Viittomakieli ja kirjallisuus -oppimäärän erityisenä tehtävänä on syventää viittomakielen taitoa, moniluku- ja vuorovaikutustaitoja sekä kirjallisuuden ja kulttuurin tuntemusta. Opetuksessa otetaan huomioon suomalaisen ja suomenruotsalaisen viittomakielen asema Suomen vähemmistökielinä. Opetus syventää opiskelijan käsitystä kielitaidon, kielitietoisuuden, omien kielten ja kulttuurien merkityksestä yksilön identiteetille ja yhteisöille. Opetus vahvistaa viittomakielisten historian ja kulttuuriperinnön tuntemusta sekä avartaa opiskelijoiden käsitystä kirjallisuudesta ja kulttuurista. Hyvät kieli- ja vuorovaikutustaidot ovat merkityksellisiä työelämän ja arjessa selviytymisen kannalta. Opetuksessa ohjataan pohtimaan kieli- ja vuorovaikutustaitojen merkitystä jatko-opintojen kannalta sekä tutustumaan mahdollisuuksiin jatkaa viittomakielen opintoja korkea-asteella.

Opetuksessa toteutetaan oppimäärän sisäistä integraatiota: tekstien tutkiminen ja tuottaminen, vuorovaikutus, tekstit ja media kytkeytyvät jokaisen kurssin tavoitteisiin ja sisältöihin siten, että tietojen ja taitojen opiskelu on jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään. Kaikilla kursseilla kehitetään viitotun kielen hallintaa, näkemystä viittomakielen voimavaroista ja erityispiirteistä ja vahvistetaan viittomakielistä ajattelua. Teksti- ja vuorovaikutustaitoja kehitetään monipuolisesti. Kaunokirjallisia ja muita tekstejä käsitellään kunkin kurssin näkökulmasta muun muassa draaman toimintamuotoja käyttäen.

Opetuksen tavoitteet

Viittomakielen ja kirjallisuuden opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

• syventää ja monipuolistaa viittomakielen taitoaan sekä teksti- ja vuorovaikutustaitojaan niin, että hän pystyy tavoitteelliseen ja tarkoituksenmukaiseen itsensä ilmaisemiseen ja vuorovaikutukseen

• syventää ja monipuolistaa tietojaan kielestä, kauno- ja tietokirjallisuudesta, mediasta sekä vuorovaikutuksesta ja osaa hyödyntää niihin liittyviä käsitteitä

• syventää monilukutaitoaan siten, että hän osaa eritellä, tulkita, arvioida, hyödyntää ja tuottaa erilaisia tekstejä ja tekstikokonaisuuksia tietoisena niiden tavoitteista ja konteksteista

• monipuolistaa vuorovaikutusosaamistaan siten, että osaa eritellä ja arvioida erilaisia vuorovaikutustilanteita ja -suhteita tietoisena niiden konteksteista, niihin liittyvistä vuorovaikutusilmiöistä ja -taidoista sekä vuorovaikutusetiikasta

• hallitsee viittomakielen normit ja rakenteen sekä ymmärtää viitotun kielen monimuotoisuuden suhteessa puhuttuihin ja kirjoitettuihin kieliin

• syventää kielen ja kirjallisuuden tuntemustaan ja kehittää siten ajatteluaan, laajentaa kirjallista yleissivistystään, mielikuvitustaan ja eläytymiskykyään ja rakentaa maailmankuvaansa ja identiteettiään

• osaa kriittisesti arvioida erilaisia tietolähteitä, tiedon luotettavuutta, käyttökelpoisuutta ja tarkoitusperiä sekä etsiä ja valikoida tilanteeseen sopivan tietolähteen

• ymmärtää ja noudattaa tekijänoikeuksia, käyttää lähteitä oikein ja hallitsee lähdeviittaukset

• osaa hyödyntää tieto- ja viestintäteknologiaa monipuolisesti kaikilla oppimäärän osa-alueilla

• tuntee viittomakielisten historiaa ja kulttuuriperintöä

• nauttii kielestä ja kulttuurista ja arvostaa niiden monimuotoisuutta.

