Valinnaiset opinnot
VALTAKUNNALLISET
HI3 Kansainväliset suhteet (2 op)
Moduulissa tarkastellaan kansainvälisen politiikan keskeisiä ilmiöitä, valtasuhteiden muutoksia ja niiden taustoja 1800-luvun lopulta nykypäivään. Moduulissa analysoidaan kansainvälistä politiikkaa erilaisista taloudellisista ja ideologista näkökulmista. Keskeisiä teemoja ovat vastakkainasettelun ja yhteistyön välinen jännite, tasapainon ja turvallisuuden tavoittelu sekä erilaisten poliittisten järjestelmien kilpailu. Moduulissa syvennetään tiedon hakemisen, analysoinnin ja tuottamisen taitoja sekä perehdytään erityyppisten lähteiden tulkintaan ja arviointiin.
Yleiset tavoitteet
- tuntee kansainvälisen politiikan peruskäsitteistön, toimintatavat ja keskeisimmät kehityslinjat
- osaa hyödyntää monipuolisia tietolähteitä ja tunnistaa tiedonvälitykseen liittyvää mielipidevaikuttamista eri aikoina
- osaa eritellä aatteiden ja taloudellisten eturistiriitojen merkityksen kansainvälisten suhteiden historiassa sekä pystyy arvioimaan niiden vaikutusta nykypäivään ja tulevaisuuteen
- osaa analysoida kansainvälisten yhteistyörakennelmien sekä vastakkainasettelujen syitä, vaikutuksia ja ratkaisumahdollisuuksia
- seuraa aktiivisesti mediaa ja osaa tarkastella kriittisesti kansainvälisiä kysymyksiä
- osaa eritellä ja arvioida historian käyttöä politiikan välineenä.
Keskeiset sisällöt
- kansainvälinen politiikka tutkimuskohteena ja keskeiset käsitteet
- poliittiset ideologiat ja niiden vaikutus yhteiskuntiin ja kansainvälisiin suhteisiin
- imperialismi politiikan, talouden ja kulttuurin ilmiönä
- maailmansotien syyt ja seuraukset
- demokratian ja totalitarismin vastakkainasettelu
- ihmisoikeuskysymykset, holokausti ja muut kansanmurhat
- kylmän sodan supervaltakilpailu ja sen päättyminen
- dekolonisaation merkitys ja vaikutukset
- maailmanpolitiikka ja muuttuva vallan tasapaino
Paikalliset kirjaukset
Laaja-alaisen osaamisen osa-alueet
Globaali ja kulttuurinen osaaminen kehittyy erityisesti imperialismin, dekolonisaation ja keskinäisriippuvuuden maailman tarkastelun avulla.Yhteiskunnallinen osaaminen on läsnä koko kurssin ajan, mutta erityisesti se kehittyy, kun tarkastelussa on yhteiskunnallinen muutos ihmisen toiminnan seurauksena. Myös maailmanhistorian suuret kehityslinjat tukevat yhteiskunnallista osaamista.
Vuorovaikutusosaamiseen syvennytään mm. informaatiovaikuttamisen kautta. Opiskelija oppii moodulin keskeisten teemojen kautta hyödyntämään ja arvioimaan kriittisesti erilaisia tietolähteitä ja niiden luotettavuutta, sekä ymmärtämään ja arvostamaan tiedon merkitystä.
Arviointi
Moduulin arviointi voi perustua niin koetilanteessa osoitettuun sisältöjen, kokonaisuuksien sekä syyseuraussuhteiden hallintaan kuin myös jo moduulin aikana tehtyihin kirjallisiin ja suullisiin yksilö-, pari- tai ryhmätehtäviin. Näin voidaan harjoitella sekä arvioida eri historian taitoja, kuten lähdekritiikkiä ja syy-seuraus-suhteiden hahmottamista.Arviointi toteutuu sekä itse- että vertaisarviointina että opettajan toteuttamana formatiivisena sekä summatiivisena arviointina. Arviointitavat täsmennetään moduulin alussa yhdessä opiskelijoiden kanssa.
