YH4
Tehtävä rikoksista
16-vuotias Matti oli viettämässä perjantai-iltaa torilla, joka oli nuorten suosima tapaamispaikka. Illan mittaan alkoi meteli, kun paikalle tuli 18-vuotias Kalle, joka tunnettiin yleisenä riidanhaastajana. Hän vaati Mattia maksamaan 50 euron velkansa, kuten tämä oli edellisellä viikolla luvannut. Kun Matilla ei ollut rahaa, Kalle alkoi mukiloida tätä, potki ja uhkasi hakea jotain kättä pidempää, jos velkaa ei maksettaisi. 15-vuotiaat Jussi, Pekka ja Niina sekä 14-vuotias Siiri menivät seuraamaan yhteenottoa, joka veti puoleensa myös muita nuoria. Humaltuneet Jussi ja Niina alkoivat yllyttää tappelijoita. Siiri heitti hurjasti kiroilevaa Kallea kivellä, minkä seurauksena tämän päästä alkoi vuotaa verta. Poliisin tullessa paikalle väkijoukko hajaantui, mutta Matti, Kalle, Jussi, Pekka, Niina ja Siiri jäivät paikalle. Poliisi kiinnitti ensimmäisenä huomionsa Jussin puolillaan olevaan viinipulloon.
a) Miten asia etenee poliisin saavuttua paikalle?
b) Minkälaisten oikeudellisten näkökohtien mukaan seuraamukset määräytyvät, jos asia päätyy oikeuteen?
a) Poliisi rauhoittaa tilanteen. Poliisi tarkistaa nuorten henkilöllisyydet (täysi-ikäisyys), kaataa Jussin viinipullosta nesteen pois, puhalluttaa nuoret ja ilmoittaa alaikäisten humaltuneiden nuorten vanhemmille tilanteesta. Esitutkinta: Poliisi haastattelee nuoria, selvittää Matin mahdollisten vammojen/lyömäjälkien alkuperän ja tämän seurauksena Kalle viedään täysi-ikäisenä putkaan. Kallea voidaan epäillä alkoholin myymisestä alaikäisille ja pahoinpitelystä (lievä tai törkeä, riippuu Matin vammoista). Sosiaalityöntekjiöille laitetaan ilmoitus alaikäisistä, jos he ovat juoneet alkoholia.
b) Kaikki muut paitsi 14-vuotias Siiri ovat rikosoikeudellisesti vastuussa. Kaikilla on kuitenkin vahingonkorvausvelvollisuus. Siirille voi tulla korvauksia, sillä hän aiheutti vahinkoa Kallelle. Siirille lieventävä asianhaara voi olla se, että hänen tarkoituksensa oli suojella kaveriaan Mattia. Puolustettaessa ei kuitenkaan saisi käyttää kovempia otteita kuin se vahingontekijä, jolta puolustaudutaan - kiven osuma olisi voinut olla kohtalokas Kallelle. Kallelle koventava asianhaara voi olla se, että hänet "tunnettiin yleisenä riidanhaastajana" eli hän voi olla poliisille tuttu häirikkö. Jussia ja Niinaa voidaan syyttää yllyttämisestä.
a) Miten asia etenee poliisin saavuttua paikalle?
b) Minkälaisten oikeudellisten näkökohtien mukaan seuraamukset määräytyvät, jos asia päätyy oikeuteen?
a) Poliisi rauhoittaa tilanteen. Poliisi tarkistaa nuorten henkilöllisyydet (täysi-ikäisyys), kaataa Jussin viinipullosta nesteen pois, puhalluttaa nuoret ja ilmoittaa alaikäisten humaltuneiden nuorten vanhemmille tilanteesta. Esitutkinta: Poliisi haastattelee nuoria, selvittää Matin mahdollisten vammojen/lyömäjälkien alkuperän ja tämän seurauksena Kalle viedään täysi-ikäisenä putkaan. Kallea voidaan epäillä alkoholin myymisestä alaikäisille ja pahoinpitelystä (lievä tai törkeä, riippuu Matin vammoista). Sosiaalityöntekjiöille laitetaan ilmoitus alaikäisistä, jos he ovat juoneet alkoholia.
b) Kaikki muut paitsi 14-vuotias Siiri ovat rikosoikeudellisesti vastuussa. Kaikilla on kuitenkin vahingonkorvausvelvollisuus. Siirille voi tulla korvauksia, sillä hän aiheutti vahinkoa Kallelle. Siirille lieventävä asianhaara voi olla se, että hänen tarkoituksensa oli suojella kaveriaan Mattia. Puolustettaessa ei kuitenkaan saisi käyttää kovempia otteita kuin se vahingontekijä, jolta puolustaudutaan - kiven osuma olisi voinut olla kohtalokas Kallelle. Kallelle koventava asianhaara voi olla se, että hänet "tunnettiin yleisenä riidanhaastajana" eli hän voi olla poliisille tuttu häirikkö. Jussia ja Niinaa voidaan syyttää yllyttämisestä.
