FI01 Johdatus filosofiseen ajatteluun (Eetu)

Koealueen sisällöt

Koealue koostuu seuraavista sisällöistä. Jos sinulla ei ole kirjaa voit kysyä minulta sähköistä materiaalia samoista aiheista. Vaikka yksittäistä termiä ei muistaisi kokeessa, saa pisteet jos osaa selittää asian. Kokeessa tulee olemaan aineistotehtävä, jossa joutuu tunnistamaan siinä esiintyvää filosofista ajattelua. Kokeessa kannattaa katsoa tarkkaan mitä kysymyksessä lukee, kerro tai vastaa lyhyesti = lyhyt faktavastaus riittää, perustele = asia pitää perustella auki, pohdi ja analysoi: laajempi esseevastaus

lihavoituna kaikkein tärkeimmät asiat

--> kurssin sisältönä on tieto, olemassaolo ja tiede (oikeaa, väärää ja yhteiskuntafilosofiaa on eri kurssilla)
--> filosofisten kysymysten erottaminen tieteellisistä tai arkisista kysymyksistä
--> käsitteenmäärittely osana selkeää ajattelua (onko Conchita Wurst nainen on aika turha keskustelu jos ei sovita mitä nainen tarkoittaa keskustelussa)
--> argumenttiviheet (argumenttivirheiden nimiä ei tarvitse osata jos osaa tunnistaa ja selittää mikä jossakin päättelyssä on virheellistä)
---> tietoon suhtautuminen (dogmatismi, relativismi, skepsismi, kriittinen realismi)
---> miten tiede toimii? miten tieteen erottaa pseudotieteestä?
---> 
miten tietoa voidaan hankkia: empirismi, rationalismi ja Kantin yhdistelmä empirismistä ja rationalismista
---> mitä on olemassa? subjektiivinen idealismi, objektiivinen idealismi, materialismi
--->
onko vapaata tahtoa olemassa (determinismi)?

Ekstratehtävä: värikästä metafysiikkaa

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

4. Värien olemassaolo on kiinnostava metafyysinen kysymys.

a) Miten määrittelisit keltaisen värin sokealle?


b) Millä tavalla värit ovat olemassa?


c) Voiko värisokea ihminen tietää kaiken mitä väreistä on tietämistä?

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Olen kipeä: tiistain tunnin korvaava tehtävä, palauta 16.00 mennessä

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Lukiolaisten metafysiikkakeskustelu (20 p.)

Lue katkelma lukiolaisten kuvitteellisesta keskustelusta metafysiikan tunnilla (aineisto 3.A). Kukin keskustelija edustaa melko tyypillistä metafyysistä tai ontologista peruskäsitystä.

Enne, Tuisku ja Niki keskustelevat metafysiikan tunnilla.

Enne: ”On selvää, että henkisten ja aineellisten substanssien vuorovaikutus tapahtuu nimenomaan ihmisten aivoissa.”
Tuisku: ”Mitään henkisiä substansseja ei ole olemassakaan! Oletko koskaan nähnyt, kuullut tai maistanut mitään henkistä?”
Niki: ”En tiedä, pitäisikö ei-aineellisia asioita, kuten vaikkapa lukuja, kutsua henkisiksi, mieluummin vaikka käsitteellisiksi tai tajunnallisiksi. Ja minä ainakin olen laskenut matematiikan tunnilla laskuja, joiden pääasioita ei ole voinut nähdä, kuulla, saati maistaa. Olen myös kokenut joutuneeni joskus vääryyden kohteeksi, eikä sitäkään ole voinut aistia. Pikemminkin voisi sanoa, ettei mitään aineellisia substansseja ole olemassa. Nykytiedon mukaan aine koostuu kaiken maailman energioista, kvarkeista ja tyhjästäkin. Eli olennaista aineessakin on se, miten se fysiikassa ajatellaan.”
Tuisku: ”Mutta et ole voinut kokea tai ajatella mitään, jollet ole ensin aistinut sitä – tai ainakin jotain samantapaista. Kokemasi asian mieltäminen vääryydeksi on sitten oma tulkintasi. Se, mikä kokemuksessasi on muuta kuin oma mielipiteesi, on aistiesi havaitsema sähkömagneettinen säteily. Ja kuten biologiasta tiedetään, se mikä sinuun vaikuttaa, on se oikea säteily eikä mikään ajatus tai teoria siitä.”
Niki: ”Mutta mistä se vääryys sitten siihen tulee? Ettehän te voi ajatella tai puheessa käsitellä vääryyttä, aivoja tai edes koko maailmaa, jollei teillä ole niiden käsitteitä. Mikään aistivaikutelma ei sano, että jokin on väärin – ehkä korkeintaan, että jokin aiheuttaa kipua.”
Enne: ”Jos olisitte käyneet esimerkiksi psykologian kurssit, ymmärtäisitte, että aisti-informaatio otetaan vastaan ja tulkitaan juuri aivoissa. Siellä myös arvottaminen ja ajattelu tapahtuvat.”

