Etäopiskelu
Läksyt 12.5. (vko 20)
1. Millä kolmella eri tavalla ihminen voi olla sokea?
- ihminen voi olla heikkonäköinen, lähes sokea tai täysin sokea.
2. Minkä ansiosta voit tarkentaa katseesi eri etäisyyksille?
- Kun sädelihas muokkaa linssin muotoa niin silloin tapahtuu tarkentaminen.
3. Minkä ansiosta voit nähdä värejä?
- Näemme värejä tappisolujen avulla ja niitä kolmenlaista eli yhdet aistivat punaista, toiset sinistä ja kolmannet vihreää. Niiden kolmen tappisolun yhteisvaikutuksesta aivot tulkitsevat, minkä värinen aistittava kohde on.
4. Minkä ansiosta näet kolmiulotteisesti?
- Kolmiulotteinen näkeminen perustuu silmien ja aivojen yhteistyöhön. Ihmisten silmät osoittavat suoraan eteenpäin, joten verkkokalvoille muodostuvat kuvat ovat kummassakin silmässä hieman erilaiset. Verkkokalvojen aistinsolut synnyttävät hermoimpulsseja, jotka kulkevat kummastakin silmästä lähtevää näköhermoa pitkin isoaivoihin. Isoaivojen näköalueella aivojen takaosassa molempien silmien kuvat yhdistetään, jolloin syntyy kolmiulotteinen näköaistimus.
5. Minkä ansiosta näet (edes kohtalaisesti) hämärässäkin?
- Näemme hämärässä sauvasolujen avulla. Hämärässä pupilli laajenee, koska se kerään mahdollisimman paljon valoa silmään.
6. Missä tapahtuu näköaistimus?
- Näkemämme kuva muodostuu silmän verkkokalvolle, ja näköhermo vie viestin kuvasta aivojen näköalueelle.
- ihminen voi olla heikkonäköinen, lähes sokea tai täysin sokea.
2. Minkä ansiosta voit tarkentaa katseesi eri etäisyyksille?
- Kun sädelihas muokkaa linssin muotoa niin silloin tapahtuu tarkentaminen.
3. Minkä ansiosta voit nähdä värejä?
- Näemme värejä tappisolujen avulla ja niitä kolmenlaista eli yhdet aistivat punaista, toiset sinistä ja kolmannet vihreää. Niiden kolmen tappisolun yhteisvaikutuksesta aivot tulkitsevat, minkä värinen aistittava kohde on.
4. Minkä ansiosta näet kolmiulotteisesti?
- Kolmiulotteinen näkeminen perustuu silmien ja aivojen yhteistyöhön. Ihmisten silmät osoittavat suoraan eteenpäin, joten verkkokalvoille muodostuvat kuvat ovat kummassakin silmässä hieman erilaiset. Verkkokalvojen aistinsolut synnyttävät hermoimpulsseja, jotka kulkevat kummastakin silmästä lähtevää näköhermoa pitkin isoaivoihin. Isoaivojen näköalueella aivojen takaosassa molempien silmien kuvat yhdistetään, jolloin syntyy kolmiulotteinen näköaistimus.
5. Minkä ansiosta näet (edes kohtalaisesti) hämärässäkin?
- Näemme hämärässä sauvasolujen avulla. Hämärässä pupilli laajenee, koska se kerään mahdollisimman paljon valoa silmään.
6. Missä tapahtuu näköaistimus?
- Näkemämme kuva muodostuu silmän verkkokalvolle, ja näköhermo vie viestin kuvasta aivojen näköalueelle.
05.05.2020 (vko 19)
Kappaleen 15 tehtävät 2 ja 3
2.
3.a) Sarveiskalvo taittaa valoa, jolloin kohteesta muodostuu kuva silmän takaosan verkkokalvolle.
b) Linssi taittaa myös valoa kuten sarveiskalvokin.
c) Pupillin avulla silmä säätelee sinne saapuvan valon määrää.
d) Verkkokalvojen aistinsolut synnyttävät hermoimpulsseja, jotka kulkevat kummastakin silmästä lähtevää näköhermoa pitkin isoaivoihin.
e) Näköhermo vie viestin kuvasta aivojen näköalueelle.
2.
