiin, joilla lämpeneminen saataisiin rajattua alle 1,5 asteen.
Lähde: YmpLristöministeriö http://www.ym.fi/pariisi2015
Valtioneuvosto http://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/suomi-ratifioi-pariisin-ilmastosopimuksen
YK:n ilmastosopimuksen kokouksessa Pariisissa sovittiin 12. joulukuuta 2015 uudesta, kattavasta ja oikeudellisesti sitovasta ilmastosopimuksesta. Sopimuksen myötä ensimmäistä kertaa lähes kaikki maailman maat ovat kertoneet olevansa valmiita toimiin ilmastonmuutoksen torjumiseksi.
Sopimus täydentää vuonna 1992 solmittua YK:n ilmastonmuutosta koskevaa puitesopimusta.
Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteena on pitää maapallon keskilämpötilan nousu selvästi alle kahdessa asteessa suhteessa esiteolliseen aikaan ja pyrkiä toimiin, joilla lämpeneminen saataisiin rajattua alle 1,5 asteen.
Lähde: YmpLristöministeriö http://www.ym.fi/pariisi2015
Valtioneuvosto http://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/suomi-ratifioi-pariisin-ilmastosopimuksen
kasvihuone.jpg
Talvinen kasvihuoneviljely
Huomattavia kasvihuonekaasupäästöjä syntyy pohjoisissa oloissa talvikaudella vihannesten kasvihuonekasvatuksesta. Suomalaisen talvella kasvatetun tomaatin hiilijalanjälki on 5–7 kiloa tomaattikiloa kohden, kun taas Espanjasta kuljetetun tomaatin hiilijalanjälki on vain noin puoli kiloa tomaattikiloa kohden. Espanjalainen tomaatti ei silti välttämättä ole hyvä vaihtoehto, sillä sen viljelyssä käytetään runsaasti vettä ja torjunta-aineita.
-Myöskin kasvihuoneilmiön tehostuminen, jossa kasvihuonekaasut hidastavat auringon säteilyn pääsyä pois maapallolta on yksi keskeinen tekijä maapallon keskilämpötilan kohoamisessa
Lähde: Ilmasto-opas
https://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/hillinta/-/artikkeli/ab196e68-c632-4bef-86f3-18b5ce91d655/ilmastomyotainen-ruoka.html#h_Talvinen_kasvihuoneviljely
Huomattavia kasvihuonekaasupäästöjä syntyy pohjoisissa oloissa talvikaudella vihannesten kasvihuonekasvatuksesta. Suomalaisen talvella kasvatetun tomaatin hiilijalanjälki on 5–7 kiloa tomaattikiloa kohden, kun taas Espanjasta kuljetetun tomaatin hiilijalanjälki on vain noin puoli kiloa tomaattikiloa kohden. Espanjalainen tomaatti ei silti välttämättä ole hyvä vaihtoehto, sillä sen viljelyssä käytetään runsaasti vettä ja torjunta-aineita.
-Myöskin kasvihuoneilmiön tehostuminen, jossa kasvihuonekaasut hidastavat auringon säteilyn pääsyä pois maapallolta on yksi keskeinen tekijä maapallon keskilämpötilan kohoamisessa
Lähde: Ilmasto-opas
https://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/hillinta/-/artikkeli/ab196e68-c632-4bef-86f3-18b5ce91d655/ilmastomyotainen-ruoka.html#h_Talvinen_kasvihuoneviljely
jääkarhu.jpg
Ilmaston lämpeneminen vaikeuttaa jääkarhun elämää erityisesti heikentämällä sen ravinnonsaantia. Jäälautalta käsin saalistettavat hylkeet ovat jääkarhun pääravintoa. Hylkeet jäävät kuitenkin jääkarhun tavoittamattomiin, mikäli jäätä ei ole.
Jääkarhu on ravintoketjun huipulla. Siksi jääkarhuihin kertyy suuria määriä ympäristömyrkkyjä, erityisesti pysyviä orgaanisia yhdisteitä (esim. dioksiini, PCB ja DDT). Joillain alueilla jääkarhuemojen maidossa on niin suuria määriä kemikaaleja, että pennut voivat jopa kuolla niihin.
Öljyn ja kaasun etsintä on suuri uhka lajin tulevaisuudelle. Öljyvuotojen riski on suuri ja vuoto voi pilata jääkarhun elinalueita. Öljy sivutuotteineen aiheuttaa niille vakavia terveysriskejä. Öljynporaukseen liittyvät räjäytys- ja rakennustyöt voivat häiritä jääkarhuja.
Lähde WWF https://wwf.fi/elainlajit/jaakarhu/
Jääkarhu on ravintoketjun huipulla. Siksi jääkarhuihin kertyy suuria määriä ympäristömyrkkyjä, erityisesti pysyviä orgaanisia yhdisteitä (esim. dioksiini, PCB ja DDT). Joillain alueilla jääkarhuemojen maidossa on niin suuria määriä kemikaaleja, että pennut voivat jopa kuolla niihin.
