Ruotsin kieli on toinen Suomen kansalliskielistä ja suomen kielen ohella yhteiskunnan toimintaa ylläpitävä kieli Suomessa. Ruotsin kieli ja kirjallisuus -oppimäärä on saman laajuinen kuin suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärä, ja myös tavoitteet ja kurssien sisältö ovat suurelta osin samanlaiset lukuun ottamatta joitakin kielikohtaisista ja kulttuurisista tekijöistä johtuvia poikkeuksia. Oppiaineella on keskeinen kulttuuria ylläpitävä ja identiteettiä luova tehtävä Suomen ruotsinkielisissä kouluissa. Ruotsin kieli ja kirjallisuus -oppimäärän tehtävänä on vahvistaa opiskelijan kulttuuri- ja kielitietoisuutta ja opiskelijan käsitystä kielen ja kulttuurin merkityksestä yksilölle ja yhteisölle, myös saamen ja suomen kielten kannalta. Ruotsin kielen ja kirjallisuuden opetuksella tuetaan jatkuvasti opiskelijan kielenkäyttöä koulussa ja kielitietoisuutta ja edistetään monikielisyyden käyttöä voimavarana. Opetuksessa on otettava huomioon opiskelijoiden vaihteleva kielitausta.

Ruotsin kieli ja kirjallisuus -oppimäärä syventää opiskelijoiden ruotsin kielen tietoja ja taitoja, vuorovaikutustaitoja sekä luku-, kirjoitus-, ja monilukutaitoa ja opiskelijoiden kirjallisuuden ja kulttuurin tuntemusta. Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaine nähdään kehitysprosessina, joka antaa elämäntaitoja, luo merkityksiä, edistää identiteetin rakentumista ja syventää historia- ja kulttuuritietoisuutta. Erittelemällä ja pohtimalla erilaisia tekstejä opiskelija tulee tietoiseksi kielen kuvallisesta ja kerronnallisesta luonteesta, jolla on juurensa yhteisössä ja joka antaa ihmiselle mahdollisuuden luoda merkityksen olemassaololleen.

Ruotsin kieli on sekä opetuksen kohde että pääasiallinen opetuskieli kaikissa oppiaineissa. Opetuksessa ohjataan pohtimaan hyvän kielitaidon merkitystä jatko-opintojen kannalta ja tutustutaan mahdollisuuksiin jatkaa ruotsin kielen ja kirjallisuuden opintoja korkea-asteella. Opetuksessa yhdistyvät eri osa-alueet: lukeminen, kirjoittaminen, puhuminen, vuorovaikutus, kieli, tekstit, kirjallisuus, draama ja mediataidot. Eri osa-alueisiin kuuluvat tiedot ja taidot ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään. Kaikilla kursseilla kehitetään teksti-, vuorovaikutus- ja kirjoitustaitoja ja sekä luetaan ja käsitellään kaunokirjallisia ja muita tekstejä kunkin kurssin näkökulmasta. Kokonaisteosten lukeminen ja laajojen yhtenäisten tekstien kirjoittaminen kuuluvat kurssien keskeisiin sisältöihin.

Opetuksen tavoitteet

Ruotsin kielen ja kirjallisuuden opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

• syventää ja monipuolistaa ruotsin kielen taitoaan sekä teksti- ja vuorovaikutustaitojaan niin, että hän pystyy monipuoliseen itsensä ilmaisemiseen ja tavoitteelliseen ja tarkoituksenmukaiseen vuorovaikutukseen

• syventää ja monipuolistaa tietojaan kielestä, kauno- ja tietokirjallisuudesta, mediasta sekä vuorovaikutuksesta ja osaa hyödyntää niihin liittyviä käsitteitä

• syventää monilukutaitoaan siten, että hän osaa kriittisesti tarkastella, eritellä, arvioida, tulkita ja tuottaa erilaisia tekstejä tietoisena niiden konteksteista ja tavoitteista

