Taideteollisuusalan perustutkinnon suorittanut artesaani on luova kädentaitojen ammattilainen, joka suunnittelee ja valmistaa erilaisia tuotteita käyttäen perinteisiä ja nykyaikaisia työtapoja sekä erilaisia valmistustekniikoita.

Artesaanit voivat toimia yrittäjinä, käsi-ja taideteollisuusalan liikkeissä, palvelu- ja teollisuusyrityksissä sekä neuvontajärjestöissä.

Taideteollisuusalan perustutkinnon (OPH-2521-2017) suorittanut osaa valmistaa oman alansa tuotteita, tiloja tai palveluita. Alalle on tyypillistä esteettinen, visuaalinen ja kulttuuriosaaminen, kädentaidot sekä yrittäjyys. Taideteollisuusalan tutkinnon suorittanut osaa suunnitella omaa työtään ja hankkia monipuolisesti tietoa omalta alaltaan. Hän hallitsee alansa tyypillisimmät materiaalit, työvälineet ja valmistusmenetelmät.

Taideteollisuusalan suorittanut työskentelee alansa laatumääreiden mukaisesti. Hän tuntee alan säädökset, alan käytäntöjä, kestävää kehitystä ja materiaalien käsittelyn voidakseen valmistaa tuotteita, tiloja tai palveluita asiakkaille. Teknisen ammattitaidon lisäksi tarvitaan kykyä oppia jatkuvasti uutta, hahmottaa kokonaisuuksia, hyödyntää digitalisaation suomia mahdollisuuksia alallaan ja työskennellä yhdessä toisten kanssa.

Taideteollisuusalan perustutkinnon suorittanut voi toimia yrittäjänä tai alan mukaisissa työtehtävissä tuotteiden suunnittelu- ja valmistustehtävissä, tilojen suunnittelu- ja rakentamistehtävissä, palvelujen suunnittelu- ja toteuttamistehtävissä, ohjaustoiminnassa, teollisessa tuotannossa, asiakaspalvelussa ja myyntityössä sekä korjaus-, rakentamis- ja huoltotehtävissä.

Tutkinnon suorittaja valitsee yhden osaamisalan seuraavista suorittaessaan tätä tutkintoa:

• jalometalliala

Jalometallialan ammattitutkinto muodostuu osaamisalan pakollisesta tutkinnon osasta ja kahdesta valinnaisesta tutkinnon osasta. Osaamisaloja ovat kultasepäntyön osaamisala, hopeasepäntyön osaamisala ja kaiverrustyön osaamisala. Kultasepäntyön osaamisalan suorittaneen tutkintonimike on kultaseppä. Hopeasepäntyön osaamisalan suorittaneen tutkintonimike on hopeaseppä. Kaiverrustyön osaamisalan suorittaneen tutkintonimike on kaivertaja.

• kello- ja mikromekaniikanala

Kelloalan koulutuksella on pitkät perinteet Suomessa. Kellosepät toimivat usein yrittäjinä. Kello- ja mikromekaanisten laitteiden suunnittelussa ja valmistuksessa sekä huollossa tarvitaan käden taitoja ja kykyä työskennellä tarkkojen puhtausvaatimusten mukaisesti. Mikromekaniikka-alalla valmistetaan ja huolletaan kelloja, mittareita, kompasseja, elektroniikkaa ja muita tarkkuuslaitteita. Työt vaativat kädentaitoja ja suurta tarkkuutta

Kellosepät työskentelevät vähittäisliikkeisssä, kellojen tai muiden tarkkuusvälineiden korjaajina tai myyjinä. Työhön voi kuulua myös työkalujen ja kellon osien valmistusta sekä korujen korjauksia ja konekaiverrusta. Maahantuojat ja tukkuliikkeet työllistävät osan kellosepistä.
Mikromekaanikkojen työpaikat ovat elektroniikka-, instrumentointi- ja tarkkuustuotteita valmistavassa teollisuudessa. He valmistavat yksittäiskappaleita, prototyyppejä ja pieniä sarjoja. Mikromekaanikko voi osallistua myös laitteiden suunnitteluun ja tuotekehitykseen ja huoltaa laitteita.