Öljyn ja kaasun etsintä on suuri uhka lajin tulevaisuudelle. Öljyvuotojen riski on suuri ja vuoto voi pilata jääkarhun elinalueita. Öljy sivutuotteineen aiheuttaa niille vakavia terveysriskejä. Öljynporaukseen liittyvät räjäytys- ja rakennustyöt voivat häiritä jääkarhuja.
Lähde WWF https://wwf.fi/elainlajit/jaakarhu/
Koralliriutta
- Maailman merialasta vain 0,1 prosenttia on koralliriuttojen peitossa, mutta niillä elää neljännes merten lajistosta.
- Lajirunsautensa, tuottoisuutensa ja ekologisen merkityksensä vuoksi näitä kutsutaankin merten sademetsiksi.
- Riuttoja muodostavat korallieläimet kärsivät voimakkaasti ilmastonmuutoksesta. Merten pintavesien lämpeneminen ja merenpinnan nousu saattavat hävittää koralliriutat laajoilta alueilta.
Lähde: Tiede.fi ja ilmasto.org
http://ilmasto.org/ilmastonmuutos/seuraukset/ekosysteemit/meriekosysteemit-ja-rannikot
- Lajirunsautensa, tuottoisuutensa ja ekologisen merkityksensä vuoksi näitä kutsutaankin merten sademetsiksi.
- Riuttoja muodostavat korallieläimet kärsivät voimakkaasti ilmastonmuutoksesta. Merten pintavesien lämpeneminen ja merenpinnan nousu saattavat hävittää koralliriutat laajoilta alueilta.
Lähde: Tiede.fi ja ilmasto.org
http://ilmasto.org/ilmastonmuutos/seuraukset/ekosysteemit/meriekosysteemit-ja-rannikot
Tukkirekka
- Metsät toimivat suurena "hiilinieluna". Mitä "hiilinielu" tarkoittaa?
- Kasvit ja puut nielevät ilmakehästä hiilidioksidia. Hiilidioksidi on merkittävin kasvihuonekaasu.
- Metsien tuhoaminen vähentää hiilidioksidin sitoutumista kasvillisuuteen ja näin ollen vahvistaa maapallon kasvihuoneilmiötä.
- Metsäkato aiheuttaa yhä noin 10 prosenttia maailman kasvihuonekaasupäästöistä, arvioi kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC (2015)
Lähde: http://ilmasto.org/kirjoitukset/maankaytto-ja-metsien-suojelu-osaksi-ilmastosopimusta
- Kasvit ja puut nielevät ilmakehästä hiilidioksidia. Hiilidioksidi on merkittävin kasvihuonekaasu.
- Metsien tuhoaminen vähentää hiilidioksidin sitoutumista kasvillisuuteen ja näin ollen vahvistaa maapallon kasvihuoneilmiötä.
- Metsäkato aiheuttaa yhä noin 10 prosenttia maailman kasvihuonekaasupäästöistä, arvioi kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC (2015)
Lähde: http://ilmasto.org/kirjoitukset/maankaytto-ja-metsien-suojelu-osaksi-ilmastosopimusta
Liha
- Naudanlihakilon ilmastovaikutus vastaa noin 15 kilogramman hiilidioksidipäästöjä, tätä voi verrata noin 100 kilometrin ajamiseen keskikokoisella henkilöautolla
- marjojen, vihannesten ja perunan ilmastovaikutus kilolta vastaa noin 0,2 kilogramman hiilidioksidipäästöjä
Lähde: Ilmasto-opas:
https://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/hillinta/-/artikkeli/ab196e68-c632-4bef-86f3-18b5ce91d655/ilmastomyotainen-ruoka.html
- marjojen, vihannesten ja perunan ilmastovaikutus kilolta vastaa noin 0,2 kilogramman hiilidioksidipäästöjä
Lähde: Ilmasto-opas:
https://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/hillinta/-/artikkeli/ab196e68-c632-4bef-86f3-18b5ce91d655/ilmastomyotainen-ruoka.html
Karjatila
- Maailmanlaajuisesti eläintuotanto paitsi aiheuttaa kasvihuonekaasupäästöjä myös vie maa-alaa alkuperäiseltä luonnolta ja muun ruoan tuotannolta.
- Esimerkiksi yhden lihakilon tuottamiseen tarvitaan noin kymmenen kiloa kasvirehua.
- Amazonin sademetsää kaadetaan paljon karjatalouden tieltä. Metsät toimivat hiilinieluina.
Lähde: Ilmasto-opas:
https://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/hillinta/-/artikkeli/ab196e68-c632-4bef-86f3-18b5ce91d655/ilmastomyotainen-ruoka.html
Yle: https://yle.fi/uutiset/3-8485420
- Esimerkiksi yhden lihakilon tuottamiseen tarvitaan noin kymmenen kiloa kasvirehua.
- Amazonin sademetsää kaadetaan paljon karjatalouden tieltä. Metsät toimivat hiilinieluina.
Lähde: Ilmasto-opas:
https://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/hillinta/-/artikkeli/ab196e68-c632-4bef-86f3-18b5ce91d655/ilmastomyotainen-ruoka.html
Yle: https://yle.fi/uutiset/3-8485420
hissan kuva.jpg
- Liikenne aiheuttaa suuren määrän etenkin kasvihuonepäästöistä jotka johtaa ilmastonlämpenemiseen
- Millä autot liikkuu?