• syventää ja monipuolistaa vuorovaikutusosaamistaan siten, että osaa eritellä ja arvioida erilaisia vuorovaikutustilanteita ja -suhteita tietoisena niiden konteksteista ja erilaisista ilmaisukeinoista

• hallitsee yleiskielen normit, ymmärtää kielen vaihtelun eri tiedon- ja tieteenaloilla ja ymmärtää kielenhuollon merkityksen yhteisön näkökulmasta ja oman kielenkäyttönsä kannalta

• syventää kielen ja kirjallisuuden tuntemustaan, hakeutuu erityyppisen ja eri aikakausien ja kulttuurien kaunokirjallisuuden pariin ja kehittää siten ajatteluaan, laajentaa yleissivistystään, mielikuvitustaan ja eläytymiskykyään ja rakentaa maailmankuvaansa

• osaa valita ja kriittisesti arvioida erilaisia tietolähteitä, tiedon luotettavuutta, käyttökelpoisuutta ja tarkoitusperiä

• ymmärtää ja noudattaa tekijänoikeuksia ja osaa käyttää lähteitä

• osaa hyödyntää tieto- ja viestintäteknologiaa monipuolisesti kaikilla äidinkielen oppiaineen osa-alueilla sekä ymmärtää digitaalisuuden vaikutuksia kielenkäyttöön ja teksteihin

• nauttii kielestä ja kulttuurista, osaa käyttää ja luoda kieltä ja kulttuuria

• syventää käsitystään erilaisista kulttuureista ja kulttuurisesta monimuotoisuudesta ja tuntee kielen ja kulttuurin juuret ja kehityksen.

Arviointi

Ruotsin kielen ja kirjallisuuden oppimäärän arviointi perustuu kunkin kurssin tavoitteisiin ja keskeisiin sisältöihin. Kurssin tavoitteet puolestaan kytkeytyvät oppimäärän yleisiin tavoitteisiin. Kurssin tavoitteet kerrotaan opiskelijalle, jotta sekä opiskelija että opettaja voivat seurata kurssilla edistymistä. Kurssiarvosanaan vaikuttavat monipuoliset näytöt, esimerkiksi oppimäärän eri osa-alueisiin kuuluvat kirjalliset, suulliset ja mahdolliset muut tuotokset, sekä aktiivinen työskentely kurssin aikana. Arviointi on monipuolista, kannustavaa, avointa, oikeudenmukaista, osallistavaa ja ohjaa opiskelijaa itsearviointiin ja vertaisarviointiin kurssin aikana. Opiskelija asettaa yksilöllisiä tavoitteita ja arvioi tavoitteiden toteutumista. Sekä opettajan että opiskelijan on tärkeää antaa toisilleen jatkuvaa palautetta. Itsearviointitaitojen avulla opiskelija rakentaa myönteistä ja realistista kuvaa omista taidoistaan oppiaineessa sekä käsitystä itsestään puhujana, tekstien tulkitsijana ja tuottajana.

Pakolliset kurssit

1. Tekstien maailma (MO1)

Kurssi on lukiotasoinen johdanto oppiaineeseen, ja sen tavoitteena on syventää opiskelijan taitoja ja käsitystä monimuotoisista teksteistä ja vuorovaikutuksesta. Hänen monilukutaitonsa sekä kykynsä toimia erilaisissa vuorovaikutustilanteissa tavoitteellisesti ja tarkoituksenmukaisesti kuuntelijana, puhujana, lukijana ja kirjoittajana lisääntyvät.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• oppii erittelemään ja tulkitsemaan tekstejä jäsenneltyinä kokonaisuuksina

• kehittää taitoaan tuottaa erilaisia tekstejä ja tulkita niiden tekstuaalisia ulottuvuuksia

• monipuolistaa käsitystään kirjoittamisesta ja lukemisesta vuorovaikutuksellisena, yhteisöllisenä ja yksilöllisenä ilmaisukeinona

• lisää tietojaan ja taitojaan puhumisesta ja vuorovaikutuksesta, etenkin ryhmäviestinnästä.