Tehtävä velkaantumisesta
Luottorekisteriin tehdyt maksuhäiriömerkinnät ovat viime vuosina kasvaneet huomattavasti alle 30-vuotiaiden nuorten keskuudessa. Maksuhäiriöt liittyvät usein ylivelkaantumiseen. a) Mitä laillisia keinoja velkojilla on saataviensa perimiseen? b) Mitä seurauksia maksuhäiriöillä ja ylivelkaantumisella on, ja mitä keinoja tällaiseen tilanteeseen joutuneilla henkilöillä on selvitä tilanteesta?
a) -velkojen periminen 14 päivän kuluttua laskun eräpäivästä
-velalliselle lähetetään maksumuistutukset yritykseltä/maksuvaatimus perintätoimistolta
-asian voi siirtää käräjille, jos periminen ei johda velan maksamiseen
-käräjissä voidaan määrätä velanpakkoperintä --> ulosotto (maksuhäiriömerkintä)
b) Maksuhäiriömerkintä estää uusien lainojen saamista, sillä pankit katsovat maksuhäiriömerkinnän merkiksi epäluottamuksesta, ei uskota, että laina maksetaan takaisin pankille. Tämän takia suurten ostosten tekeminen vaikeutuu. Myös työpaikan, vuokran, vakuutuksen, puhelinliittymän ja luottokortin saaminen vaikeutuu.
-Ylivelkaantunut henkilön kannattaa ottaa yhteyttä ajoissa velkojiin ja sopia velkojen maksusta.
-Kunnallinen talous- ja velkaneuvota voi auttaa. Esim. luottojen yhdistäminen, koron alentaminen jne.
-Yksityishenkilön velkajärjestely (jos on velkaantunut ilman omaa syytä, esim. on ollut takaaja, sairastuminen/loukkaantuminen jne., tiukat ehdot)
a) -velkojen periminen 14 päivän kuluttua laskun eräpäivästä
-velalliselle lähetetään maksumuistutukset yritykseltä/maksuvaatimus perintätoimistolta
-asian voi siirtää käräjille, jos periminen ei johda velan maksamiseen
-käräjissä voidaan määrätä velanpakkoperintä --> ulosotto (maksuhäiriömerkintä)
b) Maksuhäiriömerkintä estää uusien lainojen saamista, sillä pankit katsovat maksuhäiriömerkinnän merkiksi epäluottamuksesta, ei uskota, että laina maksetaan takaisin pankille. Tämän takia suurten ostosten tekeminen vaikeutuu. Myös työpaikan, vuokran, vakuutuksen, puhelinliittymän ja luottokortin saaminen vaikeutuu.
-Ylivelkaantunut henkilön kannattaa ottaa yhteyttä ajoissa velkojiin ja sopia velkojen maksusta.
-Kunnallinen talous- ja velkaneuvota voi auttaa. Esim. luottojen yhdistäminen, koron alentaminen jne.
-Yksityishenkilön velkajärjestely (jos on velkaantunut ilman omaa syytä, esim. on ollut takaaja, sairastuminen/loukkaantuminen jne., tiukat ehdot)
Tehtävä nuorten työnteosta
15-vuotias Sami ja hänen ystävänsä 14-vuotias Jussi haluaisivat päästä kesäksi töihin. Sami on päättänyt hakeutua töihin hampurilaisketjuun, joka etsi internetissä nuoria vuorotyöhön päivä- ja iltavuoroihin. Samin vanhemmat epäilevät, onko työ hänelle sopivaa, mutta Sami itse katsoo voivansa päättää asiasta. Jussi puolestaan on harrastanut karting-ajoa, ja hänen setänsä on tarjonnut Jussille töitä autokorjaamossaan. Jussin yksinhuoltajaäidin mielestä Jussi kyllä tuntee autot, eikä hän näe tämän työhön menolle mitään esteitä.
Tarkastele poikien aikomuksia oikeudelliselta kannalta.
