Lue teksti
• Aleksanteri III, lisänimeltään Suuri, syntyi vuonna 365 eaa.
• Tarinoiden mukaan Aleksanterin syntymäyönä kuuluisa Artemiin temppeli Efesoksessa tuhoutui tulipalossa. Papit uskoivat, että se oli merkki siitä, että koko itä eli orientti syttyisi tuleen. Aleksanterin valloitusretket idässä toteuttivat tarun ennustuksen.
• Aleksanterin opettajana toimi kuuluisa kreikkalainen filosofi Aristoteles.
• Aleksanteri nimitettiin sijaishallitsijaksi, kun isä kuningas Filippos lähti matkalle. Aleksanteri hyökkäsi välittömästi kapinoivien traakialaisten kimppuun ja voitti heidät. Nuoren sotapäällikön maine alkoi kasvaa.
• Aleksanterista tuli Makedonian kuningas 20-vuotiaana, kun yksi hänen henkivartijoistaan surmasi kuningas Filippoksen. Jotkut tutkijat ovat epäilleet, että Aleksanteri olisi surmauttanut isänsä.
• Aleksanteri voitti Persian kuninkaan Dareios III joukot ja valloitti Babylonin.
• Aleksanteri jatkoi sotaretkeä kauas Intiaan. Hän kääntyi takaisin vasta, kun sotajoukot eivät suostuneet etenemään enää kauemmas.
• Aleksanterin armeijaan kuului noin 35 000 sotilasta. Jalkaväen sotilailla oli pitkät keihäät ja he muodostivat ”liikkuvan linnoituksen”, jonka keihäsrivistöjä oli vaikea ohittaa. Ratsuväki teki kiilamaisessa muodostelmassa nopeilla liikkeillä iskuja vihollisen sivustaan.
• Tarinoiden mukaan Gordionin kaupungissa oli solmu, jota olisi mahdoton avata. Uskottiin, että solmun avaajasta tulisi Aasian hallitsija. Aleksanteri avasi solmun miekaniskulla.
• Paluumatkalla Aleksanteri sairastui korkeaan kuumeeseen, jota nykyisin epäillään malarian aiheuttamaksi. Hän kuoli 32-vuotiaana. Valtataisteluissa Makedonia jaettiin kolmeen osaan.
• Kreikkalaisen ja itämaisen kulttuurin yhdistyessä antiikin Kreikan aikakausi päättyi ja hellenistinen aikakausi alkoi.

Katso animaatio Aleksanteri Suuri 1/2 (14:31 minuuttia)
Katso animaatio Aleksanteri Suuri 2/2 (09:41 minuuttia)