Suot
Tähtään tasoon 3.
Synty
Suot ovat ihmiskunnalle tärkeitä paikkoja historiallisesti ja taloudellisesti, mutta mitä suot oikein ovat? Tämän tiedon kertoakseni meidän täytyy hypätä ajassa taaksepäin viimeisen jääkauden loppuun.
Viimeisen jääkauden jälkeen alkoi soita vasta syntyä maailmalle. Suot syntyivät kolmella eri tavalla, joko merestä kohoava maa soistu, tai metsämaa soistui. Metsämaa soistuu kun veden pinta nousee lähelle maan pintaa. Kolmas vaihtoehto on järvien umpeekasvu. Ennen suot peittivät noin kolmas osan Suomesta. Nykyäänkin suot vievät ison osan pinta-alastamme, mutta eivät enää niin paljoa. Nyt tiedämme siis miten suot syntyvät, mutta emme tiedä vielä mitä kaikkea tuo sana suo oikein tarkoittaa? Minkälainen paikka suo oikein on? Kuvassa 1 suo.
kuva 1.
Suot
Soilla tarkoitetaan kaikkia elinalueita, joita peittää turvekerros. Suo on siis suokasveista ja turpeesta muodostuva eliöyhteisö. Se on kostea ja vetinen kasvupaikka, jossa lähinnä rahkasammal menestyy. Vetisyys haittaa monien kasvien kasvua, jonka takia vain harvat kasvit selviävät soilla. Soissa voi olla myös kuivempia kohtia, joissa myös jotkin vaivaiskasvuiset puut selviävät. Kuvassa 2 rahkasammalta.
kuva 2.
Turve
Ainoastaan soilla syntyy turvetta. Turve alkaa syntyä, kun jokin kasvi kuolee. Kuoltuaan kasvin pitäisi alkaa maantua, mutta soiden vetisyyden ja vähähappisuuden takia eivät kasvia hajottavat bakteerit pääse toimimaan täydellä teholla, jolloin syntyy turvetta. Turve sitoo itseensä hiilidioksidia, joka hillitsee ilmaston lämpenemistä ja on siksi maailmalle todella tärkeää. Kuvassa 3 turvetta.
kuva 3.
Eläimistö
Soilla saatat nähdä monenlaisia eläimiä, kuten suopöllöjä, teeriä, metsoja, kurkia ja metsähanhia. Kaikki edellä mainituista linnuista liikkuvat päivisin. Myös suopöllö toisin kuin pöllöt yleensä liikkuu päivisin. Suopöllön herkkua ovat myyrät ja hiiret. Kurjet ovat pitkäkaulaisia auralentäjiä, joita näet usein pelloilla. Silti nämä yksilöt viihtyvät yhtä hyvin myös soilla. Suo viehättää kurkia runsaan ravinnon takia. Kurjet ovat melkein kaikkiruokaisia, joille maistuu kaikki sammakoista aina marjoihin asti. Mitenkähän ne veitikat saavat edes sammakon nielaistua, kun niillä on niin pitkä ja ohut kaula. Kuvassa 4 kurki.
Kuva 4.
Kasvit
Soilla kasvaa erilaisia marjoja sekä joitakin muita kasveja. Siksipä suot ovatkin marjastajan unelmapaikkoja. Soiden yleisimpiä marjoja ovat mustikka, karpalo, lakka ja juolukka. Muita kasveja ovat esim. kanerva, rahkasammal ja suopursu. Yleisimpiä soilla kasvavia puita ovat hieskoivut, männyt ja kuuset. Kuvassa mustikan varpuja ilman mustikoita.
Suo tyypit.
Soita on erilaisia. Suot voidaan luokitella kasvillisuuden perustella neljään eri päätyyppiin: korpi, neva, räme ja letto. Kerron näistä lisää seuraavissa kappaleissa. Suot voidaan myös luokitella pinnanmuotojen perusteella kolmeen eri yhdistelmätyyppiin: keidas, aapa ja palsa. Edellä mainituista valitsin tarkempaan tutkiskeluun aapasuo tyypin. Kaikkia suotyyppejä ei esiinny joka puolella Suomea. Suomessa eniten soita on Pohjois-, Etelä- ja Keski-Suomessa.
