Kustaa Vaasa kuoli vuonna 1560. Hänen vanhin poikansa peri kuninkuuden. Vaikka Kustaa Vaasa oli ajatellut perintökuninkuuden rauhoittavan valtataistelua, niin Eerik riitautui veljiensä Juhanan ja Kaarlen kanssa. Lopulta Juhanasta tuli kuningas. Kun Juhanan poika Sigismund peri vallan, alkoi Sigismundin ja Kaarle-herttuan valtataistelu. Kun Sigismund nimitti Kaarlen vihollisen Klaus Flemingin Suomen käskynhaltijaksi, heidän välinsä kiristyivät entisestään.
Kuningas Sigismund ja Klaus Fleming päättivät pitää sotilaat linnaleireissä, vaikka Ruotsi ei ollut sodassa. Talonpoikia ärsytti pitää linnaleiri, vaikka ei ollut sotaa. Linnaleiritys aiheutti talonpojille levottomuuksia. Kaarle-herttua havaitsi suomalaisten talonpoikien tyytymättömyyden ja hän halusi käyttää suomalaisten kapinahenkeä hyväkseen. Hän yllytti talonpoikia hyökkäämään Klaus Flemingin johtamaa huoviarmeijaa vastaan.