- Värikalvo
- Sarveiskalvo
- Pupilli eli mustuainen
- Linssi
- Sädelihas
- Lasiainen
- Näköhermo
- Verkkokalvo
3.a) Sarveiskalvo taittaa valoa, jolloin kohteesta muodostuu kuva silmän takaosan verkkokalvolle.
b) Linssi taittaa myös valoa kuten sarveiskalvokin.
c) Pupillin avulla silmä säätelee sinne saapuvan valon määrää.
d) Verkkokalvojen aistinsolut synnyttävät hermoimpulsseja, jotka kulkevat kummastakin silmästä lähtevää näköhermoa pitkin isoaivoihin.
e) Näköhermo vie viestin kuvasta aivojen näköalueelle.
Läksyt 28.4. (vko 18)
1.
3.a) Refleksi on tahdosta riippumaton ja nopea reagointi ärsykkeeseen. Refleksi tapahtuu jo ennen, kun aivot saa tiedon, koska viesti ei kulje aivojen kautta.
b) Synnynnäinen refleksi on semmoinen esim. jos käsi osuu kuumaan ja sen vetäsee nopeasti pois siitä. Opittu refleksi on esimerkiksi käveleminen.
4.a) Ensin aistinsolu reagoi ärsykkeeseen tai hermosolu saa viestin toisesta hermosolusta, minkä jälkeen impulssi kulkee yhteen suuntaan eli tuojahaarakkeesta viejähaarakkeeseen päin.
b) Impulssi saapuu synapsin kohdalle, jolloin solusta erittyy välittäjäaineita synapsirakoon. Ne kulkeutuvat synapsin yli seuraavaan hermosoluun ja käynnistävät sähköisenimpulssin.
5.a) Vauvojen aivot eivät ole täysin kehittyneet vaan ne kehittyvät rakenteellisesti noin 30-vuotiaaksi asti.
b) Kun työmuistissa olevia asioita kertaa tarpeeksi paljon, ne siirtyvät pitkäaikaiseen säilömuistiin, jolloin tapahtuu oppimista.
c) Havaitsemisesta tulevat viestit käsitellään isoaivoissa.
d) Muistaminen perustuu siihen, että aivoissa muodostuu uusia yhteyksiä hermosolujen välillä.
e) Väliaivot ohjaavat mielihyvän kokemista.
f) Nukkumisen aikana aivot hankkiutuvat eroon niihin kertyneistä haitallisista aineista.
g) Älykkäillä ihmisillä on aivoissa paljon hermosolujen välille muodostuneita yhteyksiä.
- Tuojahaarake
- Solukeskus
- Tuppi
- Viejähaarake
- Synapsi
- Ääreishermosto
- Synapsi
- Keskushermosto
- Autonominen hermosto
- Pikkuaivot
- Isoaivot
- Keskiaivot
- Väliaivot
- Aivokurkiainen
- Ohimolohko
3.a) Refleksi on tahdosta riippumaton ja nopea reagointi ärsykkeeseen. Refleksi tapahtuu jo ennen, kun aivot saa tiedon, koska viesti ei kulje aivojen kautta.
b) Synnynnäinen refleksi on semmoinen esim. jos käsi osuu kuumaan ja sen vetäsee nopeasti pois siitä. Opittu refleksi on esimerkiksi käveleminen.
4.a) Ensin aistinsolu reagoi ärsykkeeseen tai hermosolu saa viestin toisesta hermosolusta, minkä jälkeen impulssi kulkee yhteen suuntaan eli tuojahaarakkeesta viejähaarakkeeseen päin.
b) Impulssi saapuu synapsin kohdalle, jolloin solusta erittyy välittäjäaineita synapsirakoon. Ne kulkeutuvat synapsin yli seuraavaan hermosoluun ja käynnistävät sähköisenimpulssin.
5.a) Vauvojen aivot eivät ole täysin kehittyneet vaan ne kehittyvät rakenteellisesti noin 30-vuotiaaksi asti.
b) Kun työmuistissa olevia asioita kertaa tarpeeksi paljon, ne siirtyvät pitkäaikaiseen säilömuistiin, jolloin tapahtuu oppimista.
c) Havaitsemisesta tulevat viestit käsitellään isoaivoissa.
d) Muistaminen perustuu siihen, että aivoissa muodostuu uusia yhteyksiä hermosolujen välillä.
e) Väliaivot ohjaavat mielihyvän kokemista.
f) Nukkumisen aikana aivot hankkiutuvat eroon niihin kertyneistä haitallisista aineista.
g) Älykkäillä ihmisillä on aivoissa paljon hermosolujen välille muodostuneita yhteyksiä.