Suo tyypit: Korvet
Korpi on puustoinen suo. Suurimmaksi osaksi kopisoilla kasvaa kuusia ja hieskoivuja. Myös erilaiset sammaleet, kuten rahkasammal nauttii olostaan korvessa. Marjoja ei kasva juurikaan korvessa. Mustikka on korpisoiden päämarja. Korpia voidaan luokitella kasvupaikkatyypin mukaan, kuten lehtokorpi ja . Kuvassa 5 korpi.
Kuva 5.
Suo tyypit: Neva
Nevat ovat todella vetisiä soita, jonne voi oikeasti jopa upota. Vaikka nevoilla on vähän ravintoa ne ovat silti hyviä marjasoita. Nevoilla kasvaa lakkaa ja karpaloita. Vähäisestä ravinnosta johtuen nevat ovat puuttomia soita. Rahkasammal selviää myös tällä suolla. Neva on puuton ja siksi tasainen ja avara. Kuvassa 6 neva.
kuva 6
Suo tyypit: Letto
Letoissa on paljon ravinteita. Sen takia letoilla elää monia uhanalaisia kasveja. Letoilla kasvaa erityisesti suovehkaa ja kämmeköitä. Letto on Suomessa harvinaisin suotyyppi. Sitä esiintyy lähinnä Pohjois-Suomessa. Myös lettoja voidaan luokitella kasvupaikkatyypin mukaan. Letolla on vain kaksi kasvupaikkatyyppiä: varsinainen letto ja rimpiletto. Kuvassa 7 letto.
Kuva 7.
Suotyypit: Räme.
Räme on puustoinen suo, jossa on vähän ravintoa. Tämän vuoksi siellä kasvaa lähinnä vain kitukasvuisia mäntyjä. Männyt kasvavat hitaasti, johtuen vähäisestä ravinnosta. Varmaankaan ei yllätä että rahkasammal menestyy myös tälläkin suolla. Rämeen kuivissa kohdissa kasvaa lakkaa ja juolukkaa. Myös kanerva ja suopursu selviävät vähäravinteisella rämeellä. Kuvassa 8 räme.
Kuva 8.
Yhdistelmäsuotyyppi: aapa.
Aapa on suuri avosuo, joka tunnetaan myös nimellä aapasuo. Aapasoita on eniten Pohjois-Suomessa. Aapa on yhdistelmäsuo eli siinä yhdistyvät monta eri suotyyppiä. Yleensä aapasuon "reunat" ovat, joko korpea tai rämettä ja "keskusta" joko nevaa tai lettoa. Kuvassa 9 aapasuo.
kuva 9.
Soiden virkistyskäyttö:
Virkistyskäytöllä tarkoitetaan että soilla marjastetaan tai retkeillään. Minä olen käynyt suolla, joka oli ampumaradalla, mutta se ei ollut mielestäni ”kunnollinen” suo. Siellä oli kuitenkin pitkospuita, joita pitkin pääsin kävelemään. Pitkospuut ovat laudoista ja tukeista tehtyjä "teitä". Näitä "teitä" tehdään soille, jotta kävely olisi vaivattomampaa ja turvallista. Olen nähnyt mielestäni hyvän ja oikean suon. Tullessasi Kuopiosta Pihkainmäkeen päin niin kannattaa tiirata lähteen jälkeen oikealle ja vasemmalle. Molemmilla puolilla tietä on suota. Epäilisin että näiden soiden tyyppi on joko korpi tai räme. Kuva tästä suosta.
Soiden käyttö:
Soita kuivataan jatkuvasti, jotta ”oikeaa” metsää pääsisi kasvamaan niiden tilalle tai suon tilalle saadaan peltoja. Ne suot, jotka kasvavat vapaasti ovat tärkeitä hiilinieluja. Soiden kuivatus edistää ilmastonmuutosta, koska turpeessa ollut hiilidioksidi vapautuu ja suuntaa ilmakehään. Suomessa on soidensuojeluohjelma, joka yrittää säilyttää erityyppisiä soita.
