Rapu 7b

1. Video
2. Kysymykset videosta
3. Lue teksti
RAVUN ELÄMÄÄ
Kun rapu kasvaa, se vaihtaa kuortansa. Aluksi kuori on pehmeä ja silloin ravun täytyy pysytellä piilossa. Ravun elinympäristössä täytyy olla koloja, joihin se pääsee piiloon. Rapu voi myös itse kaivaa kolonsa. Rapu on yöeläin ja viettää päivät kolossaan.
Ravun vihollisia ovat mm. isot petokalat, saukko ja minkki. Rapu itse syö pieniä eläimiä, vesikasveja ja veteen pudonneita puunlehtiä. Ravut voivat syödä myös toisiaan.
Rapurutto on sairaus, joka tappaa rapuja. Suomalainen jokirapu on erityisen herkkä taudille. Täplärapu kestää tautia paremmin, mutta voi myös kuolla siihen.
Ravut ovat monen mielestä suuri herkku. Niitä saa pyydystää 21.7.–31.10. Kun ravun keittää, se muuttuu punaiseksi.
(kuvat: Dragon 187/Astacoides CC by 3.0)
4. Rastita oikeat vaihtoehdot
5. Lue teksti
RAVUN RAKENNE
Ravun ruumissa erotetaan kolme osaa: pää, keskiruumis ja takaruumis.
Ruumiinosia peittää kova kuori. Väriltään kuori on yleensä ruskea, mutta myös sinisiä yksilöitä tavataan. Kuori toimii tukirankana ja sisäelinten suojana.
Rapu ottaa happea suoraan vedestä kidustensa avulla. Ravun silmät sijaitsevat tappien päissä, jolloin niitä pystyy kääntelemään eri suuntiin. Sillä on kaksi paria tuntosarvia, joista pidemmät toimivat ravun tärkeimpinä tuntoeliminä. Tuntosarvissa on myös hyvä hajuaisti.
Ravulla on sakset, joilla se esim. taistelee, saalista ja kaivaa koloja. Koiraan sakset ovat suuremmat kuin naaraan. Jos ravun saksi irtoaa esimerkiksi taistelun yhteydessä, saa se kuorenvaihdossa uuden.
Takimmaisilla jaloilla rapu kävelee. Pyrstön alapuolella ovat pienet pyrstöjalat. Koiraan kaksi etumaista pyrstöjalkaa ovat parittelujalkoja. Naaraan kaikki pyrstöjalat ovat erikoistuneet mädin ja kuoriutuneiden poikasten kiinnittämiseen. Naaraan pyrstö on leveä, jonka vuoksi se soveltuu hyvin mädin ja poikasten suojaksi.
(kuva: Lihtsaltmaria CC by 3.0)