Puut ovat tuottajia
Taso 3
Puut
Puun osia on juuret jotka keräävät vettä ja ravinteita puulle. Runko on tärkeä osa puulle koska puunrungon pitää kasvaa jotta lehdet pääsevät auringon valoon. Lehdet keräävät auringon valoa ja hiilidioksidia ilmasta ja hiilidioksidia joita tarvitaan esimerkiksi yhteyttämiseen "siitä myöhemmin lisää".
Koivu
Koivu on Suomen yleisin lehtipuu. Koivuja on kahta eri lajia, hieskoivuja ja raiduskoivuja. Hies- ja rauduskoivut ovat kylmissä paikoissa jopa kilpailukykyisiä kuuselle, joka on yleisin puu Suomen metsissä. Koivuja kasvaa sekaisin havupuiden joukossa ja metsissä yleisesti.
Kuva 1.
Mänty
Mänty on ikivihreä puu, jonka neulaset pysyvä oksissa 3-5 vuotta. Männyt ovat yleensä täysikasvuisina 15-30 metriä pitkiä ja pisimmät saattavat
olla jopa 40 metrisiä. Yleensä mänty elää 200-300 vuotta vanhaksi ja harvoin jopa 400 vuotiaaksi. Mänty "niin sanotusti kukkii eli kasvattaa mäntyyn kävyt" kesäkuun alkupuolella. Mänty tuottaa männynkäpyjä. Jos menet metsään, joka on täynnä mäntyjä, niin käpyjä saattaa olla joissakin kohdissa vaikka 20 cm:in kerros. Mänty tiputtaa myös käpyjä.
Kuva 2.
Kuva 3.
Kuva 4.
Suomen vanhin mänty on noin 780 vuotta vanha. (Lisätietoa: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/11/11/suomen-vanhin-puu-yha-pystyssa)
Kuusi
Euroopassa olevat kuuset voivat kasvaa jopa 30-45 metrin korkuisiksi. Balkanilla olevat kuuset voivat kasvaa jopa 60 m:siksi. Kuusen neulasten
pituus on noin 1,5cm-2,5cm. Siperian kuuset ovat kasvu tavaltaan jonkin verran ohuempia, niissä on myös lyhyemmät oksat ja ne ovat lyhyempiä. Kuusi on havupuu (mänty on myös havupuu), joka tuottaa paljon kuusenkäpyjä.
Kuva .5
Kuva .6
Yhteyttäminen
Yhteyttämisen kaava
Hiilidioksidista, vedestä ja auringon valosta, puu tuottaa sokeria ja happea.
6 CO2 + 6 H2O + auringon valo ➞ C6H12O6 + 6 O2
C = hiili O = happi H = vety
Fotosynteesi eli yhteyttäminen
Puunjuuret keräävät maasta vettä ja ravinteita. Vesi nousee puunrunkoon ja sitä kautta latvaan lehtiin. Lehdet keräävät hiilidioksidia ilmasta. Lehdet keräävät myös auringon säteilyä, josta puu saa energian yhteyttämiseen. Lehden solut muuttavat hiilidioksidin ja veden auringon valon avulla sokeriksi ja hapeksi. Tätä reaktiota kutsutaan yhteyttämiseksi. Sokeri varastoituu puiden juuriin ja sitä käyttämällä puu pystyy kasvamaan ja lisääntymään. Happi taas on elintärkeää ihmisille.
Kuva 5.
Energian jakaminen
Kun metsäjänis syö kasvin ja kettu syö kasvissyöjän ja kun kettu kuolee tulee hajottajat. Hajottajia ovat esimerkiksi bakteerit, hyenteiset ja madot.
Näin energia siirtyy kasvis syöjältä lihan syöjälle.
Kuva 6.
Tykkään itse puista talvella, kun silloin niiden päälle sataa lunta ja silloin niiden alla voi leikkiä. Minä olen tehnyt puista monta majaa. Syksyllä en tykkää puista, koska pitää haravoida niin paljon. Siinä on yksi hyvä puoli. Lehdistä voi tehdä lehtikasoja joihin voi hyppiä. Puut muutenkin on hyvä energian lahde meille ihmisille. Puista syntyy happea ja meidän pihassa on puita hirmu kasa. Meiltä piti kaataa kolme koivua, koska ne olivat edessä. Sen jälkeen piti tehdä paljon puutöitä. Tykkään puutöistä silloin, kun pappa tulee meille käymään ja tuo hirveästi hallottuja puita. Silloin kaasaamme ne kaikki yhdessä ja se on kivaa.