Arviointi

Viittomakielen ja kirjallisuuden oppimäärän arviointi kohdistuu oppimäärän yleisistä tavoitteista johdettuihin kurssikohtaisiin tavoitteisiin. Kurssin tavoitteet kerrotaan opiskelijalle, jotta sekä opettaja että opiskelija voivat seurata kurssilla edistymistä. Oppimisprosessin aikainen arviointi, henkilökohtainen tavoitteenasettelu, itsearviointi, vertaisarviointi ja palaute tukevat opiskelijaa kehittämään osaamistaan. Kurssiarvosanaan vaikuttavat monipuoliset näytöt, esimerkiksi tallennetut, valmistellut ja suulliset tuotokset sekä aktiivinen työskentely kurssin aikana. Arviointi on monipuolista, avointa, oikeudenmukaista, osallistavaa, kannustavaa ja itsearviointiin ohjaavaa. Itsearviointitaitojen avulla opiskelija rakentaa myönteistä ja realistista käsitystä itsestään viestijänä sekä tekstien tulkitsijana ja tuottajana.

Pakolliset kurssit

1. Tekstit ja vuorovaikutus (ÄIV1)

Opiskelijan käsitys kielestä, monimuotoisista teksteistä ja vuorovaikutuksesta syvenee. Hänen taitonsa tulkita ja tuottaa tekstejä sekä kykynsä toimia vuorovaikutustilanteissa tavoitteellisesti ja tarkoituksenmukaisesti lisääntyy. Hän harjaantuu tarkkailemaan ja kehittämään omia taitojaan kielen tuottajana ja vastaanottajana erilaisissa viestintäympäristöissä. Opiskelija harjaantuu erittelemään ja tulkitsemaan tekstien merkityksiä, rakenteita, kieltä ja konteksteja.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• oppii hahmottamaan tekstejä merkityksiä rakentavina kokonaisuuksina

• kehittää taitoaan tulkita, tuottaa ja arvioida erilaisia tekstejä ja niiden ilmaisutapoja

• monipuolistaa käsitystään kielen tuottamisesta ja vastaanottamisesta vuorovaikutuksellisena, yhteisöllisenä ja yksilöllisenä ilmiönä

• syventää käsitystä itsestään tekstien tulkitsijana ja tuottajana

• lisää tietojaan ja taitojaan ryhmäviestinnästä.

Keskeiset sisällöt

• oman viestijäkuvan kehittyminen tuottajana ja vastaanottajana

• tekstin käsite ja tekstilajit: kertovat, kuvaavat, ohjaavat, kantaa ottavat ja pohtivat tekstit ja niiden yhdistelmät

• tekstikokonaisuuden rakentuminen, tekstien tavoitteen, kontekstin, sisällön, rakenteen, näkökulmien, merkityssuhteiden erittely ja tiedon soveltaminen omaan ilmaisuun

• monimuotoiset tekstit, erityisesti mediatekstit ja kuvat mediassa

• proosan erittely ja tulkinta: fiktiiviset ja faktatekstit

• tiedonhankinnan ja arvioinnin taidot, verkkolukeminen, lähdekritiikki, lähdeviittaukset

• tekstien referointi, kommentointi ja aineiston pohjalta tuottaminen sekä yhdessä tuottaminen

• tavoitteellinen ryhmäviestintätehtävä, ryhmädynamiikka, kasvokkainen ja välineellinen viestintä

2. Kieli, kulttuuri ja identiteetti (ÄIV2)

Opiskelijan käsitys kielen ja muiden ilmaisutapojen merkityksiä rakentavasta luonteesta, kielen vaihtelusta, kulttuurin merkityksestä ja vuorovaikutuksesta monipuolistuu. Opiskelija saa yleiskuvan kielen ja kulttuurin merkityksestä yksilön identiteetille ja yhteiskunnalle.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• lisää kieli- ja tekstitietoisuuttaan sekä ymmärtää kielen ja kirjallisuuden yhteiskunnallisen, yksilöllisen, yhteisöllisen ja merkityksiä rakentavan tehtävän

• oppii suunnittelemaan, laatimaan, ilmaisemaan ja arvioimaan tekstejä ja välittämään sanomansa kuuntelijoille ja lukijoille tavoitteiden mukaisesti

• ymmärtää suomalaisen ja suomenruotsalaisen viittomakielen aseman muiden kielten joukossa sekä kulttuurikontaktien vaikutuksen

• ymmärtää Suomen kulttuurisen ja kielellisen moninaisuuden, äidinkielen ja kielitaidon sekä tiedon- ja tieteenalojen kielten merkityksen

• oppii arvioimaan omia vuorovaikutustaitojaan ja laatimaan suunnitellun viitotun esityksen sekä antamaan ja vastaanottamaan palautetta.