20.04.2020 (vko 17)
kpl 14 tehtävät 1 ja 2
1.
2.a) Aivokurkiainen yhdistää aivopuoliskot ja mahdollistaa niiden välisen yhteistyön
b) Pikkuaivot osallistuvat kehon tasapainon ylläpitämiseen ja liikkeiden säätelyyn.
c) Isoaivot käsittelevät aisteista tulevia viestejä ja välittävät toimintaohjeita kehoon. Älylliset toiminnot, kuten ajattelu ja muistaminen, tapahtuvat isoaivoissa.
d) Ydinjatke ohjaa peruselintoimintoja.
e) Väliaivot ohjaavat hormonitoimintaa aivolisäkkeen avulla ja säätelevät monia tärkeitä toimintoja, kuten nälkää, janoa ja mielihyvää.
1.
- Isotaivot
- Aivokurkiainen
- Pikkuaivot
- Väliaivot
- Keskiaivot
- Aivosilta
- Ydinjatke
- Selkäydin
2.a) Aivokurkiainen yhdistää aivopuoliskot ja mahdollistaa niiden välisen yhteistyön
b) Pikkuaivot osallistuvat kehon tasapainon ylläpitämiseen ja liikkeiden säätelyyn.
c) Isoaivot käsittelevät aisteista tulevia viestejä ja välittävät toimintaohjeita kehoon. Älylliset toiminnot, kuten ajattelu ja muistaminen, tapahtuvat isoaivoissa.
d) Ydinjatke ohjaa peruselintoimintoja.
e) Väliaivot ohjaavat hormonitoimintaa aivolisäkkeen avulla ja säätelevät monia tärkeitä toimintoja, kuten nälkää, janoa ja mielihyvää.
14.04.2020 (vko 16)
1.a) Selkäydin kuuluu keskushermostoon
b) Jalkaan menevä liikehermo kuuluu ääreishermostoon.
c) Aivot kuuluu keskushermostoon.
d) Kielen hermo kuuluu ääreishermostoon-
2a) Ääreishermoston tehtävänä on välittää tietoja elimistön tilasta ja ympäristossämme tapahtuvista muutoksista keskushermostoon. Ääreishermosto kuljettaa myös aivojen antamat toimintaohjeet elimistön eri osiin.
b) Keskushermoston tehtävänä on vastaanottaa ja käsitellä tietoa elimistöstä ja ympäristöstä.
3.
4.a) Väärin, tahdonalainen hermosto säätelee tahdonalaisia lihaksia ja välittää aistitietoa.
b) Oikein.
c) Väärin, kun välittäjäaineet kulkeutuvat sunapsin yli seuraavaan hermosoluun ja käynnistävät siinä vasta sähköiden impulssin.
d) Oikein.
e) Väärin, hermosolussa on useita lyhyitä tuojahaarakkeita ja yleensä yksi pitkä viejähaarake.
5.a)
b) Jalkaan menevä liikehermo kuuluu ääreishermostoon.
c) Aivot kuuluu keskushermostoon.
d) Kielen hermo kuuluu ääreishermostoon-
2a) Ääreishermoston tehtävänä on välittää tietoja elimistön tilasta ja ympäristossämme tapahtuvista muutoksista keskushermostoon. Ääreishermosto kuljettaa myös aivojen antamat toimintaohjeet elimistön eri osiin.
b) Keskushermoston tehtävänä on vastaanottaa ja käsitellä tietoa elimistöstä ja ympäristöstä.
3.
4.a) Väärin, tahdonalainen hermosto säätelee tahdonalaisia lihaksia ja välittää aistitietoa.
b) Oikein.
c) Väärin, kun välittäjäaineet kulkeutuvat sunapsin yli seuraavaan hermosoluun ja käynnistävät siinä vasta sähköiden impulssin.
d) Oikein.
e) Väärin, hermosolussa on useita lyhyitä tuojahaarakkeita ja yleensä yksi pitkä viejähaarake.
5.a)
- C Sormi osuu kuumaan silitysrautaan.
- D Kipuviesti etenee impulssina kädestä selkäytimeen.
- B Selkäytimestä lähtee hermoimpulssi käden lihakselle.
- E Käden lihakset supistuvat ja käsi vedetään pois.