3.1 Selitä muutamalla sanalla, mitä tarkoittaa substanssi. Vastauksen enimmäispituus on 300 merkkiä. (2 p.)


3.2 Nimeä kunkin keskustelijan (aineisto 3.A) käsitys. Vastauksen enimmäispituus on 450 merkkiä. (3 p.)


3.3 Keskustelijat (aineisto 3.A) tukevat käsitystään tieto-opillisin perustein. Selitä kaksi keskustelijoiden käyttämää tieto-opillista argumenttia, joihin he tukeutuvat ontologista kantaansa perustellessaan. Vastauksen enimmäispituus on 750 merkkiä. (5 p.)


3.4 Arvioi keskustelijoiden (aineisto 3.A) esittämien peruskäsitysten hyviä ja huonoja puolia sekä esitä oma perusteltu näkemyksesi todellisuuden perusrakenteesta. (10 p.)

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Sovella metafysiikan teorioita

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Selitä yksi oheisista ilmiöistä idealismilla, materialismilla tai dualismilla. Perustele ja selitä huolella, mitä mielestäsi tapahtuu

a) Maijan päätä särkee aina koeviikolla.

b) kohdussa oleva sikiö muuttuu ihmiseksi (jolla on minuus ja ihmisarvo)

c) Viola nauttii proteiinijuoman ja tuntee olonsa voimakkaaksi.

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Henkeä vai ainetta?

Ottakaa selvää, mitä tarkoittavat idealismi ja materialismi

Pareina tai ryhmissä valitkaa osapuolet: toinen keksii perusteita idealismin, toinen materialismin puolesta. Väitelkää

Kotiläksy: Katso lisää todellisuuden ymmärtämisen tapoja sivun 117 kaaviosta. Ota selvää mitä ne tarkoittavat. Tee sellaiset muistiinpanot että muistat termit esim. kokeessa. Sivun käsitteet käydään läpi ensi tunnilla.

Käytännön harjoitus olemassaolosta

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Meditoi.


Havainnoi, missä määrin meditointi on henkistä/ideaalista ja missä määrin ruumiillista/aineellista.


Miltä sinusta tuntuu? Oletko pohjimmiltasi ainetta vai henkeä?


Voiko pelkällä havainnoinnilla päästä mielestäsi parhaaseen tietoon?

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Filosofia on vaikeaa!

Teille antamani tehtävät ja erityisesti essee vaatimuksineen ovat vaikeita. Tästä ei kannata ottaa liikaa stressiä, koska kurssin vaativuus otetaan myös huomioon arvostelussa.

Annan teille tarkoituksella kovia haasteita! Erityisesti esseen kanssa arvostan sitä, että ainakin yritätte käyttää omia taitojanne ja soveltaa omia ajatuksianne. Oman työn ei tarvitse olla täydellinen & kannattaa ehdottomasti yrittää ymmärtää joitakin asioita sen sijaan että tankkaisi ulkoa kirjan jokaisen käsitteen.

~~uskalla ajatella~~


Empirismi ja rationalismi

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Havainnot tieto-opissa (Yo kevät 2018)

Filosofi astuu ulos kaupasta ja näkee yllättäen edessään norsun. Selitä, miten filosofi tässä tilanteessa pohtii havaintojen ja tiedon suhdetta, jos hän on

skeptikko

empiristi

rationalisti

Immanuel Kant (transsendentaali idealisti)

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Ennen havaintoa ja havainnon jälkeen

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

a priori on tietoa, jonka tiedämme jo ennen havaintoa, havainnosta riippumatta
Anna esimerkki a priori -tiedosta:



a posteriori on tietoa, jonka tiedämme vain havainnon avulla, eli vasta kun olemme tarkastelleet maailmaa
Anna esimerkki a posteriori -tiedosta:


PREMISSI 1: Olen olemassa.

PREMISSI 2: Pystyn ajattelemaan Jumalaa, joka on täydellisin ajateltavissa oleva olento. (Jumala on siis tässä argumentissa täydellinen samaan tapaan kuin pallo on pyöreä.)

PREMISSI 3: Olemassa oleva olento on täydellisempi kuin vain minun (epätäydellisen) olennon ajatuksissa oleva.