Keskeiset sisällöt

• kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin merkitys identiteetin rakentamisessa

• merkityksiä rakentavat kielelliset ja muut ilmaisutavat teksteissä, viittomakielen piirteet ja rakenteet ja niiden analyysi

• viittomakielen vertailu muihin kieliin, kielen vaihtelu ja muuttuminen, viittomakielen normit, kehittäminen ja ohjailu, Suomen kielellinen ja kulttuurinen moninaisuus, kielen ja kulttuurin yhteys, monikielisyys, kielten elinvoimaisuus

• kielellinen ja ei-kielellinen viestintä

• informatiivisen puheenvuoron rakentaminen ja esittäminen; ideointi, suunnittelu, aiheen rajaus ja näkökulman valinta, palautteen antaminen ja vastaanottaminen

3. Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa (ÄIV3)

Opiskelijan käsitys kaunokirjallisuudesta, kielen taiteellisesta tehtävästä ja sen kulttuurisesta merkityksestä monipuolistuu. Opiskelija harjaantuu tulkitsemaan kirjallisia tekstejä ja nauttimaan kirjallisuudesta sen eri muodoissaan.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• harjaantuu tulkitsemaan fiktiivisiä tekstejä analyyttisesti ja eläytyen

• syventää käsitystään kirjallisuudesta ja sen vaikutuskeinoista

• monipuolistaa taitoaan eritellä ja tulkita kirjallisuutta sopivaa käsitteistöä ja lähestymistapaa hyödyntäen ja oppii perustelemaan tulkintaansa

• oppii tuntemaan viittomakielen historiaa ja syventää tietojaan viittomakielisestä kulttuuriperinnöstä

• oppii ymmärtämään kielen poeettista luonnetta

• syventää ryhmäviestintätaitojaan.

Keskeiset sisällöt

• kirjallisuuden lajit sekä niiden moninaisuus ja muuttuvuus

• monitulkintaisuus, kielen kuvallisuus ja tekstuaaliset keinot kirjallisuudessa ja omissa teksteissä

• proosan, lyriikan ja draaman erittely ja tulkinta

• monimuotoisten tekstien kerronnan ja ilmaisun tarkastelua, esimerkiksi teatterin, elokuvan, taidekuvien ja audiovisuaalisten tekstien erittelyä ja tulkintaa

• omien tulkintojen jakaminen ja niistä keskusteleminen

• viittomakielinen fiktiivinen tuotos, esimerkiksi runo, dialogi, pienoisnäytelmä tai video

4. Tekstit ja vaikuttaminen (ÄIV4)

Opiskelija oppii tarkastelemaan monimuotoisia tekstejä ja niiden ilmaisutapoja sekä vuorovaikutusta erityisesti vaikuttamisen ja osallisuuden näkökulmasta. Hän perehtyy vaikuttamisen ja argumentoinnin keinoihin sekä syventää niihin liittyviä tietoja ja taitoja.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• syventää kriittistä lukutaitoaan, erityisesti medialukutaitoaan

• osaa perustella niin tuottajana kuin vastaanottajana monipuolisesti näkemyksiään

• oppii tarkastelemaan ja arvioimaan tekstejä ja niiden välittämiä arvoja esimerkiksi ideologisista ja eettisistä lähtökohdista

• osaa tarkastella kirjallisuuden, muun taiteen ja median yhteiskunnallista vaikutusta ja kulttuurista merkitystä, myös viittomakielisen kulttuurin näkökulmasta.