Lähteet:
Kuva 1.
https://www.google.com/url?sa=i&rct=j&q=&esrc=s&source=images&cd=&ved=2ahUKEwj4jMXMu7TkAhVMxKYKHSYHAXkQjRx6BAgBEAQ&url=https%3A%2F%2Fpeda.net%2Fid%2F848df6a2800&psig=AOvVaw08tCE0sohHjMgB2ftwLhF6&ust=1567593650121639
Kuva 2.
https://www.google.com/url?sa=i&rct=j&q=&esrc=s&source=images&cd=&ved=2ahUKEwiv6bS7kbfkAhXkwqYKHeUQA3IQjRx6BAgBEAQ&url=https%3A%2F%2Fpixabay.com%2Ffi%2Fphotos%2Fm%25C3%25A4nty-k%25C3%25A4py-t%25C3%25A4rke%25C3%25A4%25C3%25A4-%25C3%25B6ljy-havu-2988599%2F&psig=AOvVaw1nzCGuQn4yCRniEC_ZnZw2&ust=1567685282855472
Kuva 3.
https://www.google.com/url?sa=i&rct=j&q=&esrc=s&source=images&cd=&ved=2ahUKEwia0uamv7TkAhUVw8QBHS62C8YQjRx6BAgBEAQ&url=https%3A%2F%2Fseura.fi%2Filmiot%2Ftiede-ja-luonto%2Ftunnetko-mannyn-mytologisen-voiman-tata-taiteilijat-halusivat-symboloida%2F&psig=AOvVaw1oU3KQR3978LRjv1A1AO5L&ust=1567594493415053
Kuva 4.
https://www.google.com/url?sa=i&rct=j&q=&esrc=s&source=images&cd=&ved=2ahUKEwjN9P7Sv7TkAhUt7KYKHYu2BRIQjRx6BAgBEAQ&url=https%3A%2F%2Fyle.fi%2Faihe%2Fartikkeli%2F2015%2F11%2F11%2Fsuomen-vanhin-puu-yha-pystyssa&psig=AOvVaw1oU3KQR3978LRjv1A1AO5L&ust=1567594493415053
Kuva 5.
https://www.google.com/url?sa=i&rct=j&q=&esrc=s&source=images&cd=&ved=2ahUKEwjysceOl7fkAhUNWZoKHU2ADyAQjRx6BAgBEAQ&url=https%3A%2F%2Fpeda.net%2Fid%2Fd6f729dcc&psig=AOvVaw08MnmOFWEKuFH0CF_aI8B0&ust=1567686937954751
Kuva 6.
Tieto on otettu
https://fi.wikipedia.org/wiki/Mets%C3%A4kuusi
https://fi.wikipedia.org/wiki/Koivu
https://fi.wikipedia.org/wiki/M%C3%A4nty
Puut
Puun osia on juuret jotka keräävät vettä ja ravinteita puulle. Runko on tärkeä osa puulle koska puunrungon pitää kasvaa jotta lehdet pääsevät auringon valoon. Lehdet keräävät auringon valoa ja hiilidioksidia ilmasta ja hiilidioksidia joita tarvitaan esimerkiksi yhteyttämiseen "siitä myöhemmin lisää".
Koivu
Koivu on Suomen yleisin lehtipuu. Koivuja on kahta eri lajia, hieskoivuja ja raiduskoivuja. Hies- ja rauduskoivut ovat kylmissä paikoissa jopa kilpailukykyisiä kuuselle, joka on yleisin puu Suomen metsissä. Koivuja kasvaa sekaisin havupuiden joukossa ja metsissä yleisesti.
Kuva 1.
Mänty
Mänty on ikivihreä puu, jonka neulaset pysyvä oksissa 3-5 vuotta. Männyt ovat yleensä täysikasvuisina 15-30 metriä pitkiä ja pisimmät saattavat
olla jopa 40 metrisiä. Yleensä mänty elää 200-300 vuotta vanhaksi ja harvoin jopa 400 vuotiaaksi. Mänty "niin sanotusti kukkii eli kasvattaa mäntyyn kävyt" kesäkuun alkupuolella. Mänty tuottaa männynkäpyjä. Jos menet metsään, joka on täynnä mäntyjä, niin käpyjä saattaa olla joissakin kohdissa vaikka 20 cm:in kerros. Mänty tiputtaa myös käpyjä.
Kuva 2.
Kuva 3.
Kuva 4.
Suomen vanhin mänty on noin 780 vuotta vanha. (Lisätietoa: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/11/11/suomen-vanhin-puu-yha-pystyssa)
Kuusi
Euroopassa olevat kuuset voivat kasvaa jopa 30-45 metrin korkuisiksi. Balkanilla olevat kuuset voivat kasvaa jopa 60 m:siksi. Kuusen neulasten
pituus on noin 1,5cm-2,5cm. Siperian kuuset ovat kasvu tavaltaan jonkin verran ohuempia, niissä on myös lyhyemmät oksat ja ne ovat lyhyempiä. Kuusi on havupuu (mänty on myös havupuu), joka tuottaa paljon kuusenkäpyjä.
Kuva .5
Kuva .6
Yhteyttäminen
Yhteyttämisen kaava
Hiilidioksidista, vedestä ja auringon valosta, puu tuottaa sokeria ja happea.