- A Viesti tapahtumasta välittyy aivoihin.
30.03.2020 (vko 14)
kpl 12 tehtävät 1-5
1.a) Hormonit ovat elimistön viestinviejiä. Ne ovat kemiallisia aineita, jotka välittävät soluille toimintaohjeita.
b) Hormonit syntyvät umpirauhasessa tai kudoksissa.
c) Hormonit vaikuttavat esim. pituuskasvuun, stressiin ja äänenmurrokseen
2.
4.a) Estrogeenit ovat naisilla olevia sukupuolihormoneja, jotka säätelevät kuukautiskiertoa ja raskautta sekä ohjaavat sukupuoliominaisuuksien kehittymistä ja ne syntyvät pääasiassa munasarjoissa.
b) Aivolisäku tuottaa kasvuun vaikuttavia hormoneja eli kasvuhormoneja ja ne vaikuttaa erityisesti luiden pituuskasvuun.
c) Hypotalamus tuottaa oksitosiinihormonia, joka on esimerkki mielihyvähormonista. Sitä syntyy kun ihminen kokee mielihyvää.
5.a) Oikein
b) Väärin, ne vaikuttavat vain sellaisiin soluihin, joissa on niille sopiva vastaanottaja eli reseptori.
c) Väärin, hormonit vaikuttavat yleensä hitaasti ja niiden vaikutus kestää pitkään.
d) Väärin, hormonit siirtyvät verenkierron mukana.
e) Oikein
f) Oikein
1.a) Hormonit ovat elimistön viestinviejiä. Ne ovat kemiallisia aineita, jotka välittävät soluille toimintaohjeita.
b) Hormonit syntyvät umpirauhasessa tai kudoksissa.
c) Hormonit vaikuttavat esim. pituuskasvuun, stressiin ja äänenmurrokseen
2.
- Hypotalamus
- Käpylisäke
- Haima
- Kivekset
- Aivolisäke
- Kilpirauhanen
- Lisämunuaiset
- Munasarjat
- A Melatoniini 3 Säätelee vuorokausirytmiä
- B Insuliini 4 Säätelee veren sokeripitoisuutta
- C Testosteroni 2 Ohjaa sukupuoliominaisuuksien kehittymistä
- D Adrenaliini 1 Parantaa elimistön suorituskykyä
- Melatoniinia tuottaa aivoissa sijaitseva käpylisäke.
- Insuliinia tuottaa haima.
- Testosteronia tuottaa kivekset.
- Adrenaaliinia tuottaa lisämunuaiset.
4.a) Estrogeenit ovat naisilla olevia sukupuolihormoneja, jotka säätelevät kuukautiskiertoa ja raskautta sekä ohjaavat sukupuoliominaisuuksien kehittymistä ja ne syntyvät pääasiassa munasarjoissa.
b) Aivolisäku tuottaa kasvuun vaikuttavia hormoneja eli kasvuhormoneja ja ne vaikuttaa erityisesti luiden pituuskasvuun.
c) Hypotalamus tuottaa oksitosiinihormonia, joka on esimerkki mielihyvähormonista. Sitä syntyy kun ihminen kokee mielihyvää.
5.a) Oikein
b) Väärin, ne vaikuttavat vain sellaisiin soluihin, joissa on niille sopiva vastaanottaja eli reseptori.
c) Väärin, hormonit vaikuttavat yleensä hitaasti ja niiden vaikutus kestää pitkään.
d) Väärin, hormonit siirtyvät verenkierron mukana.
e) Oikein
f) Oikein
Läksyt 26.3.
1. 1 Orvaskesi
2 Verinahka
3 Ihonalaiskudos
2. Iho tuottaa D-vitamiini auringonvalon avulla.
3. Iho estää vieraiden aineiden ja taudinaiheuttajien pääsyn elimistöömme ja suojaa meitä UV-säteilyltä. Ihossa sijaitsevien aistinsolujen avulla aistimme kipua, lämpöä ja kosketusta.