Jussi on alle 15-vuotias, eli hän tarvitsee huoltajanluvan työn saamiseen. Jos Jussin työ autokorjaamossa tulee olla kevyttä työtä ja kestää enintään puolet loma-ajasta, lisäksi työ ajan tulee olla klo 8-20 välisenä aikana ollakseen laillista. Autokorjaamolta on tosin vaikeampaa löytää kevyttä työtä.
Sami on 15-vuotias ja saa itse päättää solmiiko työsopimuksen hampurilaisketjun kanssa vai ei. Päivä- ja iltavuorot ovat laillisia, kunhan ne sijoittuvat klo 6-22 väliseen aikaan.
Kummatkaan eivät saa tehdä yli- tai yötöitä.
Molempien huoltajilla on kuitenkin mahdollisuus purkaa nuoren työsopimus, jos siitä on haittaa nuoren kehitykselle tai kuolunkäynnille.
Tarkastele poikien aikomuksia oikeudelliselta kannalta.
Jussi on alle 15-vuotias, eli hän tarvitsee huoltajanluvan työn saamiseen. Jos Jussin työ autokorjaamossa tulee olla kevyttä työtä ja kestää enintään puolet loma-ajasta, lisäksi työ ajan tulee olla klo 8-20 välisenä aikana ollakseen laillista. Autokorjaamolta on tosin vaikeampaa löytää kevyttä työtä.
Sami on 15-vuotias ja saa itse päättää solmiiko työsopimuksen hampurilaisketjun kanssa vai ei. Päivä- ja iltavuorot ovat laillisia, kunhan ne sijoittuvat klo 6-22 väliseen aikaan.
Kummatkaan eivät saa tehdä yli- tai yötöitä.
Molempien huoltajilla on kuitenkin mahdollisuus purkaa nuoren työsopimus, jos siitä on haittaa nuoren kehitykselle tai kuolunkäynnille.
Perinnönjako tehtävä
Mikko ja Johanna elävät avioliitossa, ja heillä on kaksi täysi-ikäistä lasta. Mikolla on lisäksi yksi lapsi aiemmasta avioliitosta. Mikon omaisuuden arvo on 100 000 euroa ja Johannan omaisuuden arvo 10 000 euroa. Aviopari asuu vuokra-asunnossa, eikä kummallakaan ole velkaa. Mikolla ja Johannalla ei myöskään ole avioehtosopimusta, mutta he ovat tehneet keskenään testamentin, jonka mukaan he perivät toisensa, jos puoliso kuolee. Miten omaisuus jaetaan, ja minkälaisia oikeudellisia seikkoja jaossa täytyy ottaa huomioon, jos Mikko kuolee ennen Johannaa?
Avioehtosopimusta ei ole, joten perunkirjoituksissä lasketaan puolisoiden omaisuus ja velat. Puolet tästä summasta on avio-oikeusosan arvo. Mikon omaisuus menee testamentin mukaan Johannalle. Mikon lapset voivat kuitenkin vaatia lakiosaa, joka on puolet Mikon perinnöstä, jolloin jokainen Mikon lapsi saa 1/3 lakiosasta. Jos yksi lapsi vaatii lakiosaa, saa lapsi silloinkin vain 1/3 Mikon jättämästä perinnöstä. Jos lapset eivät vaadi lakiosaa itselleen, Johanna saa perinnöksi 55 000 euroa. Perintövero tulee myös ottaa huomioon.
Ositus:
Mikko: 100 000€
Johanna: 10 000€
Omaisuus perunkirjoitusten jälkeen: 110 000€
Johannan avio-oikeusosa: 55 000€
Mikon perinnön suuruus: 55 000€
Jos kaikki lapset vaativat lakiosansa, Johanna saa puolet Mikon perinnöstä, eli 55 000€/2 = 27 500€. Tällöin jokainen lapsi saa 27 500€/3 = 9167€.
Johanna voi myös kieltäytyä ottamasta perintöä vastaan. Tällöin toimitaan samoin kuin tilanteessa, jossa testamenttia ei olisi ollenkaan. Lapset ovat perimisjärjestyksessä rintaperillisinä ensimmäisiä, joten Mikon perintö jaetaan heille 55 000€/3 = noin 18 333€.
Avioehtosopimusta ei ole, joten perunkirjoituksissä lasketaan puolisoiden omaisuus ja velat. Puolet tästä summasta on avio-oikeusosan arvo. Mikon omaisuus menee testamentin mukaan Johannalle. Mikon lapset voivat kuitenkin vaatia lakiosaa, joka on puolet Mikon perinnöstä, jolloin jokainen Mikon lapsi saa 1/3 lakiosasta. Jos yksi lapsi vaatii lakiosaa, saa lapsi silloinkin vain 1/3 Mikon jättämästä perinnöstä. Jos lapset eivät vaadi lakiosaa itselleen, Johanna saa perinnöksi 55 000 euroa. Perintövero tulee myös ottaa huomioon.
