Suomi ja muut kielet
1. Ennakkotehtävä
Kieli merkitsee minulle paljon. Esimerkiksi sitä, että voin puhua toisille. Kieliä on monia ja monenlaisia, mikä voi vaikeuttaa toisille puhumista. Monet ihmiset oppivat puhumaan jo nuorena matkimalla ja siten oppivat kommunikoimaan helpommin.
2. Maailman kielet
1.
1. Maailmassa puhutaan noin 7000 kieltä.
2. Kielten määrää on vaikea määrittää, koska on vaikeaa sanoa, mikä on eri kieli ja mikä murre.
3. Maailman 3 puhutuinta kieltä ovat kiina, jota puhuu noin 1197 miljoonaa, espanja, jota puhuu noin 399 miljoonaa ja englanti, jota puhuu noin 335 miljoonaa.
4. Kieliä tulee katoamaan, koska on paljon kieliä joita puhuu enää vain muutama ihminen maailmassa.
5. Suomi ei ole uhanalainen kieli, koska suomea puhuu yli viisi miljoonaa ihmistä ja se onkin aika suuri kieli maailman mittakaavassa.
6.
8. Suomi kuuluu uralilaiseen kielikuntaan.
3.1. Espanjan, portugalin ja englannin suuret puhujamäärät johtuvat siitä, että niitä puhutaan monessa eri maassa.
2. Espanja, portugali ja englanti ovat levinneet löytöretkien myötä paljon.
3. a) italia, espanja ja ranska ovat sukua toisilleen ja suomi, viro ja pohjoissaame ovat sukua toisilleen.
b) sanat ovat samanlaisia ja rakenne on sama.
4. Jag tar en kaffekopp från ett skåp.
a) Osa suomen ja ruotsin sanoista on samanlaisia.
b) Ruotsissa on sukuja sanoilla ja Suomessa on sijapäätteitä.
5. a) Älä aja tästä, koska tie on tukossa.
b) Kävin eilen lenkillä, se oli tosi mukavaa.
c) Minun mummoni on vanha ja hän tykkää käydä marjassa.
d) Kokoo koko kokko kokoon.
1. Maailmassa puhutaan noin 7000 kieltä.
2. Kielten määrää on vaikea määrittää, koska on vaikeaa sanoa, mikä on eri kieli ja mikä murre.
3. Maailman 3 puhutuinta kieltä ovat kiina, jota puhuu noin 1197 miljoonaa, espanja, jota puhuu noin 399 miljoonaa ja englanti, jota puhuu noin 335 miljoonaa.
4. Kieliä tulee katoamaan, koska on paljon kieliä joita puhuu enää vain muutama ihminen maailmassa.
5. Suomi ei ole uhanalainen kieli, koska suomea puhuu yli viisi miljoonaa ihmistä ja se onkin aika suuri kieli maailman mittakaavassa.
6.
- Kantakieli on ennen puhuttu kieli, joka on sitten jakautunut useiksi kieliksi.
- Sukukielet ovat kieliä, jotka ovat syntyneet kantakielestä. Lähisukukielet muistuttavat paljon toisiaan ja puhujat voivat jotenkin ymmärtää toisiaan. Etäsukukielet muistuttavat vain hieman toisiaan ja niiden puhuvat eivät ymmärrä toisiaan.
- Sukukielet muodostavat kielikuntia.
8. Suomi kuuluu uralilaiseen kielikuntaan.
3.1. Espanjan, portugalin ja englannin suuret puhujamäärät johtuvat siitä, että niitä puhutaan monessa eri maassa.
2. Espanja, portugali ja englanti ovat levinneet löytöretkien myötä paljon.
3. a) italia, espanja ja ranska ovat sukua toisilleen ja suomi, viro ja pohjoissaame ovat sukua toisilleen.
b) sanat ovat samanlaisia ja rakenne on sama.
4. Jag tar en kaffekopp från ett skåp.
a) Osa suomen ja ruotsin sanoista on samanlaisia.
b) Ruotsissa on sukuja sanoilla ja Suomessa on sijapäätteitä.
5. a) Älä aja tästä, koska tie on tukossa.
b) Kävin eilen lenkillä, se oli tosi mukavaa.
c) Minun mummoni on vanha ja hän tykkää käydä marjassa.
d) Kokoo koko kokko kokoon.
3. Suomen sukukielet
1.
