Jäkälät,sienet ja sammaleet
Sienet
Sienet voidaan karkeasti jakaa kahteen eri tyyppin: myrkylliset ja ei myrkylliset. Myrkylliset sienet voivat olla myös hyviä ruokasieniä, mutta ne pitää ensin ryöpätä. Ryöppäys on sitä että sieni keitetään ja pestään tietyllä metodilla monta kertaa. Sitten on myös huonompia sieniä jotka eivät ole myrkyllisiä, mutta niitä ei voi käyttää mihinkään. Myrkyllisiä sieniä ovat esim. kärpässieni, korvasieni ja valkokärpäs-sieni, joista viimeinen on hengenvaarallinen. Hyviä ruokasieniä ovat esim. herkkutatti ja kanttarelli. En kerro tässä merkinnässäni huonoista sienistä, mutta niitä on esimerkiksi näin sanottu tuhnusieni (kuukunen). Sieni koostuu jalasta, lakista ja rihmastosta. Jalka on usein valkea. Jalan koko vaihtelee riippuen sienilajista. Lakki on useiden sienien itiöemä. Lakkeja voidaan luokitella ainakin seitsemään tyyppiin. Sienenrihmasto eli rihmasto on se osa sienestä joka on maan alla. Rihmasto ottaa sienelle vettä. Vastoin kuin monet kasvit sienet eivät yhteytä. Sienet elävät symbioosissa jonkin toisen kasvin kanssa. Symbioosissa eläminen tarkoittaaa sienen tapauksessa sitä, että koska sieni ei voi yhteyttää antaa puu sokeria sienelle ja sieni vettä puulle. Osa sienistä on hajottajia ja osa taas tuottajia. Jos et tiedä mitä hajottaja ja tuottaja tarkoittaa, katso "puut ovat tuottajia" merkinnästäni.
RUOKASIENET
KANTTARELLI
Kanttarelli on pieni ja erittäin maukas sieni. Kanttarellista voi tehdä esimerkiksi kanttarellikastiketta joka on ihanaa riistalinnun kanssa. Kanttarelliä ei tarvitse ryöpätä, joten se on oivallinen ja nopea valmistaa. Kanttarelli on pieni ja kokonaan keltainen sieni. Syksyisinä päivinä jää monelta sienestäjältä hyvä kattarelliapaja piilon, koska nämä sienet eivät oikein erotu koivun keltasista tippuneista lehdistä. Kanttarellejä löytää hyvin koivun juurelta, koska nämä sienet elävät yleensä symbioosissa mieluiten koivun tai kuusen, joskus jopa männynkin kanssa.
Kuvassa 1 kanttarellejä.
Kuva 1.
HERKKUTATTI
Herkku tosiaan! Nämä sienet maksavat kuivattuiva jopa 5euroa / 25gr. Jos näet tälläisen metsässä kannattaa se poimia. Kuitenkin halkaise ensin sieni, koska toukat tykkäävät muhia näissä sienissä. Herkkutatti sopii hyvin sipulin ja pekonin kanssa pannulla paistettavaksi. Hekkutatteja löytyy varsin hyvin Etelä- ja Keski-Suomesta. Ne viihtyvät hyvin mäntymetsissä. Herkkutatin tunnistaa muhkeasta jalasta ja ruskeasta lakista.
Kuvassa 2 herkkutatti.
Kuva 2.
MYRKYLLISET SIENET
PUNAKÄRPÄSSIENI
Punakärpässieni on kaikille tuttu punainen sieni jossa on valkoisisa pilkkuja. Nimi saattaa kyllä yllättää sillä ylensä (ainakin minä) kutsun/kutsuin tätä sientä nimellä kärpässieni. Tämä sieni kasvaa lähes kaikkialla. Se ei juuri haise. Se on parhaillaan heinä-lokakuussa, tätä tietoa et juuri tarvitse sillä ÄLÄ KOSKAAN POIMI TAI SYÖ PUNAKÄRPÄSSIENTÄ!
Kuvassa 3 punakärpässieni.
Kuva 3.