- Mitkä olisivat ekologisemmat vaihtoehdot bensiinin tai dieselin voimalla liikkuvalle autolle? - sähköauto (pitää ottaa huomioon että millä sähkö on tuotettu) , julkinen liikenne
- Millä autot liikkuu?
- Mitkä olisivat ekologisemmat vaihtoehdot bensiinin tai dieselin voimalla liikkuvalle autolle? - sähköauto (pitää ottaa huomioon että millä sähkö on tuotettu) , julkinen liikenne
hissan kuva.jpg
- Mieti, mistä sähkö tulee, kun lataat esim. Puhelinta?
- Mitä muita tapoja on tuottaa sähköä? ( esim. Tuulivoima, vesivoima, ydinvoima, hiilivoima, suomessa myös esim jätteiden polttaminen)
- Mikä on ekologisin tapa
Uusiutuvan energian käyttöön liittyy myös potentiaalisia vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen. Vaikutukset ovat vähäisiä suoran tuulivoiman ja aurinkoenergian hyödyntämisessä, ja osa vaikutuksista voi olla jopa myönteisiä. Suoria myönteisiä ympäristövaikutuksia ovat kasvihuonekaasupäästöjen vähentyminen ilmastonmuutoksen torjumiseksi, välillisiä voivat parhaimmillaan olla fossiilisten energialähteiden korvaaminen tuulienergialla, jolloin vältetään esim. erilaisia haitallisia päästöjä ilmaan. Mikäli aurinko- ja tuulivoimalla korvataan bioenergiaa, voidaan parhaimmillaan välttää mm. biodiversiteetin vähenemiseen liittyviä ongelmia. Sekä tuulivoiman että aurinkoenergian kasvihuonekaasupäästöt syntyvät pääosin vain rakennusvaiheessa
Tuulivoiman ympäristövaikutukset ovat kohtuullisen vähäiset. Tuulivoimasähkön tuotannossa ei synny CO2-päästöjä eikä muitakaan päästöjä
Lähde: Ilmasto-opas
https://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/hillinta/-/artikkeli/83fa215b-3f3d-4b48-9456-ce3a5940e830/tuuli-ja-aurinkoenergia.html
- Mitä muita tapoja on tuottaa sähköä? ( esim. Tuulivoima, vesivoima, ydinvoima, hiilivoima, suomessa myös esim jätteiden polttaminen)
- Mikä on ekologisin tapa
Uusiutuvan energian käyttöön liittyy myös potentiaalisia vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen. Vaikutukset ovat vähäisiä suoran tuulivoiman ja aurinkoenergian hyödyntämisessä, ja osa vaikutuksista voi olla jopa myönteisiä. Suoria myönteisiä ympäristövaikutuksia ovat kasvihuonekaasupäästöjen vähentyminen ilmastonmuutoksen torjumiseksi, välillisiä voivat parhaimmillaan olla fossiilisten energialähteiden korvaaminen tuulienergialla, jolloin vältetään esim. erilaisia haitallisia päästöjä ilmaan. Mikäli aurinko- ja tuulivoimalla korvataan bioenergiaa, voidaan parhaimmillaan välttää mm. biodiversiteetin vähenemiseen liittyviä ongelmia. Sekä tuulivoiman että aurinkoenergian kasvihuonekaasupäästöt syntyvät pääosin vain rakennusvaiheessa
Tuulivoiman ympäristövaikutukset ovat kohtuullisen vähäiset. Tuulivoimasähkön tuotannossa ei synny CO2-päästöjä eikä muitakaan päästöjä
Lähde: Ilmasto-opas
https://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/hillinta/-/artikkeli/83fa215b-3f3d-4b48-9456-ce3a5940e830/tuuli-ja-aurinkoenergia.html
hissan kuva.jpg
- Kulutusyhteiskunta
- Aina kun ostaa jonkun tavaran, siihen on käytetty energiaa ja tavara on tuotettu jossain ja tuotu tänne jollain
- Ostaako laadukasta tavaraa, joka kestää pitkään vai halpaa tavaraa aika-ajoin uudestaan
- Tavaroiden ja palvelujen kulutus on yksi suurimpia ympäristöongelmien aiheuttajia. Kulutustapoja pitäisi nopeasti muuttaa kestävämmiksi, sillä maapallon luonnonvarat eivät kestä nykyistä kulutusta.
-
- Aina kun ostaa jonkun tavaran, siihen on käytetty energiaa ja tavara on tuotettu jossain ja tuotu tänne jollain
- Ostaako laadukasta tavaraa, joka kestää pitkään vai halpaa tavaraa aika-ajoin uudestaan
- Tavaroiden ja palvelujen kulutus on yksi suurimpia ympäristöongelmien aiheuttajia. Kulutustapoja pitäisi nopeasti muuttaa kestävämmiksi, sillä maapallon luonnonvarat eivät kestä nykyistä kulutusta.
-