Historia
Eurooppa muuttuu
Tietoteksti löytöretkistä
Löytöretkelle lähdettiin, koska haluttiin löytää uusia kauppareittejä. Vieraiden maiden rikkaudet, esimerkiksi kulta, houkuttelivat. Löytöretkeilijät olivat seikkailunhaluisia. Haluttiin löytää uusia alueita ja hallita niitä. Löytöretkeilijät ansiosta tietämys maapallosta kasvoi, ja kartat tarkentuivat. Yksi syy lähteä löytöretkelle oli kristinuskon levittäminen uusille alueille.
Löytöretkeilijät halusivat löytää meritien Intiaan ja Kiinaan. Amerikan manner löytyi. Uusia alueita vallattiin myös Afrikan
rannikolta, sisämaassa maasto oli liian haastavaa.
Amerikassa löytöretkeilijät tuhosivat alkuperäiskulttuurit. Intiaanien aarteet ryöstettiin, heidät pakotettiin raskaaseen pakkotyöhön eli orjuuteen sekä kääntymään kristinuskoon. Löytöretkeilijät veivät mukanaan tauteja, joita vastaan Amerikan alkuperäiskansoilla ei ollut vastustuskykyä. Suuri määrä intiaaneja kuoli näihin sairauksiin. Eurooppalaiset valtasivat itselleen alueita Amerikasta.
Löytöretkien seurauksena Eurooppa rikastui. Tietoisuus maapallon osista vahvistui ja kartat tarkretuivat. Intiaanikulttuurit tuhottiin ja orjakauppaa voimistui.
Löytöretkeilijät halusivat löytää meritien Intiaan ja Kiinaan. Amerikan manner löytyi. Uusia alueita vallattiin myös Afrikan
rannikolta, sisämaassa maasto oli liian haastavaa.
Amerikassa löytöretkeilijät tuhosivat alkuperäiskulttuurit. Intiaanien aarteet ryöstettiin, heidät pakotettiin raskaaseen pakkotyöhön eli orjuuteen sekä kääntymään kristinuskoon. Löytöretkeilijät veivät mukanaan tauteja, joita vastaan Amerikan alkuperäiskansoilla ei ollut vastustuskykyä. Suuri määrä intiaaneja kuoli näihin sairauksiin. Eurooppalaiset valtasivat itselleen alueita Amerikasta.
Löytöretkien seurauksena Eurooppa rikastui. Tietoisuus maapallon osista vahvistui ja kartat tarkretuivat. Intiaanikulttuurit tuhottiin ja orjakauppaa voimistui.
Leonardo da Vinci essee
Ruotsi hallitsee t. 1-4 s. 59
1. Suomen keskiaika alkoi n. 1150.
2. Suomen alueesta kilpailivat keskiajan alussa Ruotsi ja Novgorod (Venäjä).
3. Pähkinäsaarenrauha merkitsi Suomelle sen, että Ruotsi otti suurimman osan nykyisestä Suomesta, josta tuli vaikutteita nykyiseen Suomeen. Novgorod (Venäjä) teki vaikutteita liittyen ortodoksiseen kirkkoon.
4.
A) Esihistoriallisella ja historiallisella ajalla on se ero, että esihistorialliselta ajalta ei ole kirjallisia lähteitä, koska silloin ei osattu kirjoittaa.
B) Suomi siirtyi historialliseen aikaan, koska silloin Suomessa osattiin kirjoittaa ja papit alkoivat kirjoittamaan muistiin asioita.
2. Suomen alueesta kilpailivat keskiajan alussa Ruotsi ja Novgorod (Venäjä).
3. Pähkinäsaarenrauha merkitsi Suomelle sen, että Ruotsi otti suurimman osan nykyisestä Suomesta, josta tuli vaikutteita nykyiseen Suomeen. Novgorod (Venäjä) teki vaikutteita liittyen ortodoksiseen kirkkoon.
4.