KORVASIENI
Korvasieni on tappavan myrkyllinen. Korvasienestä saa kyllä todella hyvän ruokasienen kun sen ryöppää. En varmaan itse lähtisi syömään vaikka se olisinkin ryöpätty,koska onhan se aika hullua että tappavan myrkyllistä sientä söisi. Nyt sinua saattaa epäilyttää käydä sieni metsässä, että ei vaan kouraan tarttuisi tätä tappavaa herkkua. Onneksi korvasienen tunnistaa sen ulkonäösta. Korvasieni muistuttaa aivoja, ruskeita sellaisia. Jos on kokenut sienestäjä ja ryöppääjä niin paras paikka etsiä näitä sieniä on hakkuuaukiot ja metsäkoneen urat. Kuvassa 4 korvasieniä.
Kuva 4.
SAMMALEET
Sammaleet elävät kosteilla paikoilla. Metsän kerroksissa sammal luokitellaan maaperäksi eli se on yleensä metsän pohjana. Sammal peittää yleensä kuusimetsän pohjan. Sammallajeja on monia esimerkiksi: rahkasammal, karhunsammal ja kerrossammal. Sammaleet ovat siitä erikoisia että niillä ei ole lainkaan juuria tai kukkia. Juurien sijasta sammaleella on juurtumahapset. Tämän takia sammal on varsin matala kasvi. Juurien puutteen takia sammal on kehittynyt pesusienimäiseksi. Se siis imee kaikilla osillaan itseensä vettä. Sammal lisääntyy itiöillä.
RAHKASAMMAL
Rahkasammal menestyy parhaiten soilla. Sitä esiintyy myös kosteilla tundra-alueilla, sekä maapallon pohjois osissa. Rahkasammal kasvaa matalaksi verattuna esimerkiksi karhunsammaleeseen. Rahkasammal on varsinainen pesusieni - nimittäin se pystyy imemään soluihinsa 20 kertaa oman kuivapainonsa verran nestettä. Rahkasammalleella on monia lempinimiä esim. valkosammal. Jotkin rahkasammallajit voivat olla erikoisen värisiä kuten punaisen- tai keltaisenruskean sävyisiä.
Kuvassa 5 rahkasammal.
Kuva 5.
KARHUNSAMMAL
Karhunsammalia on eri lajeja. Karhunsammal näyttää pieneltä havupuulta, minun mielestäni. Sillä on ruskea "varsi" ja vihreät "havut". Se kasvaa noin 8-10cm korkeaksi. Karhunsammal on erilaista verrattuna muihin sammaliin siinä, että se kasvaa harvaltaan ja aika korkeaksi. Tästä syystä se on helppo tunnistaa. Alla oleva kuva havainnollistaa sen kasvun ja ulkonäön vielä selitystä paremmin.
Kuvassa 6 karhunsammalta.
Kuva 6.
JÄKÄLÄT
Jälälät eivät tarvitse paljoa vettä, siksi ne selviävätkin hyvin kalioilla, maaperässä, puissa ja kivillä. Jäkälää, kuten muitakaan kasveja, ei saa repiä, koska jäkälä kasvaa hitaasti. Jäkälä koostuu tuhansista levistä ja sienistä. Kuten muitakin kasveja, myös jäkäliä on eri lajeja. Jäkälä lajeja ovat esimerkiksi isohirvenjäkälä ja torvijäkälä. Jäkälät ovat yleensä ainoita kasveja joita näkee ääriolosuhteissa. Jäkälällä ei ole lehtiä eikä juuria.
ISOHIRVENJÄKÄLÄ
Isohirvenjäkälä tunnetaan myös nimellä islanninjäkälä. Isohirvenjäkälä on yksi Suomen yleisimmistä jäkälälajeista. Se on päältä rusehtavan harmaa ja alta vaalea. Se kasvaa noin 5-10cm. Tämä jäkälä muodostaa usein isoja mättäitä. Isohirvenjäkälää tapaa melko kuivilla paikoilla kuten kangasmetsissä. Isohirvenjäkälästä on joskus tehty puuroa ja leivänjatketta Norjassa ja Islannissa. Aika outoa, mutta kaiken lisäksi siitä on tehty edellä mainittuja ruokia myös pula-aikana Suomessa. Isohirvenjäkälässä on hiilihydraatteja, rautaa ja sinkkiä.