Keskeiset sisällöt

• oman viestijäkuvan erittely ja kehittyminen puhujana, kuuntelijana, lukijana ja kirjoittajana

• laaja tekstikäsitys: monilukutaito

• erilaiset tekstilajit ja niiden tehtävä: kertovat, kuvaavat, ohjaavat, kantaa ottavat ja pohtivat tekstit ja niiden yhdistelmät

• tekstien monimuotoisuus, erityisesti mediatekstit ja kuvat mediassa

• tekstien moniäänisyys

• proosan erittely: fiktiiviset ja faktatekstit, erityisesti romaanit ja novellit

• tiedonhankinta, verkkolukeminen, lähdeviittaukset ja lähdekritiikki

• aineiston pohjalta kirjoittaminen, tekstien kommentointi ja referointi sekä yhdessä kirjoittaminen

• metakognitiiviset taidot ja lukustrategiat

• ryhmäviestintä ja ryhmädynamiikka tavoitteellisessa ryhmäkeskustelussa.

2. Kieli, kulttuuri ja identiteetti (MO2)

Opiskelija saa käsityksen kielen ja muiden kielellisten ja ei-kielellisten ilmaisutapojen merkityksiä rakentavasta luonteesta. Opiskelija muodostaa kuvan kielen ja kulttuurin merkityksestä yksilölle ja yhteisölle, myös kaunokirjallisuuden kautta, ja syventää tietojaan kielestä, kielen vaihtelusta ja vuorovaikutuksesta.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• syventää kielitietoisuuttaan sekä ymmärtää kielen ja kirjallisuuden yhteiskunnallisen, yhteisöllisen, yksilöllisen ja merkityksiä rakentavan tehtävän

• oppii ymmärtämään kielen rakenteita ja käyttämään kieliopillisia käsitteitä tekstejä eritellessään

• ymmärtää ruotsin kielen aseman maailman kielten joukossa ja Pohjoismaissa

• muodostaa käsityksen kielioloista Suomessa ja muualla Pohjoismaissa sekä ruotsin kielen alkuperästä

• ymmärtää kulttuurisen ja kielellisen moninaisuuden ja monikielisyyden ilmiöitä

• oppii suunnittelemaan, muokkaamaan ja laatimaan puhuttuja ja kirjoitettuja asiatekstejä, antamaan ja vastaanottamaan palautetta sekä arvioimaan puhe- ja kirjoitustaitojaan.

Keskeiset sisällöt

• kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin merkitys identiteetin rakentamisessa

• teksti-, lause- ja sanatason rakenteiden ja muiden merkityksiä rakentavien tekstinosien erittely, esimerkiksi kielen metaforisuus

• pohjoismaisten kielten yhteinen alkuperä, erot ja samankaltaisuudet sekä ruotsin kielen muotoutuminen

• ruotsin kielen kulttuuria ylläpitävä tehtävä Suomessa ja ruotsin yleiskielen merkitys

• kielen vaihtelu, kuten murteet ja slangi, monikielisyys, kulttuurinen ja kielellinen monimuotoisuus sekä kielten elinvoimaisuus

• kurssin teemaan liittyviä kaunokirjallisia ja faktatekstejä, suomenruotsalainen kirjallisuus

• kirjoittaminen prosessina: ideointi, suunnittelu, aiheen rajaus ja näkökulman valinta, palautteen antaminen ja vastaanottaminen, kielen muokkaaminen, tyylin hionta, otsikointi ja viimeistely

• informatiiviset puheenvuorot keskustelussa sekä palautteen antaminen ja vastaanottaminen.

3. Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa (MO3)

Opiskelija tutustuu kieleen ja kirjallisuuteen luovuuden työkaluna. Opiskelijan käsitys kielen taiteellisesta tehtävästä ja kulttuurisesta merkityksestä syvenee. Opiskelija harjaantuu tulkitsemaan kaunokirjallisia tekstejä suullisesti ja kirjallisesti ja nauttimaan kaunokirjallisuudesta sen eri muodoissa.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• harjaantuu lukemaan ja tulkitsemaan fiktiivisiä tekstejä analyyttisesti ja eläytyen sekä omaa lukemistaan reflektoiden

• syventää käsitystään kirjallisuudesta taiteellisena vaikuttamiskeinona ja saa käsityksen kaunokirjallisuuden kulttuuria ylläpitävästä luonteesta

• syventää taitoaan eritellä ja tulkita kirjallisuutta sopivaa käsitteistöä hyödyntäen ja oppii perustelemaan tulkintaansa

• oppii ymmärtämään kielen poeettista luonnetta

• syventää ryhmäviestintätaitojaan.

Keskeiset sisällöt

• kirjallisuuden lajit sekä niiden muuttuminen ja laajentuminen ajassa ja tilassa

• kielen kuvallisuus, monitulkintaisuus ja muut tekstuaaliset keinot kaunokirjallisuudessa ja omissa teksteissä

• proosan, draaman ja lyriikan lukeminen, erittely ja tulkinta, erityisesti lyriikan analyysi

• monimuotoisten tekstien lukeminen ja tulkinta, esimerkiksi kuvataiteen, elokuvan ja teatterin analyysi

• kaunokirjallisuuden pohjalta kirjoittaminen

• tavoitteellinen kirjallisuuskeskustelu sekä ryhmäkeskustelun erittely ja arviointi.

4. Teksti ja vaikuttaminen (MO4)

Kurssilla käsitellään kielen ja tekstien kautta vaikuttamista ja osallisuutta. Opiskelija oppii tarkastelemaan monimuotoisia tekstejä ja kirjallisuutta siltä kannalta, miten niillä voidaan vaikuttaa yhteiskunnalliseen keskusteluun, ja syventää tietojaan ja taitojaan argumentoinnista ja muista vaikuttamiskeinoista.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• syventää kriittistä lukutaitoaan, erityisesti medialukutaitoaan

• osaa perustella niin puhujana kuin kirjoittajanakin näkemyksiään

• oppii erittelemään ja arvioimaan tekstejä kriittisesti eri näkökulmista, esimerkiksi eettisistä ja ideologisista lähtökohdista

• osaa tarkastella kirjallisuuden, muun taiteen ja median yhteiskunnallista vaikutusta ja kulttuuripoliittista merkitystä.

Keskeiset sisällöt

• vaikuttamisen ja argumentoinnin tavat sekä retoriset tyylikeinot

• kielelliset ja visuaaliset keinot, joilla pyritään vaikuttamaan vastaanottajaan, esimerkiksi mainosteksteissä ja viihteessä

• ideologisesti värittyneet tekstit ja mielipiteen ja tutkimustiedon erot

• eri tieteenalojen näkökulmat ja ilmaisutavat sekä tiedonhankinta

• sananvapaus, sensuuri, lähdekritiikki, mediakritiikki, tekijänoikeudet ja plagiointi

• kieli, tyyli ja sisältö vaikuttavan kirjallisuuden keinoina

• keskustelun, argumentoinnin ja kannanoton suulliset ja kirjalliset harjoitukset.

