5. Lepäillen yli talven
Talviuni
Osa nisäkkäistä, kuten karhu ja mäyrä, nukkuvat talviunta. Talviunta nukkuvan eläimen ruumiinlämpö laskee muutamalla asteella ja elintoiminnot hidastuvat hieman. Sydämen lyöntitiheys pienentyy ja hengitys hidastuu. Ne lakkaavat ulostamasta ja virtsaamasta ja selviytyvät ilman lisäravintoa.
Energiaa eläimet saavat rasvavarastostaan, jota ne ovat keränneet kesän ja syksyn ajan. Rasvakerros saattaa kattaa jopa kolmanneksen koko eläimen painosta.
Karhu ja mäyrä kaivautuvat talviunille luolaan, juurakon alle tai itse kaivamaansa onkaloon. Eläin asettuu nukkumaan sikiöasentoon, jotta se pysyisi mahdollisimman hyvin lämpimänä. Talviuni on tavallista syvempää unta, mutta eläin saattaa silti herätä, jos sitä häiritään.
Talvihorros
Eräät nisäkkäät, kuten siili (kuvassa) ja lepakot, vaipuvat talvihorrokseen. Koska horrostilassa ruumiinlämpö laskee ja elintoiminnot hidastuvat, eläimet saavat säästettyä energiaa.
Vararavinto riittää näin paremmin pitämään ne hengissä ilmojen lämpenemiseen saakka.
Talvihorros on talviunta syvempi lepotila.
Kylmänhorros
Kaikki vaihtolämpöiset eläimet, kuten sammakko, sisilisko ja käärmeet, vajoavat kylmänhorrokseen, jossa ruumiin lämpötila laskee lähelle nollaa.
Elintoiminnot hidastuvat ja lähes pysähtyvät.
Myös esimerkiksi nokkosperhonen ja muut aikuisena talvehtivat hyönteiset vaipuvat talveksi kylmänhorrokseen.
Eikö ole ihmeellistä, että nämä eläimet voivat säilyä hengissä talven yli, vaikka niiden ruumiin lämpötila on monta kuukautta lähellä nollaa?
Kuva: Kyy on herännyt keväällä kylmänhorroksesta. Se liikkuu vain hitaasti, sillä sää on kylmä.
Tiivistelmä
- Osa eläimistä joko nukkuu tai horrostaa talven yli.
- Karhu nukkuu talviunta.
- Siili on talven syvässä horroksessa.