A) Esihistoriallisella ja historiallisella ajalla on se ero, että esihistorialliselta ajalta ei ole kirjallisia lähteitä, koska silloin ei osattu kirjoittaa.
B) Suomi siirtyi historialliseen aikaan, koska silloin Suomessa osattiin kirjoittaa ja papit alkoivat kirjoittamaan muistiin asioita.
Ruotsi hallitsee t. 1-4 s. 59
1. Suomen keskiaika alkoi n. 1150 ja loppui 1520.
2. Suomen alueesta kilpailivat keskiajan alussa Ruotsi ja Novgorod (Venäjä).
3. Pähkinäsaarenrauha merkitsi Suomelle sen, että Ruotsi ja Novgorod (Venäjä) ottivat suomen alueen ja sopivat, että kumpi saa minkä alueen, joten suomea ei ollut.
4.
A) Esihistoriallisella ja historiallisella ajalla on se ero, että esihistorialliselta ajalta ei ole kirjallisia lähteitä, koska silloin ei osattu kirjoittaa.
B) Suomi siirtyi historialliseen aikaan, koska silloin Suomessa osattiin kirjoittaa ja sen jälkeen oli kirjallista tietoa.
2. Suomen alueesta kilpailivat keskiajan alussa Ruotsi ja Novgorod (Venäjä).
3. Pähkinäsaarenrauha merkitsi Suomelle sen, että Ruotsi ja Novgorod (Venäjä) ottivat suomen alueen ja sopivat, että kumpi saa minkä alueen, joten suomea ei ollut.
4.
A) Esihistoriallisella ja historiallisella ajalla on se ero, että esihistorialliselta ajalta ei ole kirjallisia lähteitä, koska silloin ei osattu kirjoittaa.
B) Suomi siirtyi historialliseen aikaan, koska silloin Suomessa osattiin kirjoittaa ja sen jälkeen oli kirjallista tietoa.
Suomen keskiaika t. 1-6 s. 57
1. Lalli tappoi piispa Henrikin, koska hän oli käynyt vierailemassa, kun Lalli ei ollut kotona ja otti ruokaa ja juomaa ilman lupaa, joten hän kosti.
2. Piispa Henrikistä ja Lallista olevia tarinoita ei voi tietää todeksi, koska tarina on vanha ja se on voinut muuttua vuosien varrella.
3. Lähteiden kuvat eroaa siten, että Lalli olisi ollut miehentappaja, jota piti rankaista pahasti. Toisessa oli kostomurha.
4. Pyhän Henrikin legendassa näkyy sankaritarina siten, että hän olisi ollut viisas jumalanpalvoja.
6. Kuvassa näytetään kristinuskon tulo Suomeen siten, että siinä pakotetaan ihmisiä kristinuskoon.
2. Piispa Henrikistä ja Lallista olevia tarinoita ei voi tietää todeksi, koska tarina on vanha ja se on voinut muuttua vuosien varrella.
3. Lähteiden kuvat eroaa siten, että Lalli olisi ollut miehentappaja, jota piti rankaista pahasti. Toisessa oli kostomurha.
4. Pyhän Henrikin legendassa näkyy sankaritarina siten, että hän olisi ollut viisas jumalanpalvoja.
6. Kuvassa näytetään kristinuskon tulo Suomeen siten, että siinä pakotetaan ihmisiä kristinuskoon.
Keskiajan loppu t. 1-5 s. 51
1. Musta surma levisi, kun rotista tuli kirppuja.
2. Musta surma on saanut nimensä siitä, kun sairastui niin sai mustia pilkkuja ihoon ja se oli tappava tauti.
3. Ihmiset yrittivät suojautua rujolta eristäytymään kotiin, tai pistää koko kaupungin kiinni.
4. Ruuttoon kuoli paljon ihmisiä, koska sillon ei osattu hoitaa tauteja.
5.