5. Teksti ja konteksti (MO5)

Kurssilla tarkastellaan tekstejä ja niiden konteksteja. Opiskelija harjaantuu erittelemään, tulkitsemaan ja tuottamaan erilajisia ja -tyylisiä tekstejä, jotka liittyvät erilaisiin asiayhteyksiin ja prosesseihin.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• oppii tarkastelemaan tekstejä maantieteellisestä, kielellisestä ja historiallisesta näkökulmasta, erilaisissa historiallisissa ja kulttuurisissa yhteyksissä ja suhteessa muihin teksteihin

• oppii erittelemään tekstien tyylipiirteitä

• kehittää ja laajentaa omia suullisia ja kirjallisia ilmaisutapojaan

• tuntee pohjoismaista kirjallisuutta ja pohjoismaisia tekstejä ja kirjailijoita

• tuntee maailmankirjallisuuden keskeisiä teoksia ja teemoja ja osaa sijoittaa ne kulttuurikontekstiin.

Keskeiset sisällöt

• eri aikakausiin, paikkoihin ja kulttuureihin sijoittuvien tekstien lukeminen ja tarkastelu erilaisen ihmiskuvan, maailmankuvan, arvo- ja aatemaailman ilmentäjinä sekä menneisyyden että nykyajan kontekstissa

• tyylin ja kielen ainesten vaikutus tekstiin

• maailmankirjallisuuden keskeisiä teoksia, etenkin pohjoismaista kirjallisuutta, ja kontekstuaalinen näkökulma kirjallisuuteen

• kirjallisuusaiheinen kirjoitus- tai puhetehtävä, esimerkiksi puheenvuoro, essee tai draama.

6. Nykyajan kertomuksia (MO6)

Kurssilla käsitellään nykykulttuurin ilmiöitä erityisesti kertomusten näkökulmasta. Opiskelija syventää tietojaan vuorovaikutusetiikasta.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• tuntee nykykulttuurin ilmaisutapoja ja ilmiöitä sekä tekstilajeja

• syventää käsitystään kielen ja tekstien merkityksestä koko kulttuurissa

• syventää käsitystään kertomuksellisuudesta kulttuurien keskeisenä ilmaisutapana

• tuntee maailman ja Suomen nykykirjallisuuden keskeisiä teoksia ja teemoja

• oppii toimimaan eettisesti ja rakentavasti vuorovaikutustilanteissa.

Keskeiset sisällöt

• ajankohtaisia kulttuurin ja kielen ilmiötä, esimerkiksi kielen ja kirjallisuuden muuttuminen digitaalisessa ympäristössä, kieli ja identiteetti

• monimuotoisten tekstien ajankohtaiset lajit, esimerkiksi teatteri, elokuva, kuvataide, tv-sarjat, pelit ja muut mediatekstit

• klassiset kertomukset ja niiden uudet muodot, kuten myytit, sadut ja klassikot, intertekstuaalisuus

• ulkomaisen ja suomalaisen nykykirjallisuuden lukeminen ja tulkinta

• pohtivien tekstien tuottaminen kurssin teemoista

• kielenhuoltoa kirjoittamisen yhteydessä

• dialoginen vuorovaikutus ja vuorovaikutusetiikka, esimerkiksi sosiaalisessa mediassa.

Valtakunnalliset syventävät kurssit

7. Puhe- ja vuorovaikutustaitojen syventäminen (MO7)

Opiskelija syventää ja monipuolistaa puhe- ja vuorovaikutustaitojaan ja niihin liittyviä tietojaan sekä kehittää kykyään ennakoida, mukauttaa ja arvioida viestintäänsä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Opiskelija oppii arvioimaan vuorovaikutuksen merkitystä ihmissuhteissa, opiskelussa ja työelämässä. Opiskelijalle voidaan tarjota mahdollisuus osallistua toisen asteen puheviestintätaitojen päättökokeeseen.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• syventää tietojaan suullisesta vuorovaikutuksesta, retorisista keinoista, vuorovaikutussuhteista ja -malleista

• syventää käsitystään vuorovaikutussuhteiden rakentumisesta, ylläpitämisestä ja jännitteistä

• kehittää kykyään toimia erilaisissa vuorovaikutustilanteissa sekä rakentaa ja ylläpitää vuorovaikutussuhteita

• kehittää rohkeutta ilmaista itseään sekä yksin että ryhmässä

• tunnistaa, osaa analysoida ja käyttää sekä puhujan että sanoman luotettavuuteen vaikuttavia tekijöitä

• oppii tarkastelemaan vuorovaikutusta ja vuorovaikutustaitoja eri näkökulmista.