Ositus:
Mikko: 100 000€
Johanna: 10 000€
Omaisuus perunkirjoitusten jälkeen: 110 000€
Johannan avio-oikeusosa: 55 000€
Mikon perinnön suuruus: 55 000€
Jos kaikki lapset vaativat lakiosansa, Johanna saa puolet Mikon perinnöstä, eli 55 000€/2 = 27 500€. Tällöin jokainen lapsi saa 27 500€/3 = 9167€.
Johanna voi myös kieltäytyä ottamasta perintöä vastaan. Tällöin toimitaan samoin kuin tilanteessa, jossa testamenttia ei olisi ollenkaan. Lapset ovat perimisjärjestyksessä rintaperillisinä ensimmäisiä, joten Mikon perintö jaetaan heille 55 000€/3 = noin 18 333€.
Tehtävä lapsen asemasta
Selvitä, mitä a) isyys, b) huoltajuus ja c) lapsen elatus merkitsevät lapsen aseman ja oikeuksien kannalta.
a) Lapsella on oikeus isään. Avioliitossa mies on isäoletettu ja avioliiton ulkopuolella isyys tunnustetaan. Oikeus isän perintöön ja isän tapaamiseen. Oikeus elatukseen. Oikeus isän sukunimeen.
b) Lapsella on oikeus huoltoon. Huoltajuus tarkoittaa lapsen henkilökohtaisten asioiden hoitoa: huoltajalla on velvollisuus huolehtia lapsesta ja oikeus päättää lapsen asioista esimerkiksi asuinpaikasta. Oikeus kasvatukseen. Oikeus elatukseen.
c) Lapsella on oikeus elatukseen. Vanhemmilla on velvollisuus elättää lapsensa omien kykyjensä mukaan.
a) Lapsella on oikeus isään. Avioliitossa mies on isäoletettu ja avioliiton ulkopuolella isyys tunnustetaan. Oikeus isän perintöön ja isän tapaamiseen. Oikeus elatukseen. Oikeus isän sukunimeen.
b) Lapsella on oikeus huoltoon. Huoltajuus tarkoittaa lapsen henkilökohtaisten asioiden hoitoa: huoltajalla on velvollisuus huolehtia lapsesta ja oikeus päättää lapsen asioista esimerkiksi asuinpaikasta. Oikeus kasvatukseen. Oikeus elatukseen.
c) Lapsella on oikeus elatukseen. Vanhemmilla on velvollisuus elättää lapsensa omien kykyjensä mukaan.
Tehtävä avoliiton purkamisesta
Yhteinen omaisuus voidaan pesänjakajan avulla jakaa ja vaikka myydä. Esim. toinen ei halua myydä yhteistä asuntoa, pesänjakaja voi määrätä asunnon myytäväksi.
Tuomioistuimen harkinnan mukaan toinen puolisoista voi saada hyvitystä.
Tuomioistuimen harkinnan mukaan toinen puolisoista voi saada hyvitystä.
Tehtävä avioliitosta
-Laurin kauppa Yrjön kanssa ei ole laillinen, sillä hän teki kaupan Lotan tietämättä, sama juttu tietokoneen kanssa
-Moottoripyörän ja mökin Lauri on myynyt laillisesti
-Laittomista kaupoista voidaan mennä käräjille mitätöimään kaupanteko
-Puolisot vastaavat kumpikin omasta velastaan; pankkilaina on henkilökohtainen, joten Lotta vastaa yksin pankkilainasta (elatusvelvollisuus ei koske pankkilainaa)
-Moottoripyörän ja mökin Lauri on myynyt laillisesti
-Laittomista kaupoista voidaan mennä käräjille mitätöimään kaupanteko
-Puolisot vastaavat kumpikin omasta velastaan; pankkilaina on henkilökohtainen, joten Lotta vastaa yksin pankkilainasta (elatusvelvollisuus ei koske pankkilainaa)
Tehtävä nimilaista
Miksi nimilakia on muutettu?
Maahanmuuton yleistyminen, globalisaatio.
Avoliittojen yleistyminen.
Maahanmuuton yleistyminen, globalisaatio.
Avoliittojen yleistyminen.