Kuvassa 7 isohirvenjäkälää.
kuva 7
TORVIJÄKÄLÄ
Torvijäkälä kuuluu samaan jäkäläsukuun poronjäkälien kanssa. Torvijäkälä kasvaa noin 5 senttiseksi. Torvijäkälä näyttää nimensä mukaan torvelta. Torvijäkälällä on monia alaluokkia. Näistä laluokista ainakin pikkutorvijäkälää esiintyy hyvin yleisesti koko Suomessa.
Kuvassa 8 torvijäkälä.
Kuva 8.
Lähteet:
tiedot
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/07/11/10-hyvaa-ruokasienta
http://www.luontoportti.com/suomi/fi/sienet/punakarpassieni
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sienen_lakki
https://fi.wikipedia.org/wiki/Rahkasammalet
https://fi.wikipedia.org/wiki/Karhunsammalet
https://puutarha.net/
https://www.luopioistenkasvisto.fi/
https://fi.wikipedia.org/wiki/Isohirvenj%C3%A4k%C3%A4l%C3%A4
kuvat
kuva 1https://pixabay.com/fi/photos/sieni-kanttarelli-mets%C3%A4-582972/
kuva 2https://pixabay.com/fi/photos/sienet-herkkutatti-metsä-441089/
kuva 3 https://pixabay.com/fi/photos/fly-agaric-sienen-myrkkysieni-2854/
kuva 4 https://pixabay.com/fi/photos/korvasieni-sieni-myrkkysieni-344379/
kuva 5 https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:Sphagnum.jpg
kuva 6 https://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:Polytrichum_sp.jpg
kuva 7 https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Cetraria_islandica.jpg
kuva 8 https://www.flickr.com/photos/15113531@N02/29315617305
Sienet voidaan karkeasti jakaa kahteen eri tyyppin: myrkylliset ja ei myrkylliset. Myrkylliset sienet voivat olla myös hyviä ruokasieniä, mutta ne pitää ensin ryöpätä. Ryöppäys on sitä että sieni keitetään ja pestään tietyllä metodilla monta kertaa. Sitten on myös huonompia sieniä jotka eivät ole myrkyllisiä, mutta niitä ei voi käyttää mihinkään. Myrkyllisiä sieniä ovat esim. kärpässieni, korvasieni ja valkokärpäs-sieni, joista viimeinen on hengenvaarallinen. Hyviä ruokasieniä ovat esim. herkkutatti ja kanttarelli. En kerro tässä merkinnässäni huonoista sienistä, mutta niitä on esimerkiksi näin sanottu tuhnusieni (kuukunen). Sieni koostuu jalasta, lakista ja rihmastosta. Jalka on usein valkea. Jalan koko vaihtelee riippuen sienilajista. Lakki on useiden sienien itiöemä. Lakkeja voidaan luokitella ainakin seitsemään tyyppiin. Sienenrihmasto eli rihmasto on se osa sienestä joka on maan alla. Rihmasto ottaa sienelle vettä. Vastoin kuin monet kasvit sienet eivät yhteytä. Sienet elävät symbioosissa jonkin toisen kasvin kanssa. Symbioosissa eläminen tarkoittaaa sienen tapauksessa sitä, että koska sieni ei voi yhteyttää antaa puu sokeria sienelle ja sieni vettä puulle. Osa sienistä on hajottajia ja osa taas tuottajia. Jos et tiedä mitä hajottaja ja tuottaja tarkoittaa, katso "puut ovat tuottajia" merkinnästäni.