4. Kaverini verensokerit saattavat olla liian matalat, jolloin hänen pitäisi syödä tai juoda vaikkapa mehua.
5. Soluissa syntyviä jätteitä ovat hiilidioksidi ja typpipitoiset aineet.
6. Urea syntyy maksassa, koska maksa muuttaa haitalliset aineet turvalliseen muotoon eli typppipitoiset aineet ureaksi.
7. Nefroneistan on suodattunut pois sokeri ja osa suoloista, jolloin jäljelle jää vain virtsa.
8. Munuaiset säätelevät kehon nestetasapainoa.
2 Verinahka
3 Ihonalaiskudos
2. Iho tuottaa D-vitamiini auringonvalon avulla.
3. Iho estää vieraiden aineiden ja taudinaiheuttajien pääsyn elimistöömme ja suojaa meitä UV-säteilyltä. Ihossa sijaitsevien aistinsolujen avulla aistimme kipua, lämpöä ja kosketusta.
4. Kaverini verensokerit saattavat olla liian matalat, jolloin hänen pitäisi syödä tai juoda vaikkapa mehua.
5. Soluissa syntyviä jätteitä ovat hiilidioksidi ja typpipitoiset aineet.
6. Urea syntyy maksassa, koska maksa muuttaa haitalliset aineet turvalliseen muotoon eli typppipitoiset aineet ureaksi.
7. Nefroneistan on suodattunut pois sokeri ja osa suoloista, jolloin jäljelle jää vain virtsa.
8. Munuaiset säätelevät kehon nestetasapainoa.
24.03.2020 (vko 13)
kpl 11 tehtävät 1,3 ja 4
1.
b) Munuaiset
c) Maksa
d) Iho
e) Iho
f) Maksa
4.a)
c) Diabetes
1.
- Kotelo
- Munuaislaskimo
- Munuaisvaltimo
- Munuaisallas
- Virtsanjohtimet
- Virtsarakko
- Virtsaputki
b) Munuaiset
c) Maksa
d) Iho
e) Iho
f) Maksa
4.a)
- Hiussuonikeränen
- Valtimo
- Laskimo
- Hiussuonia
- Kokoojaputki
- Munuaistiehyt
c) Diabetes
Läksyt 20.3.
1.a) Aminohapot vapaana verenkierrossa.
b) Happi kulkuu punasoluissa.
c) Lämpö kulkee plasmassa.
d) Hiilidioksidi kulkee hieman punasoluissa, mutta suurin osa kulkee plasman mukana.
2. Valkosolut ovat elimistön puolustussoluja. Ne siis tuhoavat elimistöön päässeitä vieraita aineita ja taudinaiheuttajia, kuten viruksia ja bakteereja. Jotkin valkosolut tuottavat taudinaiheuttajia tunnistavia vasta-aineita ja toiset valkosolut taas tuhoavat taudinaiheuttajia syömällä ne.
3. Verihiutaleet kasautuvat haavakohtaan tulpaksi ja tukkivat verenvuodon, mutta myös lihasten supistuminen verisuonien seinämässä vähentää veren vuotoa. Verihiutaleet eivät pysty tukkimaan yksin isompia haavoja. Verihiutaleet vapauttavat silloin vereen hyytymistekijää, jonka vaikutuksesta haavan pintaan muodostuu verkko ja siihen takertuvat verisolut. Hyytymä muodostuu verkosta ja siihen jääneistä verisoluista ja hyytymä tukkii verenvuodon. Hyytymän kuivuessa, siitä syntyy rupi haavan päälle.
4. Elimistön puolustusjärjestelmä oppii kokemuksistaan, kun se on kerran kohdannut tietyn taudinaiheuttajan ja tuhonnut sen, kohtaamisessa muodostuu muistisoluja eli valkosoluja. Ne tunnistavat taudinaiheuttajan, jos se tulee elimistöön uudestaan. Silloin taudinaiheuttaja pystytään tuhoamaan niin nopeasti, että se ei ehdi aiheuttaa tautia.
5. Henkilöt, joilla on terveelliset elämäntavat ja, jotka syövät paljon vitamiineja pysyvät parhaiten suojassa tarttuvilta taudeilta. Myös hyvä hygienia voi suojata.
6. O-veriryhmän vasta-aineet ovat Anti-A ja Anti-B. O-veriryhmään kuuluva on yleisluovuttaja eli hän voi luovuttaa vertaan minin tahansa veriryhmään kuuluvalle henkilölle.
7. Punasolu lähtee hiussuonista liikkeelle ja menee keuhkolaskimon kautta eteiseen ja sieltä se menee kammiosta keuhkovaltimoon.