1. Suomen ja sen sukukielten katsotaan syntyneen kantauralin kielestä, jota on puhuttu noin 5000-6000 vuotta sitten.
2. Suomea ja sen lähisukukieliä kutsutaan itämeren-suomalaisiksi kieliksi.
3. Suomalais-ugrilaisia kieliä puhuu noin 23 miljoonaa ihmistä nykyään.
4. Useimmat suomen sukukielistä ovat uhanalaisia, koska niitä puhuu enää niin pieni määrä ihmisiä ja kielet ei enää siirry nuoremmille sukupolville.
3.
1. Suomenkieli ei ole vaarassa kuolla, koska suomella on riittävästi äidinkielisiä puhujia, suomi kehittyy kokoajan, suomea käytetään paljon opetuksessa, mediassa ja kirjallisuudessa ja suomenkielen puhujat arvostavat kieltä.
2. a) Suomen lähisukukieliä ovat karjala, vepsä, inkeroinen, viro, vatja, liivi.
b) En ole kuullut suomen sukukielistä vepsä, vatja, liivi, mansi, hanti, komi, udmurtti, mari, mordva, nenetsi, enetsi, nganasani, selkuppi.
c) Saamea puhutaan Suomen, Venäjän, Ruotsin ja Norjan alueella.
3. a) Ilmoituksessa kerrotaan, että 14:00 ja 14:30 välisenä aikana muusikko Kristiina Olanto vetää lapsille muskaria, jossa karjalaisia lauluja suomeksi ja karjalaksi. Muskariin voi tulla myös koko perhe.
b) Osaan suomentaa karjalan kielen sanat muuzikko=muusikko, suomekse=suomeksi, karjalakse=karjalaksi, kogo=koko.
4. a) Suomen ja viron kielen sanat muistuttavat toisiaan. Kielisukulaisuuden voi huomata esimerkiksi sanoista kadonnut ja kadunud.
b) Viron kielessä käytetään suomen kielelle vieraita kirjaimia. Tällaisia ovat ü ja õ.
c) Viron kielessä sana voi päättyä konsonanttiin, joka suomessa ei voi olla sanan lopussa. Tämä näkyy esimerkiksi sanassa kadunud.
5. a) Saamen kieliä on yhdeksän.
b) Jotta kielet säilyisivät pitää tehdä paljon töitä yhdessä ja valtion pitää tukea.
1. Suomen ja sen sukukielten katsotaan syntyneen kantauralin kielestä, jota on puhuttu noin 5000-6000 vuotta sitten.
2. Suomea ja sen lähisukukieliä kutsutaan itämeren-suomalaisiksi kieliksi.
3. Suomalais-ugrilaisia kieliä puhuu noin 23 miljoonaa ihmistä nykyään.
4. Useimmat suomen sukukielistä ovat uhanalaisia, koska niitä puhuu enää niin pieni määrä ihmisiä ja kielet ei enää siirry nuoremmille sukupolville.
3.
1. Suomenkieli ei ole vaarassa kuolla, koska suomella on riittävästi äidinkielisiä puhujia, suomi kehittyy kokoajan, suomea käytetään paljon opetuksessa, mediassa ja kirjallisuudessa ja suomenkielen puhujat arvostavat kieltä.
2. a) Suomen lähisukukieliä ovat karjala, vepsä, inkeroinen, viro, vatja, liivi.
b) En ole kuullut suomen sukukielistä vepsä, vatja, liivi, mansi, hanti, komi, udmurtti, mari, mordva, nenetsi, enetsi, nganasani, selkuppi.
c) Saamea puhutaan Suomen, Venäjän, Ruotsin ja Norjan alueella.
3. a) Ilmoituksessa kerrotaan, että 14:00 ja 14:30 välisenä aikana muusikko Kristiina Olanto vetää lapsille muskaria, jossa karjalaisia lauluja suomeksi ja karjalaksi. Muskariin voi tulla myös koko perhe.
b) Osaan suomentaa karjalan kielen sanat muuzikko=muusikko, suomekse=suomeksi, karjalakse=karjalaksi, kogo=koko.
4. a) Suomen ja viron kielen sanat muistuttavat toisiaan. Kielisukulaisuuden voi huomata esimerkiksi sanoista kadonnut ja kadunud.
b) Viron kielessä käytetään suomen kielelle vieraita kirjaimia. Tällaisia ovat ü ja õ.
c) Viron kielessä sana voi päättyä konsonanttiin, joka suomessa ei voi olla sanan lopussa. Tämä näkyy esimerkiksi sanassa kadunud.
5. a) Saamen kieliä on yhdeksän.
b) Jotta kielet säilyisivät pitää tehdä paljon töitä yhdessä ja valtion pitää tukea.
4. Monikielinen suomi
1. 1. Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi.