Löysin tälläisen todella hyvän videon soiden synnystä ja turpeen kehittymisestä:
videoon: https://www.youtube.com/watch?time_continue=2&v=YGfSLIqWbtw
_________________________________________________________________________________________________________________________________________________
lähteet:
Kokkonen, S., Nowak, A., Veistola, S. ja Vilkki, J. 2009. Suot. Lukion biologia. Ympäristöekologia. 1-5 painos. Otava. Keuruu. s. 91-97.
Aarnipuro, M. (toim.) 2019. Suo säilöö historiaa. Apu Junior-lehti. Uniprint. Helsinki. s.12.
Turveinfo.fi internet sivut. Turve ja turvemaat. Bioenergia Ry. www.turveinfo.fi
Luonnontila.fi internet sivut. Suot. Ympäristöministeriö. Päivitetty 16.10.2013. www.luonnontila.fi
Wikipedia. Suot. Päivitetty 13.8.2019. https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Suo
Opinaika internet sivut. Biologia ja maantieto 5-6. Suomen metsien ja soiden elämä. Suot. www.opinaika.fi/opinaika/
Ylen internet sivut. Suon elämää-video. www.yle.fi./aihe/artikkeli/2012/09/05/elamaa-suolla
kuvat:
kuva 9 https://fi.wikipedia.org/wiki/Aapasuo
kuva 8 https://www.vaasa.fi/rame
kuva 7 https://fi.wikipedia.org/wiki/Letto
kuva 6 https://fi.wikipedia.org/wiki/Neva_(suotyyppi)
kuva 5 https://fi.wikipedia.org/wiki/Korpi
kuva 4. Kurki – Wikipedia
kuva 3.Mitä on turve ja turvemaa - Turveinfo
kuva 2. Rahkasammalet – Wikipedia
kuva 1. Suo – Wikipedia
Synty
Suot ovat ihmiskunnalle tärkeitä paikkoja historiallisesti ja taloudellisesti, mutta mitä suot oikein ovat? Tämän tiedon kertoakseni meidän täytyy hypätä ajassa taaksepäin viimeisen jääkauden loppuun.
Viimeisen jääkauden jälkeen alkoi soita vasta syntyä maailmalle. Suot syntyivät kolmella eri tavalla, joko merestä kohoava maa soistu, tai metsämaa soistui. Metsämaa soistuu kun veden pinta nousee lähelle maan pintaa. Kolmas vaihtoehto on järvien umpeekasvu. Ennen suot peittivät noin kolmas osan Suomesta. Nykyäänkin suot vievät ison osan pinta-alastamme, mutta eivät enää niin paljoa. Nyt tiedämme siis miten suot syntyvät, mutta emme tiedä vielä mitä kaikkea tuo sana suo oikein tarkoittaa? Minkälainen paikka suo oikein on? Kuvassa 1 suo.
kuva 1.
Suot
Soilla tarkoitetaan kaikkia elinalueita, joita peittää turvekerros. Suo on siis suokasveista ja turpeesta muodostuva eliöyhteisö. Se on kostea ja vetinen kasvupaikka, jossa lähinnä rahkasammal menestyy. Vetisyys haittaa monien kasvien kasvua, jonka takia vain harvat kasvit selviävät soilla. Soissa voi olla myös kuivempia kohtia, joissa myös jotkin vaivaiskasvuiset puut selviävät. Kuvassa 2 rahkasammalta.
kuva 2.
Turve
Ainoastaan soilla syntyy turvetta. Turve alkaa syntyä, kun jokin kasvi kuolee. Kuoltuaan kasvin pitäisi alkaa maantua, mutta soiden vetisyyden ja vähähappisuuden takia eivät kasvia hajottavat bakteerit pääse toimimaan täydellä teholla, jolloin syntyy turvetta. Turve sitoo itseensä hiilidioksidia, joka hillitsee ilmaston lämpenemistä ja on siksi maailmalle todella tärkeää. Kuvassa 3 turvetta.
kuva 3.