Keskeiset sisällöt

• vuorovaikutustilanteiden ja -suhteiden tyypilliset mallit ja vaikuttavat tekijät

• puhuttujen tekstien erittely, tulkinta ja arviointi

• kielellinen ja ei-kielellinen viestintä

• arjen vuorovaikutustilanteet

• esiintymisen ja argumentoinnin harjoittelu neuvottelussa, kokouksessa, erilaisissa keskusteluissa ja väittelyissä

• suullinen esitys ja ryhmäviestintä

• puheviestinnän kulttuurisidonnaiset, etenkin suomenruotsalaiset ja ruotsalaiset erityispiirteet.

8. Kirjoittamistaitojen syventäminen (MO8)

Opiskelija syventää ja kehittää taitojaan tuottaa erilaisia tekstejä. Opiskelija perehtyy ajankohtaisiin kulttuuria ja yhteiskuntaa käsitteleviin mediakeskusteluihin ja oppii erittelemään niitä.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• syventää tekstin tuottamistaitojaan, jotka liittyvät oman tekstin näkökulman valintaan, aiheen käsittelyyn, lähteiden valintaan, ajattelun itsenäisyyteen ja ilmaisun omaäänisyyteen

• osaa valmistella sisällöltään, rakenteeltaan ja tyyliltään yhtenäistä ja johdonmukaista tekstiä

• kykenee keskustellen ja kirjoittaen käsittelemään, arvioimaan ja tarkastelemaan kriittisesti ajankohtaisia teemoja

• löytää itseään kiinnostavia tekstejä ja osallistuu niistä käytävään keskusteluun tuottamalla omaa tekstiä.

Keskeiset sisällöt

• tekstien jäsentely, muokkaaminen ja viimeistely, palautteen antaminen, yhdessä kirjoittaminen ja tekstien jakaminen

• ymmärrettävien, johdonmukaisten ja yhtenäisten tekstien tuottaminen ja erittely oikeakielisyyden näkökulmasta

• kirjoittaminen monipuolisen aineiston pohjalta

• mediatekstien tuottaminen ja erittely.

9. Lukutaitojen syventäminen (MO9)

Opiskelija syventää taitojaan eritellä, tulkita, tuottaa ja arvioida erilaisia tekstejä. Opiskelija kehittää kriittistä lukutaitoaan, pohtivaa ajatteluaan ja kulttuuritaitojaan ja innostuu lukemaan.

Tavoitteet

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

• vahvistaa taitoaan lukea ja tulkita erilaisia tekstejä analyyttisesti, kriittisesti, luovasti ja eläytyen

• syventää käsitystään tekstien monimuotoisuudesta, monilukutaidoista, tekstilajeista sekä tekstien ominaisuuksista ja erityispiirteistä

• löytää lukemisen kautta uusia tapoja ajatella kriittisesti, luovasti ja pohtivasti

• varmentaa lukutaitoaan ja monipuolistaa lukustrategioitaan.

Keskeiset sisällöt

• tekstitiedon, -analyysin ja -käsitteiden syventäminen kielen, kirjallisuuden, kuvien ja mediatekstien erittelyssä, tulkinnassa ja kriittisessä tarkastelussa

• monimuotoisten fiktiivisten ja faktatekstien lukeminen ja tulkinta eri näkökulmista

• erilaiset lukustrategiat ja -tekniikat, etenkin pitkien tekstien lukemisessa

• tekstikokonaisuuksien kuten esseiden, romaanien ja oppiaineen alaan kuuluvien asiatekstien lukeminen

• luovaa kirjoittamista kirjallisuuden pohjalta.