Kirjallisuus voidaan jakaa faktaan ja fiktioon. Tietokirjallisuus on faktaa (= tosi, oikea, totuudenmukainen) ja kaunokirjallisuus fiktiota, eli kuvitteellisia tarinoita ja kirjailijan mielikuvitusta.

Kaunokirjallisuudella on kolme alalajia:

1. Proosa eli kertova kirjallisuus tai kertomakirjallisuus (romaanit, novellit, sadut ja tarinat)
2. Näytelmäkirjallisuus (näytelmät, elokuvat)
3. Lyriikka eli runous (laululyriikka ja runous)



Kirjallisuus vaikuttaa

Kirjallisuus on tärkeä osa kulttuuria. Kirjallisuuden tehtävänä on aina ollut lukijan ajatusten herättäminen, mutta myös yhteiskunnallisen keskustelun herättäminen. Kirjallisuus kertookin aina myös ihmisistä, historiasta ja kulttuurista.

Kirjallisuus on vaikuttanut historiassa ihmisten ajatuksiin jopa niin paljon, että on jouduttu turvautumaan kirjasensuuriin. Kirjasensuuri tarkoittaa, että kirjan lukeminen kielletään ihmisiltä tai kirja tarkastetaan ennen julkaisemista. Esimerkiksi Suomessa kiellettiin 1960-luvulla Hannu Salaman teos "Juhannustanssit", koska se sisälsi jumalanpilkkaa. Natsi-Saksassa taas poltettiin 1930-luvulla julkisesti kirjoja, jotka eivät tukeneet Hitlerin poliittisia aatteita. Salman Rushdien romaani "Saatanalliset säkeet" loukkasi islamin uskoa vuonna 1989. Iranin uskonnollinen johtaja Khomeini tuomitsi kirjailijan kuolemaan ja hänen romaaninsa poltettiin.

Kirjallisuus voi vaikuttaa ihmisen ajatteluun myös myönteisesti. Esimerkiksi Harry Potter -kirjoissa käsitellään syrjintää ja epätasa-arvoa, joka on tehnyt myös kirjan lukijoista suvaitsevaisempia. Suomalaisille tutuissa Muumi-kirjoissa käsitellään myös pakolaisuutta ja rasismia. Samalla vaikutetaan lukijoiden myötätuntoon.

Tässä osiossa tutustutaan suomenkieliseen kaunokirjallisuuteen, eli fiktiiviseen kirjallisuuteen.