1. Siihen kuoli paljon ihmisiä.
2. Ihmiset muuttivat maasseuduille.
3. Kaupunkeja suljettiin.
4. Kaupankäynti heikkeni.
2. Musta surma on saanut nimensä siitä, kun sairastui niin sai mustia pilkkuja ihoon ja se oli tappava tauti.
3. Ihmiset yrittivät suojautua rujolta eristäytymään kotiin, tai pistää koko kaupungin kiinni.
4. Ruuttoon kuoli paljon ihmisiä, koska sillon ei osattu hoitaa tauteja.
5.
1. Siihen kuoli paljon ihmisiä.
2. Ihmiset muuttivat maasseuduille.
3. Kaupunkeja suljettiin.
4. Kaupankäynti heikkeni.
Kaupankäynti teht. 1-2 s. 47
1.
A. Omavaraistaloudessa on paikka jossa tehdään kaikki itse
B. Raati oli kauppiaista koostuva neuvosto.
C. Ammattikunnat olivat porvareitten perustamia ja jos ei osannut esim. sepän työtä niin ei voinut olla seppä.
2. Keskiajan kaupunki oli tiheä, isot muurit, sokkeloinen ja rikas.
A. Omavaraistaloudessa on paikka jossa tehdään kaikki itse
B. Raati oli kauppiaista koostuva neuvosto.
C. Ammattikunnat olivat porvareitten perustamia ja jos ei osannut esim. sepän työtä niin ei voinut olla seppä.
2. Keskiajan kaupunki oli tiheä, isot muurit, sokkeloinen ja rikas.
Keskiajan ilot ja hajut s.41
1. Keskiajan karnevaalit olivat hulluttelujuhla, jossa tavat käännettiin päinvastoin.
2. Karnevaaleja järjestettiin, koska tavallinen kansa haluttiin pitää tyytyväisenä.
3. Keskiajalla juotiin olutta janojuomana, puhdasta juomavettä ja olutta pidettiin terveellisenä.
4. Huono hygienia ja viemäreiden puute aiheuttivat sen, että taudit levisivät ja kaupungit haisivat.
2. Karnevaaleja järjestettiin, koska tavallinen kansa haluttiin pitää tyytyväisenä.
3. Keskiajalla juotiin olutta janojuomana, puhdasta juomavettä ja olutta pidettiin terveellisenä.
4. Huono hygienia ja viemäreiden puute aiheuttivat sen, että taudit levisivät ja kaupungit haisivat.
Keskiajan ilot ja hajut
Hygienia keskiajalla
- Ihmiset peseytyivät vain harvoin.
- Vessoja ei ollut.
- Vaatteita vaihdettiin vain harvoin.
- Kaupungeissa ei ollut viemäreitä.
-<Taudit levisivät helposti.
- Ihmiset peseytyivät vain harvoin.
- Vessoja ei ollut.
- Vaatteita vaihdettiin vain harvoin.
- Kaupungeissa ei ollut viemäreitä.
-<Taudit levisivät helposti.
Keskiajan elämää
Ilmastonmuutokset vaikuttivat paljon elämään keskiajalla. Ilmaston kylmetessä viljasadot pienenivät, ihmisten elintaso laski, sairaudet lisääntyivät ja kuolellisuus kasvoi. Naisen ja etenki naimattomana naisen asema oli keskiajalla huono. Vain avioliito takasi naiselle toimeentulon. Avioliitot olivat usein suvun järjestämiä. Ennen avioliittoa nainen oli isänsä määräysvallassa. Naimisiin mennessäään hän siirtyi aviomiehensä vallan alle. Naisen asema oli huono perinnönjaossa. Kun isä kuoli, maatila siirtyi yleensä vanhimmalle pojalle. Keskiajalla vuosiluvut vaihtelivat paikkakuntien mukaan. Kuukausien nimet ja ajankohdat olivat samoja eri paikkakunnilla. Päivän kulkua ei laskettu minuuteissa tai tunneissa. Työpäivä alkoi auringon noususta ja päättyi auringon laskiessa. Keskiajan ihmiset tiesivät maailmasta vain vähän. Ihmiset eivät juuri lähteneet oman kotikylänsä ulkopuolelle.