8. Verenpaine syntyy, kun sydän supistu ja työntää verta valtimoihin.
9. Hengityksen vaiheet alkavat keuhkotuuletuksesta, jossa tapahtuu sisään- ja uloshengitys ja se tapahtuu hengitysteissä ja keuhkoissa. Seuraavaksi tulee kaasujen vaihto keuhkoissa, jolloin happea siirtyy vereen ja hiilidioksidia keuhkoihin ja tämä tapahtuu keuhkorakkuloissa ja hiussuonissa. Kolmas vaihe on kaasujen kuljetus, missä veri kuljettaa happea ja hiilidioksidia verenkierrossa. Neljäntenä on kaasujen vaihto soluissa, jolloin happea siirtyy soluihin ja hiilidioksidia vereen ja tämä tapahtuu soluissa ja hiussuonissa. Viimeisenä on soluhengitys, jossa sokerista vapautuu hapen avulla energiaa ja rekatiossa syntyy hiilidioksidia ja vettä, ja tämä tapahtuu mitokondriossa olevissa soluissa.
10. Nenässä on kaervoja, koska ne estävät vieraiden hiukkasten kulkemisen nieluun ja keuhkoihin sekä ne pitävät nenässä sopivaa kosteutta.
b) Happi kulkuu punasoluissa.
c) Lämpö kulkee plasmassa.
d) Hiilidioksidi kulkee hieman punasoluissa, mutta suurin osa kulkee plasman mukana.
2. Valkosolut ovat elimistön puolustussoluja. Ne siis tuhoavat elimistöön päässeitä vieraita aineita ja taudinaiheuttajia, kuten viruksia ja bakteereja. Jotkin valkosolut tuottavat taudinaiheuttajia tunnistavia vasta-aineita ja toiset valkosolut taas tuhoavat taudinaiheuttajia syömällä ne.
3. Verihiutaleet kasautuvat haavakohtaan tulpaksi ja tukkivat verenvuodon, mutta myös lihasten supistuminen verisuonien seinämässä vähentää veren vuotoa. Verihiutaleet eivät pysty tukkimaan yksin isompia haavoja. Verihiutaleet vapauttavat silloin vereen hyytymistekijää, jonka vaikutuksesta haavan pintaan muodostuu verkko ja siihen takertuvat verisolut. Hyytymä muodostuu verkosta ja siihen jääneistä verisoluista ja hyytymä tukkii verenvuodon. Hyytymän kuivuessa, siitä syntyy rupi haavan päälle.
4. Elimistön puolustusjärjestelmä oppii kokemuksistaan, kun se on kerran kohdannut tietyn taudinaiheuttajan ja tuhonnut sen, kohtaamisessa muodostuu muistisoluja eli valkosoluja. Ne tunnistavat taudinaiheuttajan, jos se tulee elimistöön uudestaan. Silloin taudinaiheuttaja pystytään tuhoamaan niin nopeasti, että se ei ehdi aiheuttaa tautia.
5. Henkilöt, joilla on terveelliset elämäntavat ja, jotka syövät paljon vitamiineja pysyvät parhaiten suojassa tarttuvilta taudeilta. Myös hyvä hygienia voi suojata.
6. O-veriryhmän vasta-aineet ovat Anti-A ja Anti-B. O-veriryhmään kuuluva on yleisluovuttaja eli hän voi luovuttaa vertaan minin tahansa veriryhmään kuuluvalle henkilölle.
7. Punasolu lähtee hiussuonista liikkeelle ja menee keuhkolaskimon kautta eteiseen ja sieltä se menee kammiosta keuhkovaltimoon.
8. Verenpaine syntyy, kun sydän supistu ja työntää verta valtimoihin.
9. Hengityksen vaiheet alkavat keuhkotuuletuksesta, jossa tapahtuu sisään- ja uloshengitys ja se tapahtuu hengitysteissä ja keuhkoissa. Seuraavaksi tulee kaasujen vaihto keuhkoissa, jolloin happea siirtyy vereen ja hiilidioksidia keuhkoihin ja tämä tapahtuu keuhkorakkuloissa ja hiussuonissa. Kolmas vaihe on kaasujen kuljetus, missä veri kuljettaa happea ja hiilidioksidia verenkierrossa. Neljäntenä on kaasujen vaihto soluissa, jolloin happea siirtyy soluihin ja hiilidioksidia vereen ja tämä tapahtuu soluissa ja hiussuonissa. Viimeisenä on soluhengitys, jossa sokerista vapautuu hapen avulla energiaa ja rekatiossa syntyy hiilidioksidia ja vettä, ja tämä tapahtuu mitokondriossa olevissa soluissa.