Eläimistö
Soilla saatat nähdä monenlaisia eläimiä, kuten suopöllöjä, teeriä, metsoja, kurkia ja metsähanhia. Kaikki edellä mainituista linnuista liikkuvat päivisin. Myös suopöllö toisin kuin pöllöt yleensä liikkuu päivisin. Suopöllön herkkua ovat myyrät ja hiiret. Kurjet ovat pitkäkaulaisia auralentäjiä, joita näet usein pelloilla. Silti nämä yksilöt viihtyvät yhtä hyvin myös soilla. Suo viehättää kurkia runsaan ravinnon takia. Kurjet ovat melkein kaikkiruokaisia, joille maistuu kaikki sammakoista aina marjoihin asti. Mitenkähän ne veitikat saavat edes sammakon nielaistua, kun niillä on niin pitkä ja ohut kaula. Kuvassa 4 kurki.
Kuva 4.
Kasvit
Soilla kasvaa erilaisia marjoja sekä joitakin muita kasveja. Siksipä suot ovatkin marjastajan unelmapaikkoja. Soiden yleisimpiä marjoja ovat mustikka, karpalo, lakka ja juolukka. Muita kasveja ovat esim. kanerva, rahkasammal ja suopursu. Yleisimpiä soilla kasvavia puita ovat hieskoivut, männyt ja kuuset. Kuvassa mustikan varpuja ilman mustikoita.
Suo tyypit.
Soita on erilaisia. Suot voidaan luokitella kasvillisuuden perustella neljään eri päätyyppiin: korpi, neva, räme ja letto. Kerron näistä lisää seuraavissa kappaleissa. Suot voidaan myös luokitella pinnanmuotojen perusteella kolmeen eri yhdistelmätyyppiin: keidas, aapa ja palsa. Edellä mainituista valitsin tarkempaan tutkiskeluun aapasuo tyypin. Kaikkia suotyyppejä ei esiinny joka puolella Suomea. Suomessa eniten soita on Pohjois-, Etelä- ja Keski-Suomessa.
Suo tyypit: Korvet
Korpi on puustoinen suo. Suurimmaksi osaksi kopisoilla kasvaa kuusia ja hieskoivuja. Myös erilaiset sammaleet, kuten rahkasammal nauttii olostaan korvessa. Marjoja ei kasva juurikaan korvessa. Mustikka on korpisoiden päämarja. Korpia voidaan luokitella kasvupaikkatyypin mukaan, kuten lehtokorpi ja . Kuvassa 5 korpi.
Kuva 5.
Suo tyypit: Neva
Nevat ovat todella vetisiä soita, jonne voi oikeasti jopa upota. Vaikka nevoilla on vähän ravintoa ne ovat silti hyviä marjasoita. Nevoilla kasvaa lakkaa ja karpaloita. Vähäisestä ravinnosta johtuen nevat ovat puuttomia soita. Rahkasammal selviää myös tällä suolla. Neva on puuton ja siksi tasainen ja avara. Kuvassa 6 neva.
kuva 6
Suo tyypit: Letto
Letoissa on paljon ravinteita. Sen takia letoilla elää monia uhanalaisia kasveja. Letoilla kasvaa erityisesti suovehkaa ja kämmeköitä. Letto on Suomessa harvinaisin suotyyppi. Sitä esiintyy lähinnä Pohjois-Suomessa. Myös lettoja voidaan luokitella kasvupaikkatyypin mukaan. Letolla on vain kaksi kasvupaikkatyyppiä: varsinainen letto ja rimpiletto. Kuvassa 7 letto.
Kuva 7.
Suotyypit: Räme.
Räme on puustoinen suo, jossa on vähän ravintoa. Tämän vuoksi siellä kasvaa lähinnä vain kitukasvuisia mäntyjä. Männyt kasvavat hitaasti, johtuen vähäisestä ravinnosta. Varmaankaan ei yllätä että rahkasammal menestyy myös tälläkin suolla. Rämeen kuivissa kohdissa kasvaa lakkaa ja juolukkaa. Myös kanerva ja suopursu selviävät vähäravinteisella rämeellä. Kuvassa 8 räme.