JOHTOPÄÄTÖS: Jumala on olemassa.

Onko oheinen päättely a priori vai a posteriori?


Todistaako oheinen päättely Jumalan olemassaolo?

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Kotiläksy: avoin pohdinta tietämisestä

On sanottu, että tietokone ei tiedä mitään, koska se toistaa vain sen, mikä sinne on koodattu. Toisaalta jos 10-vuotiaalle lapselle kerrotaan että Norjan pääkaupunki on Oslo, hänen sanotaan sen jälkeen tietävän sen.

a) Miksi pidämme jälkimmäistä esimerkkinä tiedosta, mutta ensimmäistä emme?

 

b) Entä jos lapsi, jolle sama asia kerrotaan, olisi kolmevuotias. Hän kykenisi toistamaan lauseen Oslo on Norjan pääkaupunki, mutta tuskin edes tietää mikä pääkaupunki on. Voisiko hänen silti väittää tietävän asian?

Kiinnostuneille: Maryn huone -ajatusleikki

Miten mitään voidaan tietää?

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Klassisen määritelmän mukaan tieto on "hyvin perusteltu, tosi uskomus."

Pohdi esimerkkejä jotka eivät ole tämän määritelmän mukaan tietoa

Tosi ja uskomus, jota ei kuitenkaan ole perusteltu


Hyvin perusteltu uskomus, joka ei kuitenkaan ole tosi


Hyvin perusteltu ja tosi asia, joka ei kuitenkaan ole kenenkään uskomus

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Käytännön harjoitus tietämisestä

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Perustele ääneen yksinkertainen asia: mistä TIEDÄT olevasti juuri nyt filosofian tunnilla?


Ota tämän jälkeen selvää mitä tarkoittavat empirismi ja rationalismi. Oliko perustelusi ensimmäiseen tehtävään empiristinen vai rationalistinen?


Voitko olla väärässä?

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Pohdintatehtävän tueksi: tiedettä vastaan annettua kritiikkiä

Kriittisiä väitteitä tieteestä. Oletko samaa vai eri mieltä?

Tiede

• on vain yksi todellisuuden ymmärtämisen tapa muiden joukossa, mutta yrittää nousta muiden yläpuolelle
• ei ole arvovapaata: tieteentekoa vinouttavat poliittiset ja taloudelliset intressit
• on miehistä ja tutkimuskohteet heijastavat miesvaltaista tiedeyhteisöä
• on haitallista: kehittyvä tiede johtaa vaarallisiin keksintöihin
• ei koskaan pysty vastaamaan elämän peruskysymyksiin, kuten kysymykseen elämän tarkoituksesta ja mielekkyydestä.

Avoin pohdinta "tieteestä ja tarinasta"

Millaisia ajatuksia seuraavat väitteet herättävät? Keksikää perusteita väitteiden puolesta ja niitä vastaan.

a) Ihminen pystyy hyvin elämään ilman totuutta, mutta jos häneltä viedään myytti, ei elämällä ole enää tarkoitusta.

b) Uskonnot näivettyvät vähitellen, koska tieteen edistyessä järkiperäinen tieteellinen ajattelu tekee ne tarpeettomiksi.

Kappale 8 haltuun: mistä tieteessä on kysymys?

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Mitkä lukion oppiaineet ovat ihmistieteitä, mitkä luonnontieteitä?


Onko matematiikka kumpaakaan näistä?


Keksi esimerkki siitä, kuinka tieteellisen tutkimuksen objektiivisuus voi kärsiä.


Etsi verkosta tai käytä yleistietoasi ja anna esimerkki pseudotieteestä.


Keksi tiivis nyrkkisääntö, jolla voit elämäsi varrella tunnistaa oikein tieteen höpöhöpöstä, eli pseudotieteestä.

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Kappale 7 haltuun, keskustelutehtävä

Lukekaa ensin taustatiedoksi kappale 7.

Jakakaa neljän hengen ryhmässä ensin roolit: dogmaatikko, skeptikko, relativisti ja kriittisesti asennoituva. Keskustelkaa sitten seuraavista kysymyksistä niin että jokainen ottaa osaa keskusteluun oman roolinsa näkökulmasta.

a) Onko pohjoisnavalla kylmä?

b) Onko Jumala olemassa?

c) Onko suklaa makeaa?

d) Onko äiti aina oikeassa?

21.8. Kotitehtävä: argumentointivirhe - harjoitus

Googlaa tai katso aukeamalta 52-53 erilaisia argumentointivirheitä. Etsi netistä tai kirjoita itse jokin argumentointivirheen sisältävä päättely ja kerro miksi se on virheellinen. Käymme palautukset läpi tunnin alussa.