2. Suomen valtio on tunnustanut seitsemän vähemmistökieltä.
3. Suomessa puhutaan yli 150:taa kieltä äidinkielenä.
4. Suomen monikielistymisellä tarkoitetaan sitä, että Suomeen tulee koko ajan muilla kielillä enemmän sisältöä, kuten TV-sarjoja ja maahanmuutto lisää myös monikielistymistä.
3. 1. a) Tekstin A kirjoittaja suhtautuu Suomen monikielistymiseen positiivisesti.
b) Tekstin B kirjoittaja muuttaisi kielten opiskelun sellaiseksi, että ihmisille opetettaisiin eri kieliä, jotta jokaisella olisi omat vahvuudet.
c) Tekstin C kirjoittaja pitää monikielisyyttä hyvänä asiana, koska jos osaa useata kieltä jo lapsena, on kielien opettelu helpompaa tulevaisuudessa.
d) hedelmällinen vuoropuhelu = asiaa edelle ajavaa keskustelua
kulttuurien sulatusuuni = paikka, missä kaikki kulttuurit toimivat sovussa
kielikylpylastentarha = lastentarha, jossa opiskellaan jotakin kieltä
variaatio = vaihtelu
klisee = kulunut ilmaisu
kognitiivinen = tajunnallinen
2. Suomessa pitää saada ravintolassa palvelua aina suomeksi, koska suomi on yksi Suomen virallisista kielistä ja selvä suurin osa Suomen kansasta puhuu suomea äidinkielenään.
2. Suomen valtio on tunnustanut seitsemän vähemmistökieltä.
3. Suomessa puhutaan yli 150:taa kieltä äidinkielenä.
4. Suomen monikielistymisellä tarkoitetaan sitä, että Suomeen tulee koko ajan muilla kielillä enemmän sisältöä, kuten TV-sarjoja ja maahanmuutto lisää myös monikielistymistä.
3. 1. a) Tekstin A kirjoittaja suhtautuu Suomen monikielistymiseen positiivisesti.
b) Tekstin B kirjoittaja muuttaisi kielten opiskelun sellaiseksi, että ihmisille opetettaisiin eri kieliä, jotta jokaisella olisi omat vahvuudet.
c) Tekstin C kirjoittaja pitää monikielisyyttä hyvänä asiana, koska jos osaa useata kieltä jo lapsena, on kielien opettelu helpompaa tulevaisuudessa.
d) hedelmällinen vuoropuhelu = asiaa edelle ajavaa keskustelua
kulttuurien sulatusuuni = paikka, missä kaikki kulttuurit toimivat sovussa
kielikylpylastentarha = lastentarha, jossa opiskellaan jotakin kieltä
variaatio = vaihtelu
klisee = kulunut ilmaisu
kognitiivinen = tajunnallinen
2. Suomessa pitää saada ravintolassa palvelua aina suomeksi, koska suomi on yksi Suomen virallisista kielistä ja selvä suurin osa Suomen kansasta puhuu suomea äidinkielenään.
5. Suomi äidinkielenä
1.1. Äidinkieli voi olla kieli, jonka ihminen oppii ensimmäisenä tai jota ihminen osaa parhaiten tai kieli jota hän itse pitää äidinkielenään.
2. Äidinkieli opitaan vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa.
3. Samalla kun lapsi oppii äidinkielensä, hän kasvaa myös siihen kulttuuriin, jossa äidinkieltä käytetään.
4. Suomen kielen ominaispiirteitä on: 1. sanojen taipuminen, 2. aste vaihtelu, 3. morfeemit, 4. pitkät sanat, 5. äänteiden pituuksien vaihtelu, 6. vokaalisointu, 7. vokaalien yleisyys, 8. yksi konsonantti sanan tai tavun alussa,
5. geminaatta = kaksoiskonsonantti
morfeemi = kielen pienin yksikkö, jolla on oma merkityksensä
diftongi = kaksi eri vokaalia samassa tavussa
2. Äidinkieli opitaan vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa.
3. Samalla kun lapsi oppii äidinkielensä, hän kasvaa myös siihen kulttuuriin, jossa äidinkieltä käytetään.
4. Suomen kielen ominaispiirteitä on: 1. sanojen taipuminen, 2. aste vaihtelu, 3. morfeemit, 4. pitkät sanat, 5. äänteiden pituuksien vaihtelu, 6. vokaalisointu, 7. vokaalien yleisyys, 8. yksi konsonantti sanan tai tavun alussa,
5. geminaatta = kaksoiskonsonantti
morfeemi = kielen pienin yksikkö, jolla on oma merkityksensä
diftongi = kaksi eri vokaalia samassa tavussa