10. Nenässä on kaervoja, koska ne estävät vieraiden hiukkasten kulkemisen nieluun ja keuhkoihin sekä ne pitävät nenässä sopivaa kosteutta.
18.03.2020 (vko 12)
10. Kappaleen tehtäviä
1. 1 Nenäontelo
2 Kurkunpää
3 Keuhkot
4 Henkitorvi
5 Keuhkoputket
6 Pallea
7 Keuhkorakkula
2.b) Keuhkotuuletuksessa keuhkot täyttyvät sisäänhengityksen aikana ja tyhjentyvät uloshengityksen aikana.
3.a) Uloshengityksessä poistuu happea ja hiilidioksidia ja sisäänhengityksessä happea otetaan sisään.
b) Sisäänhengityksessä rintakehä laajenee ja pallea laskee.
c) Uloshengityksessä rintakehä pienenee ja pallea nousee.
4.a) Kaasujenvaihto
b) Kaasujen vaihto perustuu siihen, että aineilla on tapana pitoisuuserot eli kulkeutua suuremmasta pitoisuudesta pienempään.
1. 1 Nenäontelo
2 Kurkunpää
3 Keuhkot
4 Henkitorvi
5 Keuhkoputket
6 Pallea
7 Keuhkorakkula
2.b) Keuhkotuuletuksessa keuhkot täyttyvät sisäänhengityksen aikana ja tyhjentyvät uloshengityksen aikana.
3.a) Uloshengityksessä poistuu happea ja hiilidioksidia ja sisäänhengityksessä happea otetaan sisään.
b) Sisäänhengityksessä rintakehä laajenee ja pallea laskee.
c) Uloshengityksessä rintakehä pienenee ja pallea nousee.
4.a) Kaasujenvaihto
b) Kaasujen vaihto perustuu siihen, että aineilla on tapana pitoisuuserot eli kulkeutua suuremmasta pitoisuudesta pienempään.
18.03.2020 (vko 12)
9. Kappaleen tehtäviä
1.a) Syke kertoo sydämen lyöntien määrän minuutissa.
b) Laskimot ovat suuria verisuonia, mutta niiden seinämät ovat melko ohuet ja ne kuljettavat verta sydämmeen.
c) Valtimot ovat suuria verisuonia, jotka vievät verta poispäin sydämmestä.
d) Hiussuonet ovat ohuita, ohutseinäisiä verisuonia, jotka yhdistävät valtimoita ja laskimoita.
e) Verenpaine on verisuonistossa vallitseva paine, joka liikuttaa verta painovoimaa vastaan.
2.a) Oikein
b) Väärin, laskimot kuljettavat verta sydämmeen.
c) Väärin, sydämmessä on läppiä, jotka estävät veren virtaamisen väärään suuntaan.
d) Oikein
e) Oikein
f) Väärin, hiussuonia on kaikkialla elimistössä.
3a) Sydän saa veren liikkumaan verisuonissa.
4a) Hiilidioksidi menee veren mukana keuhkojen kautta, jossa veri jättää hiilidioksidin sinne ja ottaa kuljettavakseen happea.
b) Happi menee ison verenkierron mukana sitä tarvitseville soluille.
1.a) Syke kertoo sydämen lyöntien määrän minuutissa.
b) Laskimot ovat suuria verisuonia, mutta niiden seinämät ovat melko ohuet ja ne kuljettavat verta sydämmeen.
c) Valtimot ovat suuria verisuonia, jotka vievät verta poispäin sydämmestä.
d) Hiussuonet ovat ohuita, ohutseinäisiä verisuonia, jotka yhdistävät valtimoita ja laskimoita.
e) Verenpaine on verisuonistossa vallitseva paine, joka liikuttaa verta painovoimaa vastaan.
2.a) Oikein
b) Väärin, laskimot kuljettavat verta sydämmeen.
c) Väärin, sydämmessä on läppiä, jotka estävät veren virtaamisen väärään suuntaan.
d) Oikein
e) Oikein
f) Väärin, hiussuonia on kaikkialla elimistössä.
3a) Sydän saa veren liikkumaan verisuonissa.
4a) Hiilidioksidi menee veren mukana keuhkojen kautta, jossa veri jättää hiilidioksidin sinne ja ottaa kuljettavakseen happea.
b) Happi menee ison verenkierron mukana sitä tarvitseville soluille.