RUOKASIENET
KANTTARELLI
Kanttarelli on pieni ja erittäin maukas sieni. Kanttarellista voi tehdä esimerkiksi kanttarellikastiketta joka on ihanaa riistalinnun kanssa. Kanttarelliä ei tarvitse ryöpätä, joten se on oivallinen ja nopea valmistaa. Kanttarelli on pieni ja kokonaan keltainen sieni. Syksyisinä päivinä jää monelta sienestäjältä hyvä kattarelliapaja piilon, koska nämä sienet eivät oikein erotu koivun keltasista tippuneista lehdistä. Kanttarellejä löytää hyvin koivun juurelta, koska nämä sienet elävät yleensä symbioosissa mieluiten koivun tai kuusen, joskus jopa männynkin kanssa.
Kuvassa 1 kanttarellejä.
Kuva 1.
HERKKUTATTI
Herkku tosiaan! Nämä sienet maksavat kuivattuiva jopa 5euroa / 25gr. Jos näet tälläisen metsässä kannattaa se poimia. Kuitenkin halkaise ensin sieni, koska toukat tykkäävät muhia näissä sienissä. Herkkutatti sopii hyvin sipulin ja pekonin kanssa pannulla paistettavaksi. Hekkutatteja löytyy varsin hyvin Etelä- ja Keski-Suomesta. Ne viihtyvät hyvin mäntymetsissä. Herkkutatin tunnistaa muhkeasta jalasta ja ruskeasta lakista.
Kuvassa 2 herkkutatti.
Kuva 2.
MYRKYLLISET SIENET
PUNAKÄRPÄSSIENI
Punakärpässieni on kaikille tuttu punainen sieni jossa on valkoisisa pilkkuja. Nimi saattaa kyllä yllättää sillä ylensä (ainakin minä) kutsun/kutsuin tätä sientä nimellä kärpässieni. Tämä sieni kasvaa lähes kaikkialla. Se ei juuri haise. Se on parhaillaan heinä-lokakuussa, tätä tietoa et juuri tarvitse sillä ÄLÄ KOSKAAN POIMI TAI SYÖ PUNAKÄRPÄSSIENTÄ!
Kuvassa 3 punakärpässieni.
Kuva 3.
KORVASIENI
Korvasieni on tappavan myrkyllinen. Korvasienestä saa kyllä todella hyvän ruokasienen kun sen ryöppää. En varmaan itse lähtisi syömään vaikka se olisinkin ryöpätty,koska onhan se aika hullua että tappavan myrkyllistä sientä söisi. Nyt sinua saattaa epäilyttää käydä sieni metsässä, että ei vaan kouraan tarttuisi tätä tappavaa herkkua. Onneksi korvasienen tunnistaa sen ulkonäösta. Korvasieni muistuttaa aivoja, ruskeita sellaisia. Jos on kokenut sienestäjä ja ryöppääjä niin paras paikka etsiä näitä sieniä on hakkuuaukiot ja metsäkoneen urat. Kuvassa 4 korvasieniä.
Kuva 4.
SAMMALEET
Sammaleet elävät kosteilla paikoilla. Metsän kerroksissa sammal luokitellaan maaperäksi eli se on yleensä metsän pohjana. Sammal peittää yleensä kuusimetsän pohjan. Sammallajeja on monia esimerkiksi: rahkasammal, karhunsammal ja kerrossammal. Sammaleet ovat siitä erikoisia että niillä ei ole lainkaan juuria tai kukkia. Juurien sijasta sammaleella on juurtumahapset. Tämän takia sammal on varsin matala kasvi. Juurien puutteen takia sammal on kehittynyt pesusienimäiseksi. Se siis imee kaikilla osillaan itseensä vettä. Sammal lisääntyy itiöillä.
RAHKASAMMAL
Rahkasammal menestyy parhaiten soilla. Sitä esiintyy myös kosteilla tundra-alueilla, sekä maapallon pohjois osissa. Rahkasammal kasvaa matalaksi verattuna esimerkiksi karhunsammaleeseen. Rahkasammal on varsinainen pesusieni - nimittäin se pystyy imemään soluihinsa 20 kertaa oman kuivapainonsa verran nestettä. Rahkasammalleella on monia lempinimiä esim. valkosammal. Jotkin rahkasammallajit voivat olla erikoisen värisiä kuten punaisen- tai keltaisenruskean sävyisiä.