6 CO2 + 6 H2O + auringon valo ➞ C6H12O6 + 6 O2
C = hiili O = happi H = vety
Fotosynteesi eli yhteyttäminen
Puunjuuret keräävät maasta vettä ja ravinteita. Vesi nousee puunrunkoon ja sitä kautta latvaan lehtiin. Lehdet keräävät hiilidioksidia ilmasta. Lehdet keräävät myös auringon säteilyä, josta puu saa energian yhteyttämiseen. Lehden solut muuttavat hiilidioksidin ja veden auringon valon avulla sokeriksi ja hapeksi. Tätä reaktiota kutsutaan yhteyttämiseksi. Sokeri varastoituu puiden juuriin ja sitä käyttämällä puu pystyy kasvamaan ja lisääntymään. Happi taas on elintärkeää ihmisille.
Kuva 5.
Energian jakaminen
Kun metsäjänis syö kasvin ja kettu syö kasvissyöjän ja kun kettu kuolee tulee hajottajat. Hajottajia ovat esimerkiksi bakteerit, hyenteiset ja madot.
Näin energia siirtyy kasvis syöjältä lihan syöjälle.
Kuva 6.
Tykkään itse puista talvella, kun silloin niiden päälle sataa lunta ja silloin niiden alla voi leikkiä. Minä olen tehnyt puista monta majaa. Syksyllä en tykkää puista, koska pitää haravoida niin paljon. Siinä on yksi hyvä puoli. Lehdistä voi tehdä lehtikasoja joihin voi hyppiä. Puut muutenkin on hyvä energian lahde meille ihmisille. Puista syntyy happea ja meidän pihassa on puita hirmu kasa. Meiltä piti kaataa kolme koivua, koska ne olivat edessä. Sen jälkeen piti tehdä paljon puutöitä. Tykkään puutöistä silloin, kun pappa tulee meille käymään ja tuo hirveästi hallottuja puita. Silloin kaasaamme ne kaikki yhdessä ja se on kivaa.
Lähteet:
Kuva 1.
https://www.google.com/url?sa=i&rct=j&q=&esrc=s&source=images&cd=&ved=2ahUKEwj4jMXMu7TkAhVMxKYKHSYHAXkQjRx6BAgBEAQ&url=https%3A%2F%2Fpeda.net%2Fid%2F848df6a2800&psig=AOvVaw08tCE0sohHjMgB2ftwLhF6&ust=1567593650121639
Kuva 2.
https://www.google.com/url?sa=i&rct=j&q=&esrc=s&source=images&cd=&ved=2ahUKEwiv6bS7kbfkAhXkwqYKHeUQA3IQjRx6BAgBEAQ&url=https%3A%2F%2Fpixabay.com%2Ffi%2Fphotos%2Fm%25C3%25A4nty-k%25C3%25A4py-t%25C3%25A4rke%25C3%25A4%25C3%25A4-%25C3%25B6ljy-havu-2988599%2F&psig=AOvVaw1nzCGuQn4yCRniEC_ZnZw2&ust=1567685282855472
Kuva 3.
https://www.google.com/url?sa=i&rct=j&q=&esrc=s&source=images&cd=&ved=2ahUKEwia0uamv7TkAhUVw8QBHS62C8YQjRx6BAgBEAQ&url=https%3A%2F%2Fseura.fi%2Filmiot%2Ftiede-ja-luonto%2Ftunnetko-mannyn-mytologisen-voiman-tata-taiteilijat-halusivat-symboloida%2F&psig=AOvVaw1oU3KQR3978LRjv1A1AO5L&ust=1567594493415053
Kuva 4.
https://www.google.com/url?sa=i&rct=j&q=&esrc=s&source=images&cd=&ved=2ahUKEwjN9P7Sv7TkAhUt7KYKHYu2BRIQjRx6BAgBEAQ&url=https%3A%2F%2Fyle.fi%2Faihe%2Fartikkeli%2F2015%2F11%2F11%2Fsuomen-vanhin-puu-yha-pystyssa&psig=AOvVaw1oU3KQR3978LRjv1A1AO5L&ust=1567594493415053
Kuva 5.
https://www.google.com/url?sa=i&rct=j&q=&esrc=s&source=images&cd=&ved=2ahUKEwjysceOl7fkAhUNWZoKHU2ADyAQjRx6BAgBEAQ&url=https%3A%2F%2Fpeda.net%2Fid%2Fd6f729dcc&psig=AOvVaw08MnmOFWEKuFH0CF_aI8B0&ust=1567686937954751
Kuva 6.
Tieto on otettu
https://fi.wikipedia.org/wiki/Mets%C3%A4kuusi
https://fi.wikipedia.org/wiki/Koivu
https://fi.wikipedia.org/wiki/M%C3%A4nty
Kommentit
Kirjaudu sisään lisätäksesi tähän kommentin