17.03.2020 (vko 12)
8. Kappaleen tehtäväiä
1.a) Veri jaetaan n. 45% soluihin ja loput on plasmaa.
b) Plasma on verinestettä, joka koostuu pääosin vedestä ja sen mukana kulkevista aineista, kuten proteiineista. Veren soluja ovat punasolut, valkosolut ja verihiutaleet.
2.a) Yleisin verisolutyyppi = punasolu
b) Tumattomia soluja, jotka kuljettavat happea = punasolu
c) Elimistön puolustamiseen osallistuvia soluja = valkosolut
d) Soluja, joita tarvitaan verenvuodon tyrehdyttämiseen = verihiutaleet
e) Kiekkomaisia ja keskeltä litteitä soluja = punasolu
f) Tumallisia soluja = valkosolut
g) Soluja, joiden määrä lisääntyy, jos elimistössä on tulehdus = valkosolut
3.a) Punasolut kuljettavat happea keuhkoista elimistön soluille.
b) Valkosolut kiertävät veren mukana, mutta ne voivat joskus poistua verisuonien ulkopuolelle kudoksiin. Ne ovat elimistön puolustussoluja ja tuhoavat elimistöön päässeistä vieraita aineita ja taudinaiheuttajia, kuten viruksia ja bakteereja.
c) Verihiutaleet tarvitaan veren hyytymiseen.
d. Plasman tehtävänä on kuljettaa aineita elimistön eri osien välillä ja se myös kuljettaa lämpöä kehon lämpimämmistä osista kylmempiin srekä siirtää nestettä niihin kehonosiin,joissa sitä tarvitaan.
4.a) Ulkoinen puolustus on elimistön puolustusjärjestelmä, joka estää taudinaiheuttajien pääsyn elimistöön.
b) Sisäinen puolustus on elimistön puolustusjärjestelmä, joka tuhoaa elimistön sisään päässeet taudinaiheuttajat valkosolujen avulla.
c) Valkosolujen syöpäsolut korjaavat pois kuolleita soluja, tappajasolut käyvät vihollisten kimppuun ja muistisolut ylläpitävät "tapahtumarekisteriä" jo sairastetuista taudeista.
1.a) Veri jaetaan n. 45% soluihin ja loput on plasmaa.
b) Plasma on verinestettä, joka koostuu pääosin vedestä ja sen mukana kulkevista aineista, kuten proteiineista. Veren soluja ovat punasolut, valkosolut ja verihiutaleet.
2.a) Yleisin verisolutyyppi = punasolu
b) Tumattomia soluja, jotka kuljettavat happea = punasolu
c) Elimistön puolustamiseen osallistuvia soluja = valkosolut
d) Soluja, joita tarvitaan verenvuodon tyrehdyttämiseen = verihiutaleet
e) Kiekkomaisia ja keskeltä litteitä soluja = punasolu
f) Tumallisia soluja = valkosolut
g) Soluja, joiden määrä lisääntyy, jos elimistössä on tulehdus = valkosolut
3.a) Punasolut kuljettavat happea keuhkoista elimistön soluille.
b) Valkosolut kiertävät veren mukana, mutta ne voivat joskus poistua verisuonien ulkopuolelle kudoksiin. Ne ovat elimistön puolustussoluja ja tuhoavat elimistöön päässeistä vieraita aineita ja taudinaiheuttajia, kuten viruksia ja bakteereja.
c) Verihiutaleet tarvitaan veren hyytymiseen.
d. Plasman tehtävänä on kuljettaa aineita elimistön eri osien välillä ja se myös kuljettaa lämpöä kehon lämpimämmistä osista kylmempiin srekä siirtää nestettä niihin kehonosiin,joissa sitä tarvitaan.
4.a) Ulkoinen puolustus on elimistön puolustusjärjestelmä, joka estää taudinaiheuttajien pääsyn elimistöön.
b) Sisäinen puolustus on elimistön puolustusjärjestelmä, joka tuhoaa elimistön sisään päässeet taudinaiheuttajat valkosolujen avulla.
c) Valkosolujen syöpäsolut korjaavat pois kuolleita soluja, tappajasolut käyvät vihollisten kimppuun ja muistisolut ylläpitävät "tapahtumarekisteriä" jo sairastetuista taudeista.