Harjoitus yo-kirjoittajille
Gottlob Frege tunnetaan siitä, että hän erotti toisistaan kielellisen ilmaisun mielen (saksaksi Sinn) ja viittauksen kohteen, jota hän kutsui merkitykseksi (saksaksi Bedeutung). Hän käyttää esimerkkinään planeetta Venusta, joka tunnetaan sekä aamu- että iltatähtenä, koska sama planeetta näkyy sekä aamu- että iltapuolella yötä. Suomenkielisissä filosofisissa kirjoituksissa erottelun eri puolista on käytetty myös termejä intensio (mieli, Sinn) ja ekstensio (merkitys, Bedeutung). Ekstensiota on kutsuttu myös tarkoitteeksi tai viittauksen kohteeksi.
8.A Tekstikatkelma: Gottlob Frege, Mielestä ja merkityksestä
Nyt on luontevaa ajatella, että merkkiin (nimeen, sanayhdistelmään, kirjoitusmerkkiin) liittyy sekä merkitty, jota voidaan kutsua merkin merkitykseksi, että se, mitä nimittäisin merkin mieleksi. Tähän sisältyy tapa, jolla merkitys on annettu. – – ”Iltatähdellä” ja ”Aamutähdellä” olisi sama merkitys, mutta ei sama mieli.
– –
Jos korvaamme lauseessa yhden sanan toisella, jolla on sama merkitys mutta eri mieli, niin – – ajatus muuttuu sellaisessa tapauksessa. Sillä esimerkiksi lauseen ”Aamutähti on Auringon valaisema kappale” ajatus on toinen kuin lauseen ”Iltatähti on Auringon valaisema kappale”. Joku, joka ei tietäisi, että Iltatähti on Aamutähti, voisi pitää toista ajatusta totena, toista epätotena. Ajatus ei siis voi olla lauseen merkitys, vaan se on ymmärrettävä sen mieleksi
Iltatähti on Auringon valaisema kappale. Iltatähti on Aamutähti. Siis: Aamutähti on Auringon valaisema kappale.
Abiturientti S tietää, että Iltatähti on Auringon valaisema kappale. Iltatähti on Aamutähti. Siis: S tietää, että Aamutähti on Auringon valaisema kappale.