Keskeiset sisällöt

• vaikuttamisen ja argumentoinnin tavat sekä retoriset keinot

• vaikuttamisen kielelliset ja visuaaliset keinot

• tekstien ideologisuuden tunnistaminen, mielipiteen ja tutkimustiedon erot, tiedonhankinta ja -hallinta, viestinnän eettisyys

• sananvapaus, sensuuri, lähdekritiikki, tekijänoikeudet, mediakritiikki

• kantaa ottavan ja vaikuttavan kirjallisuuden keinoja ja lajeja

• argumentointitaidot, kantaa ottavien kirjoitusten ja puheenvuorojen harjoittelu

5. Teksti ja konteksti (ÄIV5)

Opiskelija oppii tarkastelemaan tekstejä ja niiden konteksteja. Opiskelija harjaantuu erittelemään, tulkitsemaan ja tuottamaan erityylisiä ja -lajisia tekstejä.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• oppii tarkastelemaan tekstejä niiden maantieteellisissä, kielellisissä, ajallisissa ja kulttuurisissa konteksteissa ja suhteessa muihin teksteihin

• oppii erittelemään tekstien tyylipiirteitä

• kehittää ja laajentaa omaa ilmaisutapaansa

• tuntee viitotun kirjallisuuden, viittomakielisiin liittyvän kirjallisuuden ja suomalaisen kirjallisuuden keskeisiä teoksia sekä teemoja ja osaa arvioida niiden merkitystä oman kulttuurinsa näkökulmasta.

Keskeiset sisällöt

• tekstien tarkastelua ihmiskuvan, maailmankuvan, arvo- ja aatemaailman ilmentäjinä sekä tekstin ilmestymisajan että nykyajan kontekstissa

• viitotun kirjallisuuden ja viittomakielisiin liittyvän kirjallisuuden sekä suomalaisen kirjallisuuden keskeisiä teoksia kulttuurisen kontekstin näkökulmasta

• tyylin vaikutus tekstiin: eri tyylien, lajien ja kontekstien mukaista tekstien tuottamista

• kirjallisuusaiheisia tehtäviä, esimerkiksi esitelmä, draama, paneeli

6. Nykykulttuuri ja kertomukset (ÄIV6)

Opiskelija oppii tarkastelemaan nykykulttuurin ilmiöitä erityisesti kertomusten ja kertomuksellisuuden näkökulmasta. Opiskelijan käsitys suomalaisesta ja viittomakielisestä nykykulttuurista ja sen moninaisuudesta syvenee. Opiskelija syventää tietojaan vuorovaikutusetiikasta.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• perehtyy ajankohtaisiin teksteihin ja ilmiöihin

• syventää käsitystään kielen ja tekstien merkityksestä kulttuurissa

• syventää käsitystään kertomuksista kulttuurien keskeisenä ilmiönä ja kerronnan ja ilmaisun keinoista

• tuntee suomalaisen nykykirjallisuuden ja -kulttuurin keskeisiä teoksia ja teemoja ja osaa arvioida niiden merkitystä kulttuurisen ja yksilöllisen identiteetin rakentajana

• oppii toimimaan eettisesti ja rakentavasti vuorovaikutustilanteissa.

Keskeiset sisällöt

• kieli ja tekstit kulttuurisina ilmiöinä ja identiteetin rakennusaineena

• ajankohtaisia kielen ja kulttuurin ilmiöitä, esimerkiksi käsite- ja viittomavarannon uudistuminen, kielen tulevaisuus

• kertomukset ja kertomuksellisuus kauno- ja tietokirjallisuudessa ja mediassa sekä esimerkiksi elokuvissa ja tv-sarjoissa

• monimuotoisten tekstien ajankohtaiset lajit, esimerkiksi teatteri, mediatekstit, elokuvat, pelit, kuvat

• nykykirjallisuuden konteksteja ja lukutapoja

• nykykulttuuri ja identiteetti

• viittomakielisen yhteisön vaikuttamisen keinot ja toimijat

• pohtiva teksti kurssin teemoista

• dialoginen vuorovaikutus ja vuorovaikutusetiikka

Valtakunnalliset syventävät kurssit

7. Vuorovaikutustaitojen syventäminen (ÄIV7)

Opiskelija syventää ja monipuolistaa vuorovaikutustaitojaan ja niihin liittyviä tietojaan sekä kehittää kykyään ennakoida, mukauttaa ja arvioida viestintäänsä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Opiskelija oppii arvioimaan vuorovaikutustaitojen merkitystä ihmissuhteissa, opiskelussa ja työelämässä.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• syventää tietojaan vuorovaikutuksen luonteesta, ominaispiirteistä ja viestinnästä

