1) Vokaalien runsaus

1. a) Valitse jokin sadan kirjaimen pituinen tekstinpätkä. Laske sen jälkeen, kuinka paljon tekstissä on vokaaleja ja konsonantteja.

(vokaaleja: 45 konsonantteja: 55)

Vokaalien runsauden suomen kielessä selittää se, että vokaalit voivat olla joko pitkiä tai lyhyitä. Vokaalin pituus saattaa vaikuttaa ratkaisevasti viestin sisältöön, kuten seuraavassa:

Huomenna tapa(a)n ystäväni.

1. b) Keksi lisää sanoja, joiden merkitys muuttuu vokaalin pituuden mukaan.

esim. kavio – kaavio, savi – saavi, kato – kaato

_________________________________________________________________________________________________________________________________________________

Pitkien ja lyhyiden vokaalien lisäksi suomen kielessä on myös ns. diftongeja ja vokaaliyhtymiä. Näissä tapauksissa sanassa on peräkkäin kaksi eri vokaalia. Sanassa on diftongi silloin, jos vokaalit ovat samassa tavussa ja vokaaliyhtymä, jos kahden vokaalin välissä on tavuviiva.

 

Esim. diftongi: taulu, koira, keimailla

vokaaliyhtymä: maku : ma-un

 

1. c) Alleviivaa diftongit: laiva keinu  soi kääntyi häiriö ympäröidä kaunis keuhko 

kiulu toukka käyrä nöyrä sieni tuolla yöllä uin kehkeytyä siistiytyä

Diftongeja on yhteensä 18, vaikka vokaaleja onkin vain 8.

 

2. Astevaihtelu

Suomen kielessä k:ta, p:tä ja t:tä koskee äännevaihtelu, jota kutsutaan astevaihteluksi, esim.
(V = vahva aste, H = heikko aste)

 

V H H V V H H V

tatti :  tatin keitin : keittimen nappi : napin saapas : saappaan

nukke : nuken liikun : liikkua luku : luvun levätä : lepään

sato : sadon kudin : kutimen lupa : luvan lammas : lampaan

 

Sanamuodossa on vahva aste silloin, kun siinä on mahdollisimman paljon k:ta, p:tä tai t:tä (esim. pappi, koti). Heikossa asteessa näitä äänteitä on vähemmän tai niitä vastaa jokin toinen äänne (esim. papin, kodin).

 

Tehtävä: Onko seuraavissa sanamuodoissa vahva vaiko heikko aste? Rastita oikea vaihtoehto. (Vinkki: taivuta sanaa) 

VAHVA HEIKKO 

varkaalla ___X___ ______

karata ______ ___X___ 

kukalle ______ __X____

kurkia ___X___ ______

 

3. Äänteiden lukumäärä

Laske, kuinka monta äännettä suomen kielessä on. Huomaa, että b, c, d, f, g, q, å, x, z ja w eivät ole alun perin suomen kieleen kuuluvia äänteitä, vaan ne ovat tulleet kieleemme lainasanojen myötä.

Äänteitä on: 19. Maailman kielissä äänteitä on keskimäärin 20 – 40 (määrä vaihtelee 11 ja 141 äänteen välillä).

Mitä voit tämän perusteella sanoa suomen kielen äänteiden lukumäärästä? V: Äänteitä on keskimääräistä vähemmän.

4. Vokaalisointu

Vokaalisoinnulla tarkoitetaan sitä, että samassa sanassa ei voi esiintyä etu- (ä, ö ja y) ja takavokaaleja (a, o ja u), esim. löyly ja kauha. Yhdyssanoissa voi esiintyä sekä etu- että takavokaaleja (löylykauha).

5. Sanojen pituus

Suomen kielessä sanat ovat joskus todella pitkiä. Tämä johtuu siitä, että suomen kielessä sanoihin liitetään usein erilaisia johtimia, tunnuksia, taivutuspäätteitä ja liitteitä.

Artturi Kanniston ehdottama, 103-kirjaiminen sana on suomen kielen pisin sana: kumarreksituteskenteleentuvaisehkollaismaisekkuudellisenneskenteluttelemattomammuuksissansakkaankopahan

 

6. Sanojen taivuttaminen ja johtaminen

Suomen kielessä sanoja taivutetaan, ja sanoista voi johtaa uusia sanoja.

Sanat koostuvat morfeemeista. Morfeemi on pienin rakenneyksikkö, jolla on oma tehtävä tai merkitys. Morfeemeja ovat sanavartaloiden lisäksi johtimet, tunnukset, päätteet ja liitteet.

 

SANA- JOHDIN SIJA- OMISTUS- LIITE-

VARTALO PÄÄTE LIITE/pers. PARTIKKELI

pääte

kirja sto ssa  mme kin  = 5 morfeemia

 (vrt. esim. engl. in our library too).

 

 

Kouvo la an -  han =  4 morfeemia

 

kätke ydy - tte pä = 4 morfeemia

Tehtävä. Laske, kuinka monta morfeemia sanoissa on. Erota ne pystyviivoin.

talo/ssa/nne/kin 4 teke/yty/i/vät 4

laula/isi/tte/pa 4 sano/ne/vat 3

päästä/kse/mme 3 kala/sta/ja/maise/ksi 5

kirja/nen/han 3 tumma/hko/i/lle 4

 

8. Sanajärjestys

Sanajärjestys on suomen kielessä melko vapaa verrattuna esim. ruotsin kieleen.

Ville osti auton. = Auton Ville osti. = Osti Ville auton. = Osti auton Ville. = Auton osti Ville.

Ville köpte en bil. ≠ En bil köpte Ville. jne.

Suomen kielessä subjekti ja objekti näkyvät sijapäätteestä à sanajärjestys voi vaihdella, mutta lause pysyy ymmärrettävänä.

POIKKEUS: Lausetyyppi Apinat söivät banaanit – Banaanit söivät apinat.

(Lukijan on pääteltävä tietämyksensä avulla, mikä on mahdollista.)

9. Suomen sanojen alussa ei voi olla kuin yksi konsonantti, esim. ruotsin skola > koulu

! Poikkeuksen muodostavat uudet lainasanat.