• käsityön ohjaustoiminta

Kädentaitojen ohjauksen artesaani suunnittelee ja toteuttaa erilaisia lyhytkursseja sekä toimii niiden ohjaajana.
Opiskelun aikana hän tulee tutuksi monien eri materiaalien kuten puun, metallin, tekstiilin ja lasin kanssa. Monenlaisten materiaalien ja tekniikoiden taitaminen antaa mahdollisuuksia niiden uudenlaiseen yhdistämiseen. Kädentaitojen ohjaajia tarvitaan lasten ja nuorten sekä aikuisten harrastustoiminnan ohjaajina muun muassa kouluissa, kurssikeskuksissa, opistoissa ja nuorisotaloissa. Yhdistämällä koulutus terveydenhoitoalan ammatteihin, kädentaitojen ohjauksen artesaani voi suuntautua myös kuntoutus- ja terapiatoimintaan. Opiskelija saa valmiudet yrittäjänä toimimiseen ja hyvän pohjan mahdollisille jatko-opinnoilleen.

• metallisepänala

Metallisepän osaamisalaopintojen aikana tutustutaan metallien ja muiden kovien materiaalien ominaisuuksiin ja opitun pohjalta valmistetaan esim. taottuja, pakotettuja, koneistettuja tai valettuja esineitä. Perinteisten valmistustekniikoiden lisäksi kokeillaan erilaisten materiaalien esim. puun, nahan tai muovin yhdistämistä esineeseen toimivaksi kokonaisuudeksi. Esinesuunnittelun ja -valmistuksen tukena voidaan käyttää 3D-mallinnusta sekä 3D-tulostusta erilaisilla muoveilla.

• puusepänala

Puusepän alan koulutuksessa perehdytään puualan perusteisiin, koneisiin ja laitteisiin. Koulutuksen aikana valmistetaan erilaisia käyttöesineitä, huonekaluja ja muita puusepänalan tuotteita. Laadukkaasti toteutetut tuotteet pohjautuvat tuotteen suunnittelun ja valmistuksen osaamiseen. Tavoitteena on kouluttaa ammattiosaajia, joilla on yhteistyökykytaitoa ja oikea asenne työelämään.

• restaurointiala

Restauroinnin osaamisalan pääsisältöinä ovat vanhojen rakennusten ja rakennusosien korjaustekniikat. Opinnoissa perehdytään rakennustyömaalla toimimiseen, materiaaleihin, koneisiin ja tarvittaviin asiakirjoihin.

• saamenkäsityö

• sisustusala

Tutkintonimikkeellä sisustaja tutkinnon suorittanut henkilö kykenee osallistumaan laaja-alaisesti moniin erilaisiin sisustusalan työtehtäviin, kuten sisustusranteiden purkamiseen ja kokoamiseen sekä verhoilu- ja päällystys- ja pintakäsittelytöihin. Hän on käsistään taitava työntekijä, joka pystyy toimimaan yhteistyössä asiakkaan, sisustusarkkitehtien ja muiden suunnittelijoiden kanssa. Pääasiassa hän siis toteuttaa konkreettisesti useiden eri tahojen kehittämiä suunnitelmia. Työ edellyttää tyyli- ja muototajua sekä hyvää värisilmää ja hahmotuskykyä. Työssä vaaditaan oma-aloitteisuutta, yhteistyökykyä ja yrittämisenhalua. Sisustajan on tunnettava hyvin tyylisuuntaukset antiikista nykyaikaan, ja hänellä tulee olla tietoa värien käytöstä ja materiaalien ominaisuuksista. Hänen tulee tietää myös käyttämiensä materiaalien päästöluokitukset, sekä kestävyys- ja muut ominaisuudet sekä käyttökohteen mukaiset paloturvallisuus- ja muut vaatimukset.

Sisustajille tarjoavat työpaikkoja rakennus- ja sisustustarvikeliikkeet, maalaus- ja sisustusurakoitsijat sekä esimerkiksi laivateollisuuden alihankkijat. Sisustajan perustutkinto on myös hyvä pohja jatko-opinnoille. Varsinainen ammatin opiskelu tapahtuu suurelta osin käytännön työtehtävien avulla, mutta työtehtävien taustalla tarvittavia tietoja opetetaan myös erillisinä "tietojaksoina".

