Puulajit

Puulajit

Suomessa kasvaa noin 30 puulajia. Taloudellisesti tärkeimmät puulajit ovat kuusi, mänty ja koivu. Metsäteollisuutemme perustuu näihin puulajeihin. 

Puulajien osuus Suomessa:
50 % mäntyä
30 %kuusta
10 % koivua
10 % muita lehtipuita

Lehtikuusi on myös taloudellista hyötyä tuottava puulaji. Se menestyy ravinteisilla kasvupaikoilla. Pieniläpimittainen lehtikuusi käytetään energiapuuna. 

Suomessa kasvaa rauduskoivuja ja hieskoivuja. Rauduskoivu on parhaiden kasvupaikkojen puu, joka kasvaa suuremmaksi kuin hieskoivu.
Rauduskoivu on Suomen kansallispuu.

Tärkeää on erottaa hieskoivu ja rauduskoivu toisistaan. Hieskoivu ei kasva niin isoksi kuin rauduskoivu. Taimikonhoidossa pyritään säilyttämään rauduskoivuntaimia.

Monimuotoisuudelle tärkeimmät puulajit ovat haapa ja raita. 

Tutustu puulajeihin tästä:

Puulajit

Tavallisten puulajiemme lisäksi metsissä voi kasvaa jaloja lehtipuita. Jaloiksi lehtipuiksi kutsutaan viljavan ja lämpimän kasvupaikan vaativia luonnonvaraisia puulajeja. Nämä kasvavat Suomessa harvinaisena levinneisyysalueensa pohjoisrajalla. Puita tapaa alikasvoksena, yksitäispuina tai puuryhminä erityisesti lehdoissa sekä myös piha- ja puistopuina. Viljeltyjen jalopuumetsiköiden kokonaispinta-ala on vain joitakin satoja hehtaareita.
Jaloja lehtipuita ovat:
  • saarni
  • kynä- ja vuorijalava
  • metsälehmus
  • tammi
  • vaahtera
Lue lisää jaloista lehtipuista tästä:

Jalot lehtipuut