Univaje
Univaje on häiriötila, jolla voi olla vaikutuksia terveyteen.
Liian vähäinen unenmäärä vaikuttaa terveyteemme.
Univaje tulee, kun nukkuu liian vähän verrattuna siihen määrään kuin oikeasti pitäisi. Aikuisen ihmisen tulisi nukkua joka yö vähintään 7 tuntia. Noin 15% suomalaisista aikuisista kärsii univajeesta. Univaje voi tulla esimerkiksi siitä, jos on vuorotöissä ja unirytmi on sekaisin. Tällöin voi olla jopa vaikeaa saada unta. Moni myös esimerkiksi opiskelee yömyöhään jonka takia ei kerkeä nukkumaan. Asiat tulisi hyvin priorisoida, jotta ehtisi tehdä kaiken ja sen jälkeen vielä saada hyvän määrän unta.
Unen puute tekee aivoistamme tehottomat, lyhentää lähimuistia, unenpuute aiheuttaa säilömuistin menetystä, heikentynyttä keskittymiskykyä, kyky suunnitella ja koordinoida toimintaa alkaa pettämään, huonot unitottumukset alkaa huononemaan, me alamme olemaan vaarallisia itsellemme sekä toisille, aivosolumme kuolevat ja ihminen voi joutua hoire tilaan (Eli tilaan jossa ihminen alkaa kokea houreilua, deliriumia). Univaje heikentää henkistä suorituskykyä ja lisää Alzheimerin taudin, ylipainon, sydänsairauksien, diabeteksen ja aivoverenkierron häiriöiden riskiä. Univaje aiheuttaa elimistön tulehdusten aktivoitumista, heikentää vastustuskykyä, pienentää kasvuhormonin tuotantoa ja sokerinsietokykyä. Univaje johtaa usein stressiin, ylipainoon, muistin, tarkkaavaisuuden ja päättelykyvyn heikentymiseen sekä tapaturmiin. Liika valvominen aiheuttaa torkahtelua, ärtymystä, keskittymiskyvyn heikkenemistä ja kipukynnyksen alenemista. Voi esiintyä myös mikrounia. 24 tunnin valvominen vastaa promillen alkoholihumalaa Elimistö pyrkii turvaamaan riittävän unensaannin homeostaattisen säätelymekanismin avulla: jos valvoo normaalia pitempään, myös nukkuu pitempään ja uni on syvempää. Suuri univelka ei normalisoidu vielä yhden yön pitkillä unilla. Jatkuva univelka estää normaaliin unirytmiin pääsemistä. Univelka on nukuttava pois. Yleisestä tiedosta poiketen unta voi nukkua ennalta "varastoon". Kuitenkaan ennalta nukkumista ei voida pitää pysyvänä ratkaisuna uniongelmille. Unirytmin säännöllisyys on tärkeää. Univajeella on siis paljon psyykkisiä sekä fyysisiä oireita.
Miten univajeesta voi päästä pois? Univajeeseen on olemassa yksinkertaisia parannuskeinoja. Tärkein on, että oma motivaatio univajeen poistoon on korkealla. Terveydenammattilaisen tuki voi auttaa univajeeseen. Toimiminen oman sisäisen kellon mukaisesti myös auttaa. Eli mennä silloin nukkumaan kun alkaa väsyttämään & Herätä kun herää ilman herätyksiä. Unen huolto myös auttaa. Eli esimerkiksi nukkuessa pitäen korvatulppia jos on melua, pitäen silmälappuja tai yösukkia. Itsensä rentouttaminen auttaa univajeeseen. Päivittäiset meditaatio hetket huomattavasti auttavat. Ajankäytön hallinta auttaa. Eli jos kokee, että on paljon tekemistä ja joutuu tekemään niitä unien kustannuksella niin, niin ei saa tehdä.
Tällöin tulee priorisoida asioita, pistää tärkeimmät asiat edelle. Uni on tärkein ja sen jälkeen laskea miten saa tehtyä kaiken muun.
