Suomi on Euroopan mittapuun mukaan suuri valtio (338 424 neliökilometriä). Itävalta on noin neljäsosa (83 879 neliökilometriä) ja Sveitsi vain kahdeksasosa (41 277 neliökilometriä) Suomen pinta-alasta. Kuitenkin niiden väkiluku Suomea suurempi. Sveitsissä on vähän yli kahdeksan miljoonaa ja Itävallassa vajaa 8,5 miljoonaa asukasta. Näin ollen molempien väentiheys on selvästi Suomea suurempi (Sveitsi 195, Itävalta 100 ja Suomi 15 as./neliökilometri).


Itävallan kartta.

Itävalta ja Suomi kuuluvat EU:hun, kun taas Sveitsi on liittoutumaton. Kuitenkin Sveitsi on mukana liikkumista ja tavaroiden kuljetusta helpottavassa Schengenin sopimuksessa. Samoin Sveitsillä on paljon kahdenvälisiä eli bilateraalisia kauppasopimuksia monen EU-maan kanssa. Suomi ja Itävalta käyttävät euroa, mutta Sveitsillä on edelleen Sveitsin frangi valuuttana.

Sveitsi koostuu 26 kantonista, joilla on oma lainsäädäntönsä. Niitä voidaan hyvin luonnehtia pieniksi valtioiksi Sveitsin sisällä, sillä niillä on myös oma veronkanto ja talous. Sveitsi on siis tavallaan liittovaltio. Itävallan hallintomuoto on hyvin Suomen kaltainen demokratia.

Sveitsiä ja Itävaltaa hallitsevat Alpit. Jopa 60 prosenttia kummankin maan pinta-alasta on Alppeja, kun taas meillä ei vuorista oikein voida edes puhua. Korkeimmat huippumme kun yltävät vain vähän toiselle kilometrille (Halti 1 324 metriä). Sveitsissä Dufourspitze on korkein kohta (4 634 metriä), ja kaiken kaikkiaan lähes sata huippua on lähellä neljää kilometriä tai sen yli. Itävallan puolella Grossglockner kohoaa 3 798 metrin korkeuteen.

Virallisissa kielissäkin on eroja. Itävallassa on lähes täysin saksankielinen väestö. Sveitsissä saksaa, ranskaa ja italiaa puhutaan yleisesti lähellä kyseisten maiden eli Saksan, Ranskan ja Italian vastaisia rajoja. Lisäksi kaakossa on retoromaania puhuva vähemmistö.


Sveitsin kartta.