Kuva 8.
Yhdistelmäsuotyyppi: aapa.
Aapa on suuri avosuo, joka tunnetaan myös nimellä aapasuo. Aapasoita on eniten Pohjois-Suomessa. Aapa on yhdistelmäsuo eli siinä yhdistyvät monta eri suotyyppiä. Yleensä aapasuon "reunat" ovat, joko korpea tai rämettä ja "keskusta" joko nevaa tai lettoa. Kuvassa 9 aapasuo.
kuva 9.
Soiden virkistyskäyttö:
Virkistyskäytöllä tarkoitetaan että soilla marjastetaan tai retkeillään. Minä olen käynyt suolla, joka oli ampumaradalla, mutta se ei ollut mielestäni ”kunnollinen” suo. Siellä oli kuitenkin pitkospuita, joita pitkin pääsin kävelemään. Pitkospuut ovat laudoista ja tukeista tehtyjä "teitä". Näitä "teitä" tehdään soille, jotta kävely olisi vaivattomampaa ja turvallista. Olen nähnyt mielestäni hyvän ja oikean suon. Tullessasi Kuopiosta Pihkainmäkeen päin niin kannattaa tiirata lähteen jälkeen oikealle ja vasemmalle. Molemmilla puolilla tietä on suota. Epäilisin että näiden soiden tyyppi on joko korpi tai räme. Kuva tästä suosta.
Soiden käyttö:
Soita kuivataan jatkuvasti, jotta ”oikeaa” metsää pääsisi kasvamaan niiden tilalle tai suon tilalle saadaan peltoja. Ne suot, jotka kasvavat vapaasti ovat tärkeitä hiilinieluja. Soiden kuivatus edistää ilmastonmuutosta, koska turpeessa ollut hiilidioksidi vapautuu ja suuntaa ilmakehään. Suomessa on soidensuojeluohjelma, joka yrittää säilyttää erityyppisiä soita.
Löysin tälläisen todella hyvän videon soiden synnystä ja turpeen kehittymisestä:
videoon: https://www.youtube.com/watch?time_continue=2&v=YGfSLIqWbtw
_________________________________________________________________________________________________________________________________________________
lähteet:
Kokkonen, S., Nowak, A., Veistola, S. ja Vilkki, J. 2009. Suot. Lukion biologia. Ympäristöekologia. 1-5 painos. Otava. Keuruu. s. 91-97.
Aarnipuro, M. (toim.) 2019. Suo säilöö historiaa. Apu Junior-lehti. Uniprint. Helsinki. s.12.
Turveinfo.fi internet sivut. Turve ja turvemaat. Bioenergia Ry. www.turveinfo.fi
Luonnontila.fi internet sivut. Suot. Ympäristöministeriö. Päivitetty 16.10.2013. www.luonnontila.fi
Wikipedia. Suot. Päivitetty 13.8.2019. https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Suo
Opinaika internet sivut. Biologia ja maantieto 5-6. Suomen metsien ja soiden elämä. Suot. www.opinaika.fi/opinaika/
Ylen internet sivut. Suon elämää-video. www.yle.fi./aihe/artikkeli/2012/09/05/elamaa-suolla
kuvat:
kuva 9 https://fi.wikipedia.org/wiki/Aapasuo
kuva 8 https://www.vaasa.fi/rame
kuva 7 https://fi.wikipedia.org/wiki/Letto
kuva 6 https://fi.wikipedia.org/wiki/Neva_(suotyyppi)
kuva 5 https://fi.wikipedia.org/wiki/Korpi
kuva 4. Kurki – Wikipedia
kuva 3.Mitä on turve ja turvemaa - Turveinfo
kuva 2. Rahkasammalet – Wikipedia
kuva 1. Suo – Wikipedia
Kommentit
Kirjaudu sisään lisätäksesi tähän kommentin