Argumentointivirhe!

  • Palauta kuva tai muu tiedosto
  • Palauta merkintä
  • Palauta linkki

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

Päättelyn ansoja - harjoitus

Järkevällä perustelulla voidaan todistaa myös epätosia asioita, jos ennakko-oletus eli premissi on pielessä (esim. s 51). 

Harjoittele argumentoitia ja kirjoita induktiivisesti tai loogisesti pätevä väite, joka nojaa johonkin väärään premissiin. Tekemällä väärän alkuoletuksen pystyt loogisesti perustelemaan jotain, jonka tiedät typeräksi tai vääräksi. Kokeile!

Perustele loogisesti jotain virheellistä

Voit lähteä oletuksesta joka on esimerkiksi liian yleistävä tai vain valheellinen
  • Palauta kuva tai muu tiedosto
  • Palauta merkintä
  • Palauta linkki

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

Deduktiivinen päättely - harjoitus

Ota selvää millaista on deduktiivinen päättely (oppikirja s47)

Kirjoita vastaukseksi ainakin yksi deduktiivinen päätelmä, jonka keksit

Huom! Päätelmän ei tarvitse olla totta, sen tarvitsee olla vain loogisesti pätevä päätelmä

Palauta vastauksesi tähän

  • Palauta kuva tai muu tiedosto
  • Palauta merkintä
  • Palauta linkki

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

Induktiivinen päättely - harjoitus

Ota selvää millaista on induktiivinen päättely (oppikirja s48)

Kirjoita vastaukseksi ainakin yksi induktiivinen päätelmä, jonka keksit

Huom! Päätelmän ei tarvitse olla totta, sen tarvitsee olla vain loogisesti pätevä päätelmä

Palauta tähän päätelmäsi

  • Palauta kuva tai muu tiedosto
  • Palauta merkintä
  • Palauta linkki

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

Kurssin suoritus ja arviointi

Tavoitteet

Yhtään kriteeriä ei ole valittu.

Arviointitavat

  • Opettajan arviointi = Opettajan arviointi

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia nähdä arviointikortteja.

Kurssin tavoitteet ja sisältö

Huom! Uudessa opetussuunnitelmassa filosofian peruskurssi ei enää edellytä filosofian historian ja keskeisten filosofien opettelua. Toisin sanoen, ajattelun taidot ja käsitteet ovat huomattavasti tärkeämpiä kuin filosofien nimien muistaminen. Nimiä tai vuosilukuja ei kannata myöskään tankata kurssikokeeseen.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• muodostaa perustellun käsityksen filosofian luonteesta ja menetelmistä tutustumalla
filosofisiin ongelmiin ja niiden mahdollisiin ratkaisuihin

• oppii arvioimaan väitteiden totuutta sekä harjaantuu esittämään ja vaatimaan erilaisille
mielipiteille ja väitteille perusteluja sekä hahmottamaan esitettyjen perustelujen
rakennetta ja arvioimaan niiden pätevyyttä

• tuntee ja oppii erilaisten harjoitusten kautta soveltamaan filosofian työtapoja, kuten
oletusten kyseenalaistamista, käsitteiden luokittelua ja määrittelemistä sekä ajatuskokeiden
ja vastaesimerkkien käyttöä

• perehtyy joihinkin keskeisiin filosofisiin kysymyksiin ja niihin liittyviin käsitteellisiin
erotteluihin

• tuntee perustavia tieto-opillisia erotteluja, osaa eritellä ja arvioida kriittisesti erilaisia
tiedollisia uskomuksia ja tutustuu tietämiseen joissain lukion oppiaineissa.


Keskeiset sisällöt


• mitä filosofia on, filosofisten kysymysten ja filosofisen ajattelun luonne filosofian
perinteessä ja ajankohtaisiin ongelmiin sovellettuna

• johdonmukaisen argumentaation ja pätevän päättelyn perusteet ja niiden harjoitteleminen
suullisesti ja kirjallisesti

• keskeisiä filosofisia peruskysymyksiä ja -erotteluja: henki ja aine, vapaus ja välttämättömyys,
käsitteellinen ja empiirinen, objektiivinen ja subjektiivinen

• tiedon ja informaation, arkitiedon ja tieteellisen tiedon sekä tieteen ja pseudotieteen
ero

• tiedon ja argumentaation luonne eri tiedonaloilla: miten väitteitä muodostetaan, koetellaan ja perustellaan joissain lukion oppiaineissa