6. Opiskeluhuolto
Esiopetuksessa käytettävät käsitteet
Opiskeluhuollolla tarkoitetaan lapsen hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa esiopetuksessa.[2] Lapsella on oikeus saada maksutta opiskeluhuolto, jota opetukseen osallistuminen edellyttää[3]. Opiskeluhuoltotyössä otetaan huomioon lapsen edun ensisijaisuus[4]. Opiskeluhuoltoa toteutetaan opetustoimen ja hyvinvointialueen suunnitelmallisena yhteistyönä lasten ja heidän huoltajiensa sekä tarvittaessa muiden yhteistyötahojen kanssa[5]. Opiskeluhuolto on sekä yhteisöllistä että yksilökohtaista työtä. Yhteisöllinen opiskeluhuolto on ennalta ehkäisevää ja ensisijainen tapa toteuttaa opiskeluhuoltoa esiopetuksessa. Se on kaikkien esiopetuksessa työskentelevien ammattilaisten yhteinen tehtävä. Lisäksi lapsilla on oikeus opiskeluhuoltopalveluihin, joita ovat ikäryhmälle tarkoitetut neuvolapalvelut sekä kuraattori-ja psykologipalvelut.[6]Opiskeluhuoltopalvelut järjestetään lähipalveluna, jolle opetuksen järjestäjän tulee tarjota asianmukaiset tilat[7].
[1] Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) 1 § 3 mom.
[2] Oppilas-ja opiskelijahuoltolaki 9 §
[3] YK:n Yleissopimus lapsen oikeuksista 1989
[4] Oppilas-ja opiskelijahuoltolaki 3 § (377/2022)
[5] Oppilas-ja opiskelijahuoltolaki 3 § ja 4 §
[6] Terveydenhuoltolaki 15 a § (378/2022) ja oppilas-ja opiskelijahuoltolaki 9 § (377/2022)
[7] Oppilas-ja opiskelijahuoltolaki 13 § (377/2022)
Opiskeluhuollon merkitys
Lasten kehitysympäristön ja esiopetuksen toimintaympäristön muutosten myötä opiskeluhuollosta on tullut yhä tärkeämpi osa esiopetuksen perustoimintaa. Opiskeluhuolto liittyy kiinteästi esiopetuksen tehtävään edistää lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen edellytyksiä. Opiskeluhuoltotyötä ohjaa lapsen edun ensisijaisuus[1].
[1] YK:n Yleissopimus lapsen oikeuksista 1989