HI4 Eurooppalainen ihminen (2 op)
Moduuli tarkastelee yhteiskunnallisen ajattelun, aatteiden ja ihmisoikeuksien kehittymistä sekä myyttisiä, uskonnollisia ja tieteellisiä maailmanselityksiä antiikista nykypäivään. Moduulissa perehdytään kulttuuriperintöön, taiteeseen ja tieteeseen oman aikansa ilmentäjinä Euroopassa. Tarkastelun kohteena on eurooppalainen ihminen, yksilön ja yhteiskunnan suhde sekä sukupuoli ja arkielämä.
Yleiset tavoitteet
- tuntee keskeisen länsimaisen kulttuuriperinnön ja osaa eritellä sen muodostumista vuorovaikutuksessa muiden kulttuuripiirien kanssa
- ymmärtää tieteen, taiteen, ihmiskuvan ja sukupuoliroolien muutoksen suhteessa yhteiskunnalliseen kehitykseen
- ymmärtää taiteen ja populaarikulttuurin merkityksen historiakäsityksen luomisessa
- osaa eritellä tieteen saavutusten merkitystä ja eri aikakausien maailmankuvia
- osaa arvioida erilaisten aatteiden kehitystä sekä niiden vaikutuksia ympäröivään maailmaan
- pystyy analysoimaan kulttuuria sen historiallisessa kontekstissa sekä ymmärtämään kulttuurin ja politiikan keskinäisen vuorovaikutuksen
- osaa tarkastella eurooppalaista kulttuuria osana kulttuurin globalisaatiota.
Keskeiset sisällöt
- tiede, taide, uskonto ja media maailmankuvan muokkaajana ja välittäjänä
- antiikin kulttuurien yleispiirteet
- demokratian ja tieteellisen ajattelun synty
- keskiajan kulttuuri ja kulttuuripiirien vuorovaikutus
- tieteen ja taiteen kehitys uuden ajan alussa
- reformaatio ja tiedon vallankumous
- valistus, ihmisoikeuksien ja tasa-arvoajattelun syntyminen
- 1800-luvun aatteet sekä kulttuuriset ja yhteiskunnalliset muutokset
- taide, populaarikulttuuri ja kulttuurin globalisoituminen
- tiede uskonnollisen maailmankuvan haastajana, edistysusko ja uhkakuvat
- demokratian ja tasa-arvoajattelun leviäminen sekä niiden vastavoimat
- tiedon määrän kasvu ja kulttuurin pirstaloituminen
- sukupuoliroolien murros
Paikalliset kirjaukset
Laaja-alaisen osaamisen osa-alueet
Hyvinvointiosaaminen ja globaalinen ja kulttuuriosaaminen vahvistuvat, kun tutustutaan Euroopan alueen tieteelliseen, taiteelliseen ja kulttuuriseen kehitykseen hahmottaen niistä yleiskuvaa eurooppalaisen maailmankuvan muutoksista.Vuorovaikutusosaaminen vahvistuu sananvapauden merkityksen ja sen eri aikoina vaihdelleiden rajojen opiskelun myötä.
Monitieteinen ja luova osaaminen kehittyy, kun kurssin aikana tutustutaan sekä luonnon- että humanististen tieteiden historiaan Euroopassa.
Yhteiskunnallinen osaaminen kehittyy, kun opiskellaan yhteiskuntajärjestystä koskevien erilaisten aatteiden ja käytäntöjen historiaa Euroopassa.