Kuvassa 5 rahkasammal.
Kuva 5.
KARHUNSAMMAL
Karhunsammalia on eri lajeja. Karhunsammal näyttää pieneltä havupuulta, minun mielestäni. Sillä on ruskea "varsi" ja vihreät "havut". Se kasvaa noin 8-10cm korkeaksi. Karhunsammal on erilaista verrattuna muihin sammaliin siinä, että se kasvaa harvaltaan ja aika korkeaksi. Tästä syystä se on helppo tunnistaa. Alla oleva kuva havainnollistaa sen kasvun ja ulkonäön vielä selitystä paremmin.
Kuvassa 6 karhunsammalta.
Kuva 6.
JÄKÄLÄT
Jälälät eivät tarvitse paljoa vettä, siksi ne selviävätkin hyvin kalioilla, maaperässä, puissa ja kivillä. Jäkälää, kuten muitakaan kasveja, ei saa repiä, koska jäkälä kasvaa hitaasti. Jäkälä koostuu tuhansista levistä ja sienistä. Kuten muitakin kasveja, myös jäkäliä on eri lajeja. Jäkälä lajeja ovat esimerkiksi isohirvenjäkälä ja torvijäkälä. Jäkälät ovat yleensä ainoita kasveja joita näkee ääriolosuhteissa. Jäkälällä ei ole lehtiä eikä juuria.
ISOHIRVENJÄKÄLÄ
Isohirvenjäkälä tunnetaan myös nimellä islanninjäkälä. Isohirvenjäkälä on yksi Suomen yleisimmistä jäkälälajeista. Se on päältä rusehtavan harmaa ja alta vaalea. Se kasvaa noin 5-10cm. Tämä jäkälä muodostaa usein isoja mättäitä. Isohirvenjäkälää tapaa melko kuivilla paikoilla kuten kangasmetsissä. Isohirvenjäkälästä on joskus tehty puuroa ja leivänjatketta Norjassa ja Islannissa. Aika outoa, mutta kaiken lisäksi siitä on tehty edellä mainittuja ruokia myös pula-aikana Suomessa. Isohirvenjäkälässä on hiilihydraatteja, rautaa ja sinkkiä.
Kuvassa 7 isohirvenjäkälää.
kuva 7
TORVIJÄKÄLÄ
Torvijäkälä kuuluu samaan jäkäläsukuun poronjäkälien kanssa. Torvijäkälä kasvaa noin 5 senttiseksi. Torvijäkälä näyttää nimensä mukaan torvelta. Torvijäkälällä on monia alaluokkia. Näistä laluokista ainakin pikkutorvijäkälää esiintyy hyvin yleisesti koko Suomessa.
Kuvassa 8 torvijäkälä.
Kuva 8.
Lähteet:
tiedot
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/07/11/10-hyvaa-ruokasienta
http://www.luontoportti.com/suomi/fi/sienet/punakarpassieni
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sienen_lakki
https://fi.wikipedia.org/wiki/Rahkasammalet
https://fi.wikipedia.org/wiki/Karhunsammalet
https://puutarha.net/
https://www.luopioistenkasvisto.fi/
https://fi.wikipedia.org/wiki/Isohirvenj%C3%A4k%C3%A4l%C3%A4
kuvat
kuva 1https://pixabay.com/fi/photos/sieni-kanttarelli-mets%C3%A4-582972/
kuva 2https://pixabay.com/fi/photos/sienet-herkkutatti-metsä-441089/
kuva 3 https://pixabay.com/fi/photos/fly-agaric-sienen-myrkkysieni-2854/
kuva 4 https://pixabay.com/fi/photos/korvasieni-sieni-myrkkysieni-344379/
kuva 5 https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:Sphagnum.jpg
kuva 6 https://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:Polytrichum_sp.jpg
kuva 7 https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Cetraria_islandica.jpg
kuva 8 https://www.flickr.com/photos/15113531@N02/29315617305
Kommentit
Kirjaudu sisään lisätäksesi tähän kommentin