• soitinrakennusala

• tuotteen valmistus

Artesaanin opinnoissa tavoitteena on tutustua laaja-alaisesti erilaisiin käsityötaitoihin. Koulutuksessa painotetaan laadukkaan tuotteen valmistusta, yrittäjyyttä sekä kestävän kehityksen, esteettisyyden ja kulttuurin ymmärtämistä. Opintoihin voi valita kankaankudontaa, punontaa, ompelua, kankaankuviointi- ja värjäystekniikoita sekä solmeilua. Lisäksi on mahdollista opiskella erilaisia lanka- ja perinnetekniikoita kuten huovutusta, virkkausta ja neulontaa. Opiskelija voi perehtyä mm. kierrätysmateriaalien käyttöön käsitöissä. Opiskelijaksi valinta edellyttää soveltuvuutta käsityöalalle, mm. käsien ja sormien koordinaation toimivuutta.

Artesaanit työskentelevät itsenäisenä ammatinharjoittajina tai sijoittuvat esim. käsityökeskuksien sekä kangas- ja sisustusliikkeiden työtehtäviin. Artesaanit voivat toimia myös ohjaustehtävissä esim. kansalaisopistoissa.

• verhoiluala.

Perinteisessä verhoilutyössä on osattava vanhat käsityötavat ja kyettävä erikoistumaan vanhojen huonekalujen korjaamiseen ja entisöintiin. Hallitakseen tyyli- ja ympäriverhoiltujen huonekalujen verhoilun ammatissa toimivalla on oltava hyvä hahmotuskyky sekä muoto- ja tyylitaju. Joustinten sidonta- ja päällystysvaiheet edellyttävät vähintään normaaleja sormi- ja käsivoimia. Tyylihuonekalut entistetään vanhojen tapojen ja tyylien mukaisesti, joten perinteisen verhoilijan on tunnettava huonekalujen tyylihistorian perusteet. Perinteinen verhoilija toimii useimmiten itsenäisenä ammatinharjoittajana, joten hänellä tulee olla myös riittävästi tietoa yritystoiminnasta.

Ajoneuvoverhoilijan työ on moottoripyörien, autojen, veneiden, asuntovaunujen tai vaikkapa lentokoneiden uudelleenverhoiluun tai entisöintiin erikoistunutta verhoilutyötä. Ajoneuvoverhoilijan työssä on verhoilutekniikan lisäksi osattava ottaa huomioon esimerkiksi lisääntyneestä autojen turvatekniikasta, kuten autojen turvatyynyistä ja istuinten sähköisistä toiminnoista johtuvat erikoisvaatimukset. Omasta erikoistumisalastaan riippuen ajoneuvoverhoilijan on hallittava jossain määrin myös eriste-, puu- ja maalaustöitä sekä lasitusta. Erikoistumismahdollisuuksia ovat esimerkiksi matkailuajoneuvot, veneet, antiikkiajoneuvot jne. Myös ajoneuvoverhoilija voi toimia itsenäisenä yrittäjänä, mikä edellyttää yritystoiminnan perusteiden hallintaa.

Teollisen verhoilijan on kyettävä tarkkaan ja tasalaatuiseen verhoilutyöhön ja harjaannuttava tuotantolaitoksen oikeaan työrytmiin. Lisäksi hänen on hallittava huonekaluompelun ja kaavoituksen perusteet. Hänen on osattava leikata ja muotoilla erilaisia päällysmateriaaleja ja pehmusteita. Alalla työskentelevällä tulee olla valmiudet käyttää myös ohjelmoitavia koneita ja laitteita, joten hänen on kehitettävä ja laajennettava ammattitaitoaan nykyteknologian suuntaan ja hallittava tietotekniikan perusteet. Teollisuuden verhoilija toimii usein myös uusien mallien tekijänä, jolloin hänen on osattava lukea suunnittelijoiden laatimia piirustuksia ja osallistuttava tuotantotekniseen kehittämistyöhön.

Lähteet: www.opintopolku.fi
http://www.keskuspuisto.fi/artesaani
www.raseko.fi
www.taos.fi
https://www.sasky.fi/sasky/tiedotepalsta/index.tmpl?sivu_id=8108 Ikaalisten käsi-ja taideteollisuus oppilaitos