• syventää käsitystään vuorovaikutussuhteiden rakentumisesta, ylläpitämisestä ja jännitteistä

• kehittää kykyään toimia erilaisissa vuorovaikutustilanteissa sekä rakentaa ja ylläpitää vuorovaikutussuhteita

• kehittää viestintärohkeuttaan sekä esiintymis- ja ryhmätaitojaan

• tunnistaa ja osaa analysoida sekä puhujan tai viittojan että sanoman luotettavuuteen vaikuttavia tekijöitä

• oppii tarkastelemaan vuorovaikutusta ja vuorovaikutustaitoja eri näkökulmista.

Keskeiset sisällöt

• vuorovaikutustilanteiden ja vuorovaikutussuhteiden osatekijät ja ominaispiirteet

• viitottujen tekstien erittely, tulkinta, arviointi

• kielellinen ja ei-kielellinen viestintä

• arjen vuorovaikutustilanteet

• esiintymisen, neuvottelujen, kokousten ja erilaisten keskustelujen ominaispiirteet ja menettelytavat sekä argumentointitaidot niissä

• esiintymis- ja ryhmätaitojen harjoittelu

• puhutun ja viitotun viestinnän kulttuurisia piirteitä

8. Tekstin tuottamistaitojen syventäminen (ÄIV8)

Opiskelija syventää taitojaan tuottaa erilaisia tekstejä, erityisesti asiatyylisiä laajoja aineistopohjaisia tekstejä.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• syventää taitojaan oman tekstinsä näkökulman valinnassa, aiheen käsittelyssä, lähteiden valinnassa, ajattelun itsenäisyydessä ja ilmaisun omaäänisyydessä

• varmentaa taitoaan valmistella sisällöltään, rakenteeltaan ja tyyliltään ehyttä ja johdonmukaista tekstiä

• kykenee käsittelemään teemoja

• löytää itseään kiinnostavia tekstejä ja osallistuu niistä käytävään keskusteluun tuottamalla omaa tekstiä.

Keskeiset sisällöt

• viitotun tekstin rakentamisen varmentaminen, erityisesti muokkaaminen ja viimeistely palautteen perusteella, yhdessä tuottaminen

• tekstien ymmärrettävyyden, havainnollisuuden ja eheyden harjoittelu

• monipuoliseen ja monimuotoiseen aineistoon perustuva tekstin tuottaminen

• mediatekstien tuottamista ja analyysia

9. Lukutaitojen syventäminen viitotussa kielessä (ÄIV9)

Opiskelija syventää ja monipuolistaa taitojaan eritellä, tulkita, tuottaa ja arvioida erilaisia tekstejä. Hänen kriittinen ja kulttuurinen lukutaitonsa syvenee. Opiskelija harjaantuu tuottamaan tekstien tulkintoja eri tavoin.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• vahvistaa taitoaan tutkia analyyttisesti, kriittisesti, eläytyvästi ja luovasti erilaisia tekstejä

• syventää käsitystään monilukutaidosta, tekstien piirteistä, ominaisuuksista ja tekstilajeista

• varmentaa kriittistä ja kulttuurista lukutaitoaan sekä monipuolistaa tekstin tutkimisen tapoja

• syventää käsitystään tiedon- ja tieteenalojen kielistä.

Keskeiset sisällöt

• tekstitiedon ja -analyysin syventäminen, kielen, kirjallisuuden, kuvan ja median käsitteiden käyttö tekstien erittelyssä, tulkinnassa ja arvioinnissa

• fiktiivisten ja faktatekstien sekä monimuotoisten tekstien analysointia eri näkökulmista

• tekstikokonaisuuksien tutkiminen, esimerkiksi esseiden, kauno- ja tietokirjallisuuden ja oppiaineen alaan kuuluvien tietotekstien analyysi