Arviointi
Moduulin arviointi voi perustua niin koetilanteessa osoitettuun sisältöjen, kokonaisuuksien sekä syyseuraussuhteiden hallintaan kuin myös jo moduulin aikana tehtyihin kirjallisiin ja suullisiin yksilö-, pari- tai ryhmätehtäviin. Näin voidaan harjoitella sekä arvioida eri historian taitoja, kuten lähdekritiikkiä ja syy-seuraus-suhteiden hahmottamista.Arviointi toteutuu sekä itse- että vertaisarviointina että opettajan toteuttamana formatiivisena sekä summatiivisena arviointina. Arviointitavat täsmennetään moduulin alussa yhdessä opiskelijoiden kanssa.
HI5 Ruotsin itämaasta Suomeksi (2 op)
Moduuli tarkastelee nykyisen Suomen alueen kehitystä osana Itämeren alueen historiaa esihistoriasta autonomian ajalle asti. Moduulissa perehdytään yhteiskunnan, talouden ja ympäristön lisäksi yhteisöjen ja yksilöiden väliseen vuorovaikutukseen, arjen historiaan ja ihmisten elämäntapaan sekä elinkeinoihin historian eri vaiheissa. Moduulissa syvennytään erityisesti lähiympäristön historian lähteisiin ja erilaisiin tutkimusmenetelmiin.
Yleiset tavoitteet
- tuntee Suomen alueen historiallisia lähteitä ja osaa arvioida niitä kriittisesti
- tuntee suomalaista, saamelaista ja muiden vähemmistöryhmien kulttuuriperintöä ja arjen historiaa
- hallitsee Suomen historialliset kehityslinjat sekä niiden yhteydet pohjoismaiseen kehitykseen ja Itämeren alueeseen
- kykenee yhdistämään historialliset kehityslinjat oman kotiseutunsa historiaan ja näkee kehityksen myös yksittäisen ihmisen kannalta
- osaa eritellä Suomen väestö-, sosiaali- ja taloushistoriallisen kehityksen
- osaa arvioida suomalaisen sivistyksen yhteydet länsimaiseen kulttuuriin
- osaa tarkastella Suomen historian käyttöä politiikassa ja identiteetin luomisessa.
Keskeiset sisällöt
- tutkimusmenetelmät ja lähteet
- käsitykset Suomen väestöryhmien alkuperästä
- Itämeren alueen valtiollinen kehittyminen
- kirkollisen ja maallisen vallan muotoutuminen
- yhteiskunta, elinkeinot, elämäntapa ja kulttuuri
- reformaatio ja vahvistuva hallitusvalta
- Ruotsin suurvaltapyrkimysten vaikutus Suomeen
- elämäntapa sääty- ja maatalousyhteiskunnassa
- Suomen aseman muutos ja uudistukset Ruotsin ajan lopulla
- Suomen liittäminen Venäjään ja autonomian synty
- suomalaisen identiteetin luominen, sivistys, tiede ja taide
Paikalliset kirjaukset
Paikallisesti huomioidaan Sievin ja Kalajokilaakson kehittyminen moduulin käsiteltävällä ajanjaksolla.Laaja-alaisen osaamisen osa-alueet
Globaali- ja kulttuuriosaaminen tutustuttaa Suomen identiteettiseen, kulttuuriseen ja taloudelliseen kehitykseen osana globaalia ja ympäröivän maailman kehitystä.Eettisyys ja ympäristöosaaminen auttaa opiskelijaa hahmottamaan ympäristön taloudellisen hyödyntämisen eri aikakausilla ja lisää ymmärrystä eri aikakausien ihmisten valinnoista ja valinnan mahdollisuuksista.
Hyvinvointiosaaminen kehittyy opiskelijan ymmärtäessä muuttuvan maailman olevan osa historiaa ja valmiudet muiden ihmisten ja heidän tarpeiden ymmärrykseen lisääntyy.
Monitieteinen ja luova osaaminen kehittyy, kun moduulissa hyödynnetään poikkitieteellisesti myös arkeologista- ja kansantieteellistä tietoa Suomen alueen varhaisvaiheista.
Yhteiskunnallinen osaaminen kehittyy, kun opiskellaan Suomen alueelle järjestäytyneen yhteiskunnan synnyn pitkiä kehityslinjoja.
Arviointi
Moduulin arviointi voi perustua niin koetilanteessa osoitettuun sisältöjen, kokonaisuuksien sekä syyseuraussuhteiden hallintaan kuin myös jo moduulin aikana tehtyihin kirjallisiin ja suullisiin yksilö-, pari- tai ryhmätehtäviin. Näin voidaan harjoitella sekä arvioida eri historian taitoja, kuten lähdekritiikkiä ja syy-seuraus-suhteiden hahmottamista.Arviointi toteutuu sekä itse- että vertaisarviointina että opettajan toteuttamana formatiivisena sekä summatiivisena arviointina. Arviointitavat täsmennetään moduulin alussa yhdessä opiskelijoiden kanssa.
HI6 Maailman kulttuurit kohtaavat (2 op)
Moduulissa perehdytään kulttuurin käsitteeseen ja kulttuurieroja koskevan ajattelun muutoksiin sekä tarkastellaan, miten suhtautuminen eri kulttuureihin on vaihdellut ajattelun ja yhteiskuntien muuttuessa. Moduulissa tarkastellaan länsimaisten ja muiden kulttuurien kohtaamista ja vuorovaikutusta historian eri aikoina.
Yleiset tavoitteet
- ymmärtää kulttuurien vuorovaikutusta koskevia teorioita ja käytänteitä
- tunnistaa kulttuuristen arvojen ja maailmankuvien ilmenemisen arkielämässä ja sosiaalisissa suhteissa
- osaa eritellä kulttuurien välistä vuorovaikutusta sekä historiallisessa että nykypäivän kontekstissa
- analysoi esimerkiksi taiteissa, uskonnossa ja sosiaalisissa rakenteissa esiintyviä kulttuurisia arvoja ja käytäntöjä
- erittelee kulttuurien moninaisuutta historiallisena osana eurooppalaista kulttuuria ja pystyy arvioimaan sille annettuja merkityksiä
- osaa kriittisesti eritellä ja arvioida kulttuurisia eroja koskevia väitteitä, eri kulttuureihin liitettyjä stereotypioita sekä kulttuurien vaikutusta yksilöön
- tuottaa yksin tai ryhmässä historiallista asiatekstiä käyttämällä monipuolisesti ja kriittisesti lähdeaineistoa.
Keskeiset sisällöt
- kulttuurit ja niiden vuorovaikutus
- Aasian kulttuurit
- Afrikan kulttuurit
- arktiset kulttuurit
- Australian ja Oseanian alkuperäiskulttuurit
- Latinalaisen Amerikan kulttuurit
- Lähi-idän kulttuurit
- Pohjois-Amerikan alkuperäiskulttuurit.
Paikalliset kirjaukset
Laaja-alaisen osaamisen osa-alueet
Hyvinvointiosaaminen vahvistuu kehittämällä eettistä ajattelua, myötätuntoa ja valmiuksia ottaa huomioon meille vieraita kulttuureja edustavat ihmiset ja heidän näkökulmansa. Tutustuminen maailman kulttuureihin tukee oman identiteetin rakentamista ja minäkuvan jäsentymistä. Moduulin sisältö antaa esimerkkejä ihmisten sinnikkyydestä muutosten ja yllätysten maailmassa.Vuorovaikutusosaaminen perustuu myötätuntoon. Moduuli voi vahvistaa empatiakykyä erilaisen kulttuuritaustan omaavia ihmisiä kohtaan. Moduuli auttaa hahmottamaan rakentavan vuorovaikutuksen ja kulttuurienvälisen ymmärryksen merkityksen kestävälle tulevaisuudelle, demokratialle ja rauhalle.
Moduulissa opiskelija tutustuu eri puolilla maailmaa vaikuttaneisiin ja vaikuttaviin kulttuureihin. Tavoitteena on oppia erittelemään kulttuurien välistä vuorovaikutusta sekä historiallisessa että nykypäivän kontekstissa. Opiskelija oppii analysoimaan esimerkiksi taiteissa, uskonnossa ja sosiaalisissa rakenteissa esiintyviä kulttuurisia arvoja ja käytäntöjä.
Monitieteinen ja luova osaaminen kehittyy tutustumalla erilaisiin tiedonhankinnan ja -esittämisen tapoihin ja harjaantumalla käyttämään niitä. Samalla vahvistuu monilukutaito sekä kyky arvioida tiedon luotettavuutta. Tutustuminen erilaisiin ja eri puolella maailmaa vaikuttaneisiin ja vaikuttaviin kulttuureihin sekä erilaisiin kulttuurien kohtaamisen malleihin tuhansien vuosien historiallisessa perspektiivissä auttaa opiskelijaa tekemään ja arvioimaan vaihtoehtoisia tulevaisuusskenaarioita yksilön, yhteisöjen ja ekosysteemien näkökulmasta.
Yhteiskunnallinen osaaminen vahvistuu tiedolla erilaisista valtiorakenteista ja hallintojärjestelmistä. Tämä antaa perspektiiviä verrata niitä nykypäivän yhteiskuntiin ja opettaa arvostamaan demokraattisia oikeudenmukaisuuteen, tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen perustuvia yhteiskuntia.
Arviointi
Moduulin arviointi voi perustua niin koetilanteessa osoitettuun sisältöjen, kokonaisuuksien sekä syyseuraussuhteiden hallintaan kuin myös jo moduulin aikana tehtyihin kirjallisiin ja suullisiin yksilö-, pari- tai ryhmätehtäviin. Näin voidaan harjoitella sekä arvioida eri historian taitoja, kuten lähdekritiikkiä ja syy-seuraus-suhteiden hahmottamista.Arviointi toteutuu sekä itse- että vertaisarviointina että opettajan toteuttamana formatiivisena sekä summatiivisena arviointina. Arviointitavat täsmennetään moduulin alussa yhdessä opiskelijoiden kanssa.
KOULUKOHTAISET
HI7 Historian kertaus (2 op)
Yleiset tavoitteet
Keskeiset sisällöt
Keskeiset sisällöt:
- historian pakolliset ja syventävät moduulit
- YO-kokeen rakenne
- YO-kokeen kysymystyypit ja vastaustekniikat
Laaja-alaisen osaamisen osa-alueet
Moduuliin sisältyy kaikki laaja-alaisen osaamisen osa-alueet.
Arviointi
Moduuli arvioidaan merkinnällä suoritettu tai hylätty (S tai H).
HI8 Muut historian opinnot
Historian opintoihin on mahdollista lukea myös lukion ulkopuolella suoritettuja tavoitteellisia ja ohjattuja opintoja. Opintoja voivat tarjota muut oppilaitokset kuten korkeakoulut, kesäyliopistot, ammattikorkeakoulut, ammattiopistot, opistot tai erilaiset vapaan sivistystyön toimijat. Myös verkossa tai ulkomailla tehtyjä opintoja voidaan lukea aineen opinnoiksi. Näin opiskelija voi laajentaa opintovalikoimaansa.
Lukion oppimäärään kuuluviksi opinnoiksi voidaan lukea sellaisia opintoja, jotka vastaavat lukion opetussuunnitelman yleisiä tavoitteita ja sisältöjä. Opintojen tulee olla ohjattuja ja tavoitteellisia sekä riittävän laajoja.
Lukion opintosuoritukseksi hyväksymisestä tekee päätöksen rehtori yhdesä aineen opettajan kanssa.
Opintojen laajuus voi vaihdella. Opintoihin voidaan lukea myös useita eri opintoja tai usean eri järjestäjän opintoja.
Yleiset tavoitteet
- voi vahvistaa, laajentaa, syventää ja monipuolistaa osaamistaan