Liian vähäinen unenmäärä vaikuttaa terveyteemme.
Univaje tulee, kun nukkuu liian vähän verrattuna siihen määrään kuin oikeasti pitäisi. Aikuisen ihmisen tulisi nukkua joka yö vähintään 7 tuntia. Noin 15% suomalaisista aikuisista kärsii univajeesta. Univaje voi tulla esimerkiksi siitä, jos on vuorotöissä ja unirytmi on sekaisin. Tällöin voi olla jopa vaikeaa saada unta. Moni myös esimerkiksi opiskelee yömyöhään jonka takia ei kerkeä nukkumaan. Asiat tulisi hyvin priorisoida, jotta ehtisi tehdä kaiken ja sen jälkeen vielä saada hyvän määrän unta.
Unen puute tekee aivoistamme tehottomat, lyhentää lähimuistia, unenpuute aiheuttaa säilömuistin menetystä, heikentynyttä keskittymiskykyä, kyky suunnitella ja koordinoida toimintaa alkaa pettämään, huonot unitottumukset alkaa huononemaan, me alamme olemaan vaarallisia itsellemme sekä toisille, aivosolumme kuolevat ja ihminen voi joutua hoire tilaan (Eli tilaan jossa ihminen alkaa kokea houreilua, deliriumia). Univaje heikentää henkistä suorituskykyä ja lisää Alzheimerin taudin, ylipainon, sydänsairauksien, diabeteksen ja aivoverenkierron häiriöiden riskiä. Univaje aiheuttaa elimistön tulehdusten aktivoitumista, heikentää vastustuskykyä, pienentää kasvuhormonin tuotantoa ja sokerinsietokykyä. Univaje johtaa usein stressiin, ylipainoon, muistin, tarkkaavaisuuden ja päättelykyvyn heikentymiseen sekä tapaturmiin. Liika valvominen aiheuttaa torkahtelua, ärtymystä, keskittymiskyvyn heikkenemistä ja kipukynnyksen alenemista. Voi esiintyä myös mikrounia. 24 tunnin valvominen vastaa promillen alkoholihumalaa Elimistö pyrkii turvaamaan riittävän unensaannin homeostaattisen säätelymekanismin avulla: jos valvoo normaalia pitempään, myös nukkuu pitempään ja uni on syvempää. Suuri univelka ei normalisoidu vielä yhden yön pitkillä unilla. Jatkuva univelka estää normaaliin unirytmiin pääsemistä. Univelka on nukuttava pois. Yleisestä tiedosta poiketen unta voi nukkua ennalta "varastoon". Kuitenkaan ennalta nukkumista ei voida pitää pysyvänä ratkaisuna uniongelmille. Unirytmin säännöllisyys on tärkeää. Univajeella on siis paljon psyykkisiä sekä fyysisiä oireita.
Miten univajeesta voi päästä pois? Univajeeseen on olemassa yksinkertaisia parannuskeinoja. Tärkein on, että oma motivaatio univajeen poistoon on korkealla. Terveydenammattilaisen tuki voi auttaa univajeeseen. Toimiminen oman sisäisen kellon mukaisesti myös auttaa. Eli mennä silloin nukkumaan kun alkaa väsyttämään & Herätä kun herää ilman herätyksiä. Unen huolto myös auttaa. Eli esimerkiksi nukkuessa pitäen korvatulppia jos on melua, pitäen silmälappuja tai yösukkia. Itsensä rentouttaminen auttaa univajeeseen. Päivittäiset meditaatio hetket huomattavasti auttavat. Ajankäytön hallinta auttaa. Eli jos kokee, että on paljon tekemistä ja joutuu tekemään niitä unien kustannuksella niin, niin ei saa tehdä.
Tällöin tulee priorisoida asioita, pistää tärkeimmät asiat edelle. Uni on tärkein ja sen jälkeen laskea miten saa tehtyä kaiken muun.
Kommentit
Kirjaudu sisään lisätäksesi tähän kommentin