Lehtimetsä

vaahtera

Vaahtera on iso lehtipuu joka voi kasvaa jopa 25 metriä korkeaksi.

Vaahtera aloittaa kukintonsa keväällä toukokuun loppupuolella.

 Siemenet kasvavat kesäkuun lopussa ja putoavat ja itävät syksyllä.

Vaahteran mahlasta voi valmistaa vaahterasokeria ja vaahtera siirappia.



VAAHTERA SYSYLLÄ


Pihlaja

PIHLAJA
_______________

Pihlajan toinen nimi on Sorbus.
Pihlajan on kasvisuku johon kuuluu 100-200 lajia.
Pihlaja on pieni puu tai pensas.
Pihlajat ovat lähisukuisia kantoja.




 

lehdet ja neulaset

Lehti ja neulanen
______________________________


Neulanen on kova ja kestää kylmyyttä. Eikä se siksi putoa talveksi pois.

Lehti on hauraampi ja ei kestä kylmyyttä, joten syksyllä kun ilma viilenee lehdet kellastuvat ja putoavat.

Neulasen koko on vain noin 2-8 senttiä.

Lehden pituus on noin sen 8 senttiä vähän alle. Ja leveys 3-5 senttiä.

Lehden elinikä kestää vain keväästä syksyyn.

Neulasen elinikä on taas meilkein ympäri vuoden ne tippuvt vain jos ne eivät ole saaneet tarpeeksi valoa.

Lehtimetsä

LEHTIMETSÄ JA LEHTIPUUT
______________________________
MUUT TIEDOT

Metsähaavan toinen nimi on populus tremula.
Metsissä yleisimpiä lehtipuita on koivu, haapa, vaahtera ja pihlaja.
____________________________________________________________
KOIVU

Koivut on kasvisuku johon kuuluu 120 lajia.
Koivut ovat yleisimpiä lehtipuita.
Koivujen toinen nimi on BETULA.
____________________________________________________________
KOIVUN LISÄÄNTYMINEN

Koivu lisääntyy siemenillä.
Siemenen synty vaatii pölytyksen.
Oksan roikkuvasta hedenorksta vapautuu siitepölyä, jota kulkeutuu tuulen mukana lähes kaikkialle.
Osa siitepölystä kulkeutuu koivun emäkukkiin.
Tapahtuu hedelmöitys, ja siemen alkaa kehittyä.
Syksyllä valmistuneet siemenet varisevat maahan.
Hede- ja eminorkot ilmaantuvat samoihin aikoihin kuin lehdet puhkeavat.
Eminorkkoihin muodostuvat siemenet.
Vanhat eminorkot säilyvät talven yli